Tuen lasta ja vanhempia
1. Ehkäisevä työ on kasvatuskumppanuutta ja vanhempien vanhemmuuden tukemista
Tilanne:
Jeremias aloittaa päivähoidon ja Jaana valmistautuu tapaamaan hänen vanhempansa ennen hoidon aloitusta. Mitä Jaanan tulee ottaa huomioon hoidon aloituksessa Jeremiaksen omahoitajana?
Ratkaisu:
Jaana toimii avoimesti vanhempien kanssa. Tärkeäksi työvälineeksi hän kokee erityisesti
keskustelut vanhempien kanssa. Jaana on kiinnostunut vanhemman ajatuksista, millainen lapsi on vanhemman mielestä sekä millaisia odotuksia vanhemmalla on päivähoitoa kohtaan?
Jaana kertoo Jeremiaksen vanhemmille tulevasta vanhempainillasta, jolloin vanhemmat voivat tutustua muihin vanhempiin ja keskustella heitä askarruttavista aiheista. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu oman lapsensa kasvatuksesta ja huolenpidosta.
Erotilanteissa on hyvä sopia miten molempien vanhempien kanssa ollaan yhteistyössä. Lisäksi on hyvä muistaa, että lapsen huolto voi olla määrätty myös muulle henkilölle tai taholle kuin lapsen vanhemmille.
Jos vanhemmat eivät itse ota yhteyttä päivähoitoon etukäteen, on hyvä että henkilökunta on yhteydessä vanhempiin saadakseen tietoa lapsesta ja hänen aiemmasta elämästään. Lapsen päivähoitoon tutustumisvaiheen tulee olla riittävän pitkä ja aluksi on vanhemman hyvä olla mukana. Ajan pituus on lapsikohtaista; 2-6 viikon totutteluaika on tavallinen. Tällöin lapsi tutustuu ympäristöön ja rutiineihin sekä uusiin lapsiin ja aikuisiin yhdessä vanhempansa kanssa.
Lue lisää:
Lapsen
huolto ja huoltomuodot, Sosiaaliportti
Vanhempien vertaistoiminta, Suomen Vanhempainliitto
Vanhemmuuden roolikartta, Varsinais-Suomen Lastensuojelun kuntayhtymä 1999
Ero lapsiperheessä. Neuvokeskus
Lapsi uusperheessä, Suomen Uusperheellisten liitto ry
Adoptiolapsi päivähoidossa, Adoptioperheet ry 2007
Sateenkaariperhe päivähoidon asiakkaana, Sateenkaariperheet ry 2007
Monikkolapsen kehitys, Suomen monikkoperheet ry
Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Opas lasten parissa työskenteleville. Suomen Nuoret Lesket ry 2011

2. Ehkäisevä työ on keskustelua kasvatuksesta
Tilanne:
Eetun vanhempien mukaan päiväkodissa lapsia ei pidetä tarpeeksi sylissä. Jaana, Fatima ja Jukka pohtivat, miten lapsia voisi huomioida ja kohdata paremmin?
Ratkaisu:
Ryhmä päättää
työskennellä lasten kanssa omissa pienryhmissään. Näin jokainen voi antaa
paremmin jokaiselle lapselle aikaa, seurata lapsien kehitystä sekä hoivata ja kasvattaa
lapsia yksilöllisemmin. Kasvatus on lapsen kohtaamista. Tervehdys, hymy ja katse tukevat lasta kiireenkin keskellä.
Lue lisää:
Kasvatuskumppanuus, THLKymmenen kysymystä kasvatuksesta, Elina Nivala (toim.) Lasten Keskus 2011
Kasvata ilolla –opas, LSKL 2011
3. Ehkäisevä työ on lapsen ja hänen perheensä vakaumuksen kunnioittamista ja kulttuurin huomioimista
Tilanne:
Ellin vanhemmat tahtovat, että heidän lapsensa ei saa osallistua seurakunnan järjestämään hartaushetkeen. Mikaelin äiti taas on huolissaan, järjestetäänkö perinteistä joulukuvaelmaa päiväkodissa