Itä-Suomen HO 20.1.2011 31

Lainkonkurrenssi Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen Laiton uhkaus

Asianumero:   I-SHO:2011:1

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

A:n esittämät uhkaukset olivat täyttäneet sekä virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen että laittoman uhkauksen tunnusmerkistön. Koska laitonta uhkausta koskevassa säännöksessä on nimenomainen toissijaisuuslauseke, jonka mukaan säännöstä ei sovelleta, jos teosta on muualla säädetty ankarampi rangaistus, A oli tuomittava vain laitonta uhkausta ankarammin rangaistavasta virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. (Äänestys)

POHJOIS-SAVON KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 1.6.2010

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. VIRKAMIEHEN VÄKIVALTAINEN VASTUSTAMINEN
(8510/R/0003304/10)
Rikoslaki 16 luku 1 §

2.2.2010 – 15.2.2010 SIILINJÄRVI

A on uhannut käyttää väkivaltaa Pohjois-Savon käräjäoikeuden haastemiestä B:tä vastaan B:n annettua A:lle haasteen tiedoksi lähettämällä B:lle tappouhkauksia sisältäneitä tekstiviestejä pakottaakseen B:n jättämään vastaisuudessa sanotut haastetiedoksiannot antamatta ja/tai muuten sanotulla menettelyllään uhannut käyttää väkivaltaa sanotun virkatoimen johdosta.

2. LAITON UHKAUS
(8510/R/0003304/10)
Rikoslaki 25 luku 7 §

2.2.2010 – 15.2.2010 SIILINJÄRVI

A on edellä sanotulla tavalla uhannut B:tä rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on ollut perusteltu syy omasta puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olevan vakavassa vaarassa.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Syyksilukeminen

A on syyllistynyt siihen, mistä hänelle on vaadittu rangaistusta.

Syyksilukemisen perusteet

A on myöntänyt lähettäneensä yhden viestin B:lle. Myös muut viestit on lähetetty A:n matkapuhelimesta. Vaikka A:lla ei ole muistikuvaa niiden lähettämisestä, mikään ei viittaa siihen, että joku muu kuin A olisi ne lähettänyt.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen tunnusmerkistön toteuttamiseen riittää, että uhataan käyttää väkivaltaa, kuten tässä tapauksessa on uhattu tappamisella. A on käräjäoikeudessa kertonut, ettei hän ollut tarkoittanut toteuttaa uhkaustaan eikä hän pystyisi käyttämään väkivaltaa. Hän on kuitenkin uhannut useita kertoja työtehtäviään hoitanutta B:tä tappamisella tai muulla väkivallan käyttämisellä. B:llä on ollut perusteltu syy ottaa uhkaukset tosissaan ja pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

VASTAAJA A

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen 2. – 15.2.2010
2) Laiton uhkaus 2. – 15.2.2010

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

YHTEINEN VANKEUSRANGAISTUS
4 kuukautta 20 päivää vankeutta
Vankeusrangaistus on ehdollinen.
Koeaika päättyy 31.5.2012.

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 16 luku 1 §
2) Rikoslaki 25 luku 7 §

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:
Käräjätuomari Katriina Rapo

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS TUOMIO 20.1.2011

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

A on valituksessaan käräjäoikeuden tuomioon kirjatusta vastauksestaan ilmenevillä perusteilla vaatinut, että hänen katsotaan syyllistyneen ainoastaan virkamiehen vastustamiseen tai haitantekoon virkamiehelle tai että rangaistus ainakin lievennetään sakoksi ja että hänet vapautetaan suorittamasta B:lle maksettavaksi tuomittua vahingonkorvausta.

Kihlakunnansyyttäjä ja B ovat vastauksissaan vastustaneet muutosvaatimuksia perusteettomina. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Lainsäädäntö

Rikoslain 16 luvun 1 §:n mukaan virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta tuomitaan se, joka 1) käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa pakottaakseen virkamiehen tekemään tai jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen, 2) muuten käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa sellaisen virkatoimen johdosta sitä suorittavaa virkamiestä vastaan tai 3) käyttää väkivaltaa virkamiestä tai häneen 15 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa olevaa henkilöä vastaan kostaakseen sellaisen virkatoimen.

