Helsingin HO 26.02.2016 108433

Asianumero:   HelHO:2016:2

Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
Rikoksen yritys

Kysymys siitä, oliko kuvake.net – ja kik.messenger – palvelujen sekä skype – sovelluksen avulla 15-vuotiaaseen asianomistajaan yhteyden saanut vastaaja pyrkinyt sukupuoliyhteyteen asianomistajan kanssa ja saanut aikaan vaaran rikoksen täyttymisestä sekä siten syyllistynyt törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yritykseen.

Syyttäjän rangaistusvaatimus käräjäoikeudessa

1. Törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yritys
8010/R/0051209/13
Rikoslaki 20 luku 7 § 2

26.05.2013 – 16.10.2013

B on tehnyt 15 -vuotiaalle asianomistajalle A seksuaalisia tekoja, jotka ovat olleet omiaan vahingoittamaan hänen kehitystään ja saanut hänet ryhtymään sellaisiin tekoihin sekä yrittänyt saada asianomistajan ryhtymään kanssaan sukupuoliyhteyteen.

B on tutustunut asianomistajaan tietokoneen välityksellä internetissä olevassa Kuvake.net -palvelussa. He ovat jatkaneet yhteydenpitoa Kik.messenger -palvelussa sekä myös Skype -sovelluksessa. Yhteydenpito on ollut tiivistä. Keskinäisiä viestejä on ollut useita satoja.

Suuri osa viesteistä ovat olleet voimakkaasti seksuaalisviritteisiä. B on kertonut mm runkkaamisesta, kalunsa himosta panna asianomistajaa kaikkiin reikiin ja koloihin, halustaan imeskellä hänen rintojaan, syödä pillua ja halustaan oraali – ja anaaliseksiin asianomistajan kanssa, orgasmien antamisesta.

B on saanut asianomistajan esiintymään itselleen useita kertoja Skype-yhteydessä netti-kameran välityksellä. Asianomistaja on esiintynyt alastomana erilaisissa seksuaalisissa asennoissa ja mm masturboinut itseään ja imenyt ja hyväillyt rintojaan. B on tallentanut ainakin 14 kpl tällaisia videotiedostoja asianomistajasta tietokoneelleen. B on myös lähettänyt itsestään joitakin seksuaalisia kuvia asianomistajalle mm kuvan, jossa B on masturboi itseään puristamalla kädellään penistään, josta sperma on lennähtänyt hänen mahansa päälle. Kuva on lähetetty keskinäisen seksuaalisen nettikeskustelun aikana 28.7.2013 klo 22.01. Lisäksi hän on saanut asianomistajan lähettämään ainakin 40 alastonkuvaa itsestään vastaajalle.

B on keskusteluissa useita kertoja ehdottanut asianomistajalle tapaamista voidakseen olla hänen kanssaan sukupuoliyhteydessä ja kertonut tapaamisen yhteydessä haluavansa harjoittaa emätin, oraali- ja anaaliyhdyntöjä hänen kanssaan. Tässä tarkoituksessa hän on antanut osoitetietonsa asianomistajalle. Teko on kuitenkin jäänyt yritykseksi, koska tapaaminen ei ole toteutunut asianomistajan kieltäydyttyä tapaamisesta.

Teko on loukannut asianomistajan seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja osapuolten iässä ja ruumiillisessa kypsyydessä on ollut suuri ero (ikäero 14 -vuotta).

B on yrittänyt saada alle 16 -vuotiaan lapsen ryhtymään kanssaan sukupuoliyhteyteen ja tekoa on myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä mm koska B on tiiviillä ja intensiivisellä yhteydenpidolla katsottava painostaneen asianomistajaa tapaamiseen.

————————————————————-

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 15.12.2014

B on syyllistynyt siihen, mistä hänelle on vaadittu rangaistusta.

Tuomiolauselma

Vastaaja B

Syyksi luetut rikokset

1. Törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yritys
26.05.2013 – 16.10.2013
Rikoslaki 20 luku 7 § 2

2. Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito
07.06.2011 – 16.10.2013
Rikoslaki 17 luku 19 §

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus
Syyksi luetut rikokset 1 -2
1 vuosi 2 kuukautta vankeutta
Vankeusrangaistus on ehdollinen.
Koeaika päättyy 31.12.2016
Ehdollisen vankeusrangaistuksen ohessa 60 päiväsakkoa á 20,00 euroa = 1 200,00 euroa.

Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.

Korvausvelvollisuus

B velvoitetaan korvaamaan asianomistajalle vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n mukaisesta tilapäisestä haitasta 2.000 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen 16.10.2013 lukien sekä vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n mukaisesta kärsimyksestä 3.000 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen 16.10.2013 lukien.

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:
Käräjätuomari Markku Aunala ja lautamiehet

___________________________________________

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 26.2.2016

Asia

Törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yritys ym.

Valittaja

B

Vastapuolet

Syyttäjä

Asianomistaja A

Valitus

B on myöntäen syyllistyneensä lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön vaatinut, että syyte kohdan 1 osalta hylätään enemmälti ja että rangaistusta vastaavasti alennetaan. Lisäksi B on vaatinut, että asianomistajan korvausvaatimus tilapäisestä haitasta hylätään tai että siitä maksettavaksi tuomittua korvausta ainakin alennetaan ja että asianomistajalle henkisestä kärsimyksestä maksettavaksi tuomittu korvaus alennetaan 1.500 euroon.

B ei ollut yrittänyt saada asianomistajaa ryhtymään kanssaan sukupuoliyhteyteen eikä hän ollut antanut asianomistajalle osoitetietojaan. B oli ollut asianomistajaan yhteydessä videokuvan välityksin. Hänen syykseen oli luettu se, että hän oli lähettänyt voimakkaan seksuaalisväritteisiä viestejä asianomistajalle ja saanut tämän esiintymään nettikameran välityksellä alastomana B:lle. Nettiyhteydellä oli toteutunut rikoslain 20 luvun 10 §:ssä tarkoitettu seksuaalisesti olennainen teko. Asianomistaja oli tullut tietämään, että B asuu eräässä Itä-Helsingin kaupunginosassa. Todistusaineistoon ei kuitenkaan sisältynyt viestiä, josta ilmenisi, missä päin kyseistä kaupunginosaa B asuu. Asianomistajakin kertoi käräjäoikeudessa, ettei mitään tapaamispaikkaa ollut koskaan sovittu eikä B:n tarkoituksena ollut tavata asianomistajaa asunnollaan. B:n menettely ei ollut edennyt törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksen asteelle, vaan hän oli syyllistynyt perustekomuodon mukaiseen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Tilapäisen haitan syntymisestä, määrästä ja haitan syy-yhteydestä B:n menettelyyn ei ollut esitetty selvitystä. Asianomistaja oli ollut yhteydessä useisiin miehiin netin välityksellä, tavannut heistä useita ja ollut sukupuoliyhteydessä heidän kanssaan. B ei ollut vastuussa muiden, hänelle täysin tuntemattomien miesten asianomistajalle aiheuttamasta haitasta. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että asianomistajan tilapäinen haitta olisi johtunut B:n menettelystä. Joka tapauksessa B:n menettelyn osuus haitan syntymiseen oli niin vähäinen, että tuomittua korvausta olisi kohtuuden mukaan alennettava.

Asianosaiset eivät olleet tavanneet toisiaan ja asianomistaja oli hyvin lähellä suojaikärajaa. Kohtuullinen korvaus näissä olosuhteissa syntyneestä kärsimyksestä on vastaajan myöntämät 1.500 euroa.

Vastaukset

Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään.

Käräjäoikeus oli arvioinut asian oikein. B:n lukuisista viesteistä ilmeni hänen voimakas halunsa tavata asianomistaja sukupuoliyhteyteen ryhtymiseksi. Viestittely oli ollut intensiivistä ja painostavaa. Tapaamatta jääminen oli johtunut satunnaisesta syystä eli asianomistajan omasta päätöksestä kieltäytyä tapaamasta B:tä. Mikäli tapaaminen olisi toteutunut, olisi se johtanut sukupuoliyhteyteen ja muihin seksuaalisiin tekoihin. Asianomistaja oli saatu tekemään seksuaalisia live-esityksiä nettikameran edessä. Tekoa oli tämän vuoksi pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

Käräjäoikeuden tuomitsema rangaistus vastasi yleistä käytäntöä ja oli siten oikea. Nuorelle alaikäiselle asianomistajalle tehdyt seksuaaliset teot olivat olleet nöyryyttäviä ja siten omiaan aiheuttamaan erityisen tuntuvaa henkistä kärsimystä.