Tunnusmerkistön tarkoittama uhkaus voidaan ilmaista suullisesti välittömässä kontaktissa uhattavaan tai esimerkiksi puhelimitse, kirjeitse, sähköpostin tai tekstiviestin muodossa taikka konkludenttisesti eli hiljaisesti tai käyttäytymisestä pääteltävissä olevasti. Sen tulee myös olla omiaan saattamaan uhattu siihen käsitykseen, että uhkaaja on vakavissaan. Näin ollen uhkauksen tulee olla uhatun kannalta tilannetta arvosteltaessa vakavasti otettava. Siten esimerkiksi leikkipistoolilla uhkaaminen on muiden tunnusmerkistötekijöiden täyttyessä rangaistavaa uhkaamista, jos ase on siinä määrin oikean näköinen, että uhattu perustellusti luulee sitä oikeaksi.

Rikoslain 25 luvun 7 §:n mukaan laittomasta uhkauksesta tuomitaan se, joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Laittomasta uhkauksesta tuomitaan rangaistus kuitenkin ainoastaan siinä tapauksessa, ettei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Rangaistuksen tuomitseminen laittomasta uhkauksesta edellyttää sitä, että uhatulla on perusteltu syy pelätä omasta tai toisen puolesta. Pelkäämisen pitää olla uhatun henkilökohtaisesta näkökulmasta aiheellista. Uhkauksen ei tarvitse olla objektiivisesti vaarallinen. Lataamattoman aseen, leikkiaseen, asejäljitelmän tai starttipistoolin nostaminen toista vastaan voi täyttää tunnusmerkistön. Välttämätöntä ei ole sekään, että uhkaaja todella aikoo toteuttaa uhkauksensa. Riittävää on, että uhkaus tulee kohteen tietoon ja sillä voidaan saada hänet uskomaan, että uhkaaja tarkoittaa uhkauksella totta.

Oikeudellinen arviointi

A on käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevällä tavalla esittänyt B:lle tappouhkauksia tämän suorittaman julkisen vallan käytön piiriin kuuluvan virkatoimen vuoksi. B on pitänyt uhkauksia vakavasti otettavina. Hovioikeus katsoo, että A:n esittämät uhkaukset täyttävät sekä virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen että laittoman uhkauksen tunnusmerkistön. Tämän jälkeen kysymys on siitä, tuleeko A tuomita rangaistukseen sekä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta että laittomasta uhkauksesta.

Laitonta uhkausta koskevan säännöksen esitöiden (HE 68/1966 vp, s. 12) mukaan kyseisen säännöksen soveltaminen edellyttää, että se paha, jolla pelottelemalla uhkaaja koettaa vaikuttaa uhriinsa on sinänsä rikos sekä että uhkaus ei samalla toteuta ryöstön, kiristämisen, virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen, väkisinmakaamisen tai muun sellaisen erityisen rikoksen tunnusmerkistöä.

Oikeuskirjallisuudessa mainitusta kysymyksestä on esitetty kuitenkin erilaisia kantoja. Toisaalta on todettu, että laitonta uhkausta ja pakottamista koskevissa säännöksissä on nimenomaiset toissijaisuuslausekkeet, joiden mukaan niitä ei sovelleta, jos teosta on muualla säädetty ankarampi rangaistus. Virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta on säädetty näitä ankarampi rangaistus, joten rikoslain 16 luvun 1 §:n soveltaminen syrjäyttää saman lain 25 luvun 7 ja 8 §:n (Lappi-Seppälä ym., Rikosoikeus, s. 346). Toisaalta on taas katsottu, että laiton uhkaus ei sisälly uhkauksen muodossa tehtyyn virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen, koska rikoslain 16 luvun 1 §:ssä ei edellytetä uhkaukselta sitä, että uhatulla olisi perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Näin ollen molemmat rikokset voidaan lukea tekijän syyksi (Frände ym., Keskeiset rikokset, s. 101).

Oikeuskäytännössä Rovaniemen hovioikeus on ratkaisussaan 3.11.2009 nro 986 katsonut, että tekijä voidaan tuomita rangaistukseen sekä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta että laittomasta uhkauksesta. Samanlaiseen lopputulokseen ovat päätyneet myös Kouvolan hovioikeus ratkaisuissaan 27.10.2005 nro 1184 ja 10.3.2006 nro 359 sekä tämä hovioikeus ratkaisussaan 28.7.2009 nro 680. Tälle kannalle on saatavissa tukea myös Korkeimman oikeuden ratkaisusta 1999:54. Korkein oikeus on tämän asianomistajaa virkamiehen väkivaltaisessa vastustamisessa koskevan ennakkotapauksensa perusteluissa katsonut, että laiton uhkaus ei sisälly virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen, koska virkamiehen väkivaltainen vastustaminen ei edellytä uhkaukselta sitä, että uhatulla olisi perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Sen sijaan Vaasan hovioikeus on ratkaisussaan 3.2.2009 nro 130 nyt puheena olevaa vastaavassa tilanteessa tuominnut tekijän ainoastaan virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta hyläten laitonta uhkausta koskeneen rangaistusvaatimuksen.