A on vaatinut, että valitus hylätään.

Käräjäoikeus oli arvioinut asian oikein. Asianomistajan ja B:n välinen hyvin intensiivinen ja useilla eri kanavilla ja viestintävälineillä käyty seksuaalissävytteinen keskustelu oli tähdännyt vain tapaamiseen ja sukupuoliyhteyteen. Tapaamisehdotuksia oli ollut useita ja ne olivat alkaneet ahdistaa asianomistajaa. B oli nimenomaisesti pyytänyt, että asianomistaja kävisi hänen asunnollaan siinä tarkoituksessa, että he olisivat sukupuoliyhteydessä ja että B ottaisi asianomistajasta valokuvia ja videoita. B oli ehdottanut, että hän tulisi hakemaan asianomistajan tämän rippijuhlista seksin harrastamiseksi. Ehdotukset olivat olleet yksityiskohtaisia ja konkreettisia. Seksuaalisen hyväksikäytön yrityksen rangaistavuus alkoi jo hyvin varhaisessa vaiheessa.

Asianomistajalla oli todettu muun muassa traumaperäinen stressihäiriö, vaikea-asteinen masennus ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Syy-seuraussuhdetta ei voida kovin tarkkaan eritellä. Vaatimuksen määrässä oli kuitenkin jo otettu huomioon, että hyväksikäyttäjiä oli ollut useita. Selvää oli, että B:n menettely oli osaltaan aiheuttanut tilapäistä haittaa ja kärsimystä.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut
Kysymyksenasettelu

B on tunnustanut lähettäneensä asianomistajalle syytteen kohdan 1 teonkuvauksessa todettuja voimakkaasti seksuaalisväritteisiä viestejä, joissa hän on ilmoittanut haluavansa olla sukupuolisessa kanssakäymisessä asianomistajan kanssa. B on myöntänyt syyllistyneensä rikoslain 20 luvun 6 §:n mukaiseen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. B on tunnustanut myös saaneensa asianomistajan esiintymään B:lle nettikameran välityksellä alastomana ja muun muassa masturboimaan ja menettelemään muutoinkin syytteen kohdan 1 teonkuvauksen mukaisesti.

Hovioikeuden arvioitavana on kysymys siitä, onko B:n katsottava menettelyllään yrittäneen päästä sukupuoliyhteyteen alle 16-vuotiaan asianomistajan kanssa ja onko B syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan rikoslain 20 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 2 momentin mukaiseen törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yritykseen vai tämän asemesta rikoslain 20 luvun 6 §:n mukaiseen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Sovellettavat rikoslain säännökset ja niiden tulkinta

Rikoslain 20 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan, joka koskettelemalla tai muulla tavoin tekee kuuttatoista vuotta nuoremmalle lapselle seksuaalisen teon, joka on omiaan vahingoittamaan tämän kehitystä, tai saa tämän ryhtymään sellaiseen tekoon, on tuomittava lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Jos tekijä on sukupuoliyhteydessä kuuttatoista vuotta nuoremman lapsen kanssa ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava 7 §:n mukaan törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. Viimeksi mainitun pykälän 2 momentin mukaan törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yritys on rangaistava.

Rikoslain 20 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan myös se, joka on sukupuoliyhteydessä kuuttatoista vuotta nuoremman lapsen kanssa, jos rikos ei 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ole kokonaisuutena arvostellen törkeä. Säännöksen 3 momentin mukaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yritys on rangaistava.

Rikoslain 5 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan teko on edennyt rikoksen yritykseksi, kun tekijä on aloittanut rikoksen tekemisen ja saanut aikaan vaaran rikoksen täyttymisestä. Rikoksen yritys on kysymyksessä silloinkin, kun sellaista vaaraa ei aiheudu, jos vaaran syntymättä jääminen on johtunut vain satunnaisista syistä. Rikoslain 5 luvun 1 §:n 2 momenttia koskevan hallituksen esityksen (HE 44/2002 vp s. 136-137) mukaan tekijän voidaan katsoa aloittaneen rikoksen tekemisen silloin, kun hän on ryhtynyt konkreettisiin toimiin rikoksen tunnusmerkistön toteuttamiseksi. Rikoksen täyttymisen on oltava tosiasiallisesti mahdollista ja sitä on voitava pitää käytännössä varteenotettavana mahdollisuutena. Ulkoisten toimien lisäksi edellytetään, että tekijä on toimillaan saanut aikaan vaaran rikoksen toteutumisesta. Vaara viittaa konkreettiseen vaaraan. Huomio on tekijän näkökulmassa ja siinä, kuinka uskottavana hänen kannaltaan arvioituna rikoksen täyttymistä saatettiin pitää tekohetken olosuhteissa. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon tekijän tahallisuus ja hänen ajattelemansa toimintavaihtoehdot suhteessa tavoiteltuun päämäärään. Vaarattomastakin yrityksestä rangaistaan, jos tapahtumien ketju olisi jälkikäteen helposti voinut muotoutua sellaiseksi, että rikos olisi voinut tulla täytetyksi.

Rikoslain 20 luvun 8 b §:n mukaisen lapsen houkuttelemista seksuaalisiin tarkoituksiin koskevan rangaistussäännöksen säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 282/2010 vp s. 106) on todettu, että yrityksen edellyttämä vaara rikoksen täyttymisestä on olemassa ainakin silloin, kun ehdotettu tapaaminen tai muu kanssakäyminen on samantien toteutettavissa. Tämä koskee lähinnä tilanteita, joissa kanssakäyminen on heti mahdollinen esimerkiksi kuvayhteyden olemassaolon vuoksi. Sen sijaan ehdotus myöhemmästä tapaamisesta ei yleensä vielä aiheuta yrityksen edellyttämää vaaraa hyväksikäyttörikoksen täyttymisestä.

Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2004:71 katsonut, että vastaaja, joka oli käynyt seksuaalisväritteistä viestienvaihtoa 11-vuotiaan lapsen kanssa, oli ryhtynyt konkreettisiin toimiin päästäkseen lapsen kanssa sellaiseen seksuaaliseen kanssakäymiseen, joka toteuttaa rikoslain 20 luvun 6 §:n 1 momentin mukaisen lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistön. Harkittaessa sitä, oliko teko edennyt rangaistavan rikoksen yrityksen asteelle, oli otettava huomioon, että internetin avulla on helppoa kohdistaa johdattelua ja taivuttelua lapsiin, joiden kyky vaaran torjumiseen on vähäinen. Vaaraa rikoksen täyttymisestä arvioitaessa otettiin huomioon, ettei vastaaja ollut tiennyt lapsen henkilöllisyyttä eikä hän ollut missään vaiheessa tiedustellut lapsen tarkkoja henkilö- tai yhteystietoja. Vastaaja oli myös lopettanut sähköpostiviestien lähettämisen lapselle esittämättä tapaamista, puhelinyhteyttä tai muuta sähköpostiviestejä läheisempää yhteydenpitoa. Mainitut seikat huomioon ottaen korkein oikeus katsoi, ettei vastaajan menettelystä ollut aiheutunut todellista vaaraa siitä, että lapseen kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö toteutuisi.

Oikeuskirjallisuudessa on todettu lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä, että vaara-arvioinnin kannalta ratkaisevaa on tekijän hallussa olevat, yhteydenoton ja tapaamisen mahdollistavat tiedot (Tapani, Jussi: Rikoksen yrityksen rangaistavuus 2010 s. 89). Lisäksi jos tekijän tiedossa on asianomistajan yhteystiedot, asuinpaikka ja muut yksityiselämää koskevat tarpeelliset tiedot, vaaraa rikoksen täyttymisestä tulee arvioida vastaajan näkökulmasta ja tällöin asianomistajan mahdollinen haluttomuus tapaamiseen on sellainen satunnainen syy, jolla ei ole vaikutusta yrityksen rangaistavuutta arvioitaessa (ks. Hirvelä, Päivi: Rikosprosessi lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa 2006, s. 462-465).

Arvioitaessa sitä, onko B:n menettelyssä kysymys törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä, ratkaisevaa on se, onko B:n katsottava aloittaneen sukupuoliyhteyteen tähdänneen teon tekemisen ja onko sukupuoliyhteyden syntymisestä ollut konkreettinen vaara. Tällaisen vaaran arvioinnissa olennainen merkitys on sillä, miten yhteydenpito on toteutettu, mitä B on tiennyt asianomistajan yhteystiedoista, asuinpaikasta ja muista yksityiselämää koskevista seikoista ja sillä, mistä syystä tapaaminen jäi toteutumatta.