Virkamiehen väkivaltaista vastustamista ja laitonta uhkausta koskevat säännökset poikkeavat uhkauksen osalta sanamuodoltaan toisistaan. Kummassakin säännöksessä uhkauksen keskeisenä sisältönä on kuitenkin se, että uhkauksen kohde pitää uhkausta vakavasti otettavana. Säännösten asiallinen sisältö uhkauksen osalta on näin ollen sama. Tämän vuoksi säännösten sanamuodolle ei voida antaa ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa sitä, voidaanko tekijä virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen ohella tuomita rangaistukseen laittomasta uhkauksesta. Säännösten suojeluobjektit ovat myös erilaiset. Virkamiehen väkivaltaista vastustamista koskevat säännökset suojaavat ensi sijassa valtiovallan auktoriteettia. Laitonta uhkausta koskevan säännöksen tarkoituksena on suojata ihmisten turvallisuudentunnetta henkilön ja omaisuuden suhteen. Tälle suojeluobjekteissa olevalle erollekaan ei voida antaa ratkaisevaa merkitystä tilanteessa, jossa toinen säännöksistä sisältää nimenomaisen toissijaisuuslausekkeen. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon laitonta uhkausta koskevaan säännökseen sisältyvän nimenomaisen toissijaisuuslausekkeen sekä säännöksen esityöt hovioikeus katsoo, ettei A:ta voida virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen ohella tuomita rangaistukseen laittomasta uhkauksesta. Syyte laittomasta uhkauksesta tulee hylätä.

Rangaistusseuraamus – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Rikoslain 16 luvun 1 §:n mukaan vähin rangaistus virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta on neljä kuukautta vankeutta.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Hovioikeus on ratkaisut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

VASTAAJA A

TUOMIOLAUSELMA

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

VANKEUS
Syyksi luettu rikos 1
4 kuukautta vankeutta
Vankeusrangaistus on ehdollinen.
Koeaika päättyy 31.5.2012.

HYLÄTYT SYYTTEET

Kohta 2: Syyte hylätään.

MUUT LAUSUNNOT

Muilta osin käräjäoikeuden tuomio jää pysyväksi.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Mikael Krogerus, Esko Randelin, Pertti Jokinen, Heimo Kiviranta, Juha Halijoki, Ari Kyllönen, Pirjo Soininen
Esittelijä Oskar Kulmala

Lainvoimaisuustiedot:

Korkeimman oikeuden ratkaisu 8.11.2011: Ei valituslupaa

Äänestys

ERI MIELTÄ OLEVIEN JÄSENTEN LAUSUNNOT ASIASSA R 10/693

Hovioikeudenneuvos Ari Kyllönen:

Olen samaa mieltä kuin enemmistö hovioikeuden tuomion perustelujen lainsäädäntöä ja oikeudellista arviointia koskevien jaksojen osalta lukuunottamatta oikeudellisen arvioinnin viimeistä kappaletta. Sen johdosta lausun seuraavaa.

Virkamiehen vastustamista koskevilla säännöksillä suojellaan ensi sijassa valtiovallan auktoriteettia, vaikka samalla turvataan virkamiestä myös henkilönä. Säännökset suojaavat julkista valtaa käyttävien virkamiesten tehtävien suorittamista virkatehtäviin kohdistuvalta vastarinnalta ja vaikeuttamiselta sekä virkatehtävien suorittamiseen liittyvältä kostolta. Laitonta uhkausta koskevien säännösten tarkoituksena on suojata ihmisten turvallisuudentunnetta henkilön ja omaisuuden suhteen.

Rikoslain 16 luvun 1 §:n virkamiehen väkivaltaisessa vastustamisessa ei tunnusmerkistön mukaan edellytetä uhkaukselta sitä, että uhatulla olisi perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa tai omaisuutensa olevan vakavassa vaarassa. Virkamiehen väkivaltaista vastustamista ja laitonta uhkausta koskevilla säännöksillä suojataan siten eri oikeushyviä eivätkä säännösten tunnusmerkistöt peitä toisiaan. Tästä syystä ja kun uhatulla haastemiehellä B:llä on ollut A:n menettelyn johdosta perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa, A:n syyksi on luettava 1 kohdan virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen lisäksi 2 kohdassa laiton uhkaus.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Katson, ettei ole syytä muuttaa käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Hovioikeudenneuvos Kiviranta ja presidentti Krogerus olivat vuorollaan samaa mieltä kuin hovioikeudenneuvos Kyllönen.