B:n menettelyä koskeva selvitys

Kirjallisesta todisteesta 2 (keskustelu kuvake.net -sovelluksessa) ilmenee, että B:n ja asianomistajan välinen viestien vaihto on alkanut 26.5.2013. B on kommentoinut asianomistajan kuvaa mainitussa palvelussa. B on useissa viesteissä ajalla 26.5. – 19.6.2013 kehunut asianomistajan ulkonäköä. Näistä viesteistä ei suoranaisesti ilmene, että osapuolten tapaamista olisi suunniteltu. B on tosin viestissään 26.5.2013 tiedustellut, millainen ohjelma asianomistajalla on tulevalla viikolla, mutta seuraavat viestit kuvake.net-sovelluksessa on lähetetty vasta 19.6.2013.

Vastaajan ja asianomistajan välistä keskustelua on käyty myös kik.messenger -sovelluksessa. Asianomistajan puhelimesta saatujen viestitietojen mukaan (kirjallinen todiste 3) B on 22.7.2013 ja 28.7.2013 välisenä aikana toistuvasti tiedustellut asianomistajalta tapaamisaikaa lähipäivinä (”huomenna ennen kello 18” tai ”ennen sunnuntaita”). Viestejä on mainittuna aikana ollut runsaasti ja viestejä on vaihdettu lähes päivittäin useita kymmeniä. Viestit ovat olleet osin sisällöltään hyvin seksuaalisia ja esimerkiksi 24.7.2013 klo 6.20 alkavissa viesteissä B kuvailee sitä fantasiaansa, miten hän suorittaisi sukupuoliyhteyden asianomistajan kanssa. Viestien sisällöstä ilmenee, että B:n tarkoitus on nimenomaisesti ollut ryhtyä osapuolten väliseen sukupuoliyhteyteen (”rankkaa naimista”) ja kuvata sitä. Viesteissään B on kuvannut suunnittelemaansa seksuaalista kanssakäymistä hyvin yksityiskohtaisesti ja suorasukaisesti. Useissa viesteissä (esimerkiksi 26.7. 2013 kello 16.26.30, 27.7.2013 kello 10.20.29 ja 28.7.2013 kello 17.15.13) B on ehdottanut, että asianomistaja tulisi hänen luokseen. Viestissään 23.7.2013 kello 14.16.25 B on todennut, että asianomistajan olisi parempi tulla ennen sunnuntaita ja että muuten B joutuu hakemaan asianomistajan rippijuhlistaan kesken ”naimaan”.

B:n ja asianomistajan välillä on ollut myös Skype-yhteydenpitoa. Todisteena esitetystä Skype-tallenteesta ilmenee, että B on useina eri ajankohtina saanut asianomistajan esiintymään kuvan ja äänen muodostavassa yhteydessä alastomana ja tekemään voimakkaan seksuaalisia tekoja, kuten puristelemaan rintojaan ja masturboimaan useissa erilaisissa asennoissa. B on puolestaan lähettänyt asianomistajalle itsestään kuvia, joissa näkyy hänen sukuelimensä ja spermaa.

Osapuolten välisessä keskustelussa syyskuussa 2013 tapaamista ei ole enää suoranaisesti käsitelty (kirjallinen todiste 4).

Todisteena esitetyn nuorisopsykiatrian lääkärinlausunnon 9.9.2014 mukaan asianomistajan psykiatrinen hoitosuhde kesällä 2013 paljastuneen seksuaalisen hyväksikäytön johdosta oli aloitettu elo-syyskuussa 2013.

Johtopäätökset

B:n ja asianomistajan välinen yhteydenpito on tapahtunut Kuvake.net – ja Kik.messenger -palveluissa sekä Skype-sovelluksen välityksellä. B on tunnustamallaan tavalla saanut asianomistajan ryhtymään syytteen kohdan 1 teonkuvauksen mukaisiin toimiin eli esiintymään B:lle useita kertoja seksuaalisissa asennoissa Skype-sovelluksessa nettikameran välityksellä. B on tallentanut koneelleen 14 tällaista videotiedostoa asianomistajasta. Lisäksi asianomistaja on lähettänyt B:lle 40 alastonkuvaa itsestään. B on katsonut, että hänen menettelynsä sinänsä täyttää lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistön.

B:n ja asianomistajan välinen yhteydenpito on ollut kesän 2013 aikana tiivistä ja sanallinen sekä kuvallinen viestintä on ollut voimakkaan seksuaalista. B:n lähettämistä viesteistä ilmenee, että hänen tarkoituksensa on ollut asianomistajan tapaaminen. Viesteissä on selvästi ilmoitettu, että tapaamisen tarkoitus on sukupuoliyhteyden harjoittaminen ja seksuaalisen kanssakäymisen kuvaaminen. Hovioikeus katsoo siten asiassa olevan selvää, että B on aloittanut sukupuoliyhteyteen pyrkimisen ja siten rikoksen tekemisen.

Arvioitaessa sukupuoliyhteyden toteutumisen konkreettista vaaraa hovioikeus toteaa seuraavan. B ja asianomistaja eivät ole tavanneet toisiaan. Yhteyttä on pidetty edellä todettujen viestisovellusten sekä kuvan ja äänen mahdollistavien sovellusten välityksellä. Käräjäoikeuden tuomioon kirjatun mukaan asianomistaja on kertonut, että mitään tarkkaa tapaamispaikkaa ei ollut koskaan varsinaisesti sovittu. Viesteistä ilmenee kuitenkin, että B on tiennyt asianomistajan asuinkaupungin pääkaupunkiseudulla. Hänellä on myös ollut tarkempia tietoja asianomistajan perhetilanteesta ja vanhempien erosta sekä asianomistajan liikkumisesta. B on tiennyt myös asianomistajan rippikoulun käymisestä, konfirmaatiopäivästä sekä konfirmaatiojuhlien aikataulusta. B on myös ehdottanut sukupuoliyhteyttä jopa tänä konfirmaatiopäivänä ja ollut valmis hakemaan asianomistajan juhlista sitä varten.

Asianomistaja on puolestaan tiennyt, että B asuu Itä-Helsingissä sijaitsevassa kaupunginosassa. Etäisyydet eivät olleet pitkät ja tapaaminen B:n asuinpaikassa olisi ollut toteutettavissa. Epäselväksi on jäänyt, onko asianomistaja tiennyt B:n tarkan asuinosoitteen. Viesteistä on kuitenkin pääteltävissä, että B olisi tarvittaessa tullut noutamaan asianomistajan luokseen joko omalta asuinalueeltaan tai tämän kotoa. B on useissa viesteissään ehdottanut asianomistajalle tapaamista sukupuoliyhteyden harjoittamiseksi. Asianomistaja on kuitenkin eri syihin vedoten kieltäytynyt tapaamisesta.

Hovioikeus toteaa, että B on halutessaan saanut yhteyden asianomistajaan, kuten B:n ja asianomistajan välisestä runsaasta viestien vaihdosta ilmenee. B on myös ehdottanut useita tapaamisaikoja, joista mikään ei ole kuitenkaan toteutunut asianomistajan kieltäytyessä tapaamisesta. Mikäli asianomistaja olisi ilmoittanut tapaamispaikan tai halunsa tapaamiseen, B olisi epäilemättä tapaamisen järjestänyt ja ollut asianomistajan kanssa sukupuoliyhteydessä, mitä hän oli usein esittänyt haluavansa. Yhteydenpidon runsaus ja sisältö, vastaajan tiedot asianomistajan yksityiselämästä ja asuinpaikasta ja se, että tapaaminen olisi vastaajan järjestämänä milloin tahansa toteutunut, jos asianomistaja olisi ilmoittanut halukkuudestaan tapaamiseen, osoittaa, että B:n toimenpiteiden johdosta on syntynyt konkreettinen vaara sukupuoliyhteyden toteutumisesta. Tapaaminen ja sukupuoliyhteys ovat estyneet asianomistajasta johtuvista syistä asianomistajan ensin kieltäydyttyä tapaamisesta. Lopulta yhteydenpito on päättynyt asianomistajan psykiatrisen hoitosuhteen vuoksi, kun siinä on tullut tietoa hyväksikäytöstä. Hovioikeus katsoo, että asianomistajan ilmoittama haluttomuus tapaamiseen on vastaajan toimenpiteisiin nähden sellainen satunnainen syy, joka ei poista yrityksen rangaistavuutta. B:n menettelyssä on siten kysymys rangaistavana pidettävästä rikoksen yrityksestä.

B on pyrkinyt sukupuoliyhteyteen 15-vuotiaan asianomistajan kanssa. Kysymys on siten rikoslain 20 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tekotavasta.

Arvioitaessa sitä, onko yritystä pidettävä rikoslain 20 luvun 7 §:n edellyttämällä tavalla myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä, hovioikeus toteaa seuraavan. B on syntynyt vuonna 1984 ja on siten ollut tekoaikana 29-vuotias. Asianomistaja on puolestaan syntynyt vuonna 1998 ja ollut 15-vuotias. Vastaajan ja asianomistajan ikäero on ollut suuri eli 14 vuotta. Tämä puoltaa teon pitämistä kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

B:n menettely on myös ajoittunut useiden viikkojen ajalle ja tänä aikana B on useita kertoja ehdottanut sukupuoliyhteyttä ja kuvannut omia fantasioitaan siitä, miten hän harjoittaisi sukupuoliyhteyttä asianomistajan kanssa. B on myös saanut tiiviillä ja voimakkaan seksuaalisväritteisellä viestinnällä asianomistajan taivuteltua useisiin seksuaalisiin tekoihin. Näillä perusteilla hovioikeus katsoo, että tekoa on myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.

B on näin ollen syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan törkeään lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yritykseen. Hovioikeus toteaa, että tämä törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yritys käsittää kaiken syytteessä kuvatun menettelyn.

Rangaistus

Käräjäoikeus on tuominnut B:n törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta yhteiseen 1 vuoden 2 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja sen ohella 60 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen. Syyksi lukemista ei hovioikeudessa muuteta. B:lle tuomittua rangaistusta ei voida pitää liian ankarana eikä B:n syyksi luettuihin rikoksiin nähden tuomittua rangaistusta ole aihetta alentaa.

Korvausvelvollisuus

Käräjäoikeus on velvoittanut B:n suorittamaan asianomistajalle korvaukseksi tilapäisestä haitasta 4.000 euroa ja kärsimyksestä 3.000 euroa. B on valituksessaan esittänyt, että korvausta harkittaessa tulee ottaa huomioon se, että hän ei ollut ollut ainoa asianomistajaa hyväksi käyttänyt. Asiassa oli myös jäänyt näyttämättä, että psyykkinen haitta olisi aiheutunut hänen menettelystään.

Asianomistaja on esittänyt selvityksenä tilapäisestä psyykkisestä haitasta sekä kärsimyksestä useita terveydenhuollon ammattihenkilöiden lausuntoja. Lausunnon 9.9.2014 mukaan asianomistajalle on aiheutunut traumaperäinen stressihäiriö (F 43.1), yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (F 32.2) ja vaikea-asteinen masennus (F 41.1) ja hän tulee tarvitsemaan psykiatrista hoitoa useiden vuosien ajan. Asianomistaja on ollut myös psykiatrisessa osastohoidossa.

Hovioikeus toteaa, että asianomistajan psyykkinen oireilu on lausuntojen perustella seurausta seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Yhtenä hyväksikäyttäjänä on ollut B, joten myös hän on menettelyllään aiheuttanut asianomistajalle psyykkistä haittaa. Asianomistaja on ilmoittanut, että vaatimusta esitettäessä oli jo otettu huomioon B:n osuus eikä koko vaatimusta ollut kohdistettu häneen. Tämän vuoksi vaatimus oli ollut ainoastaan 4.000 euroa.

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten (2014) mukaan traumaperäisen stressihäiriön korvaustaso on 1.500 – 8.000 euroa ja vaikea-asteisen masennuksen 4.000 – 9.000 euroa. Hovioikeus katsoo, että asianomistajalle aiheutunut psyykkinen haitta on ollut kokonaisuutena huomattava ja se on vaatinut psykiatrista osastohoitoa. Tilapäisestä haitasta tuomittua korvausta ei ole aihetta alentaa.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n mukaan kärsimyskorvausta arvioitaessa huomioon tulee ottaa loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä loukkauksen julkisuus. B:n tekoon on sisältynyt seksuaalisesti olennaisia tekoja ja teko on kestänyt useita kuukausia. Ikäero on ollut huomattava. Näihinkään seikkoihin nähden aihetta tuomitun kärsimyskorvauksen alentamiseen B:n vaatimalla tavalla ei ole.

Tuomiolauselma

Vastaaja B

Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

—————————————————

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Presidentti Mikko Könkkölä
Hovioikeudenneuvos Kirsti Uusitalo
Hovioikeudenneuvos Timo Ojala

KKO:n ratkaisu 31.10.2018 nro 2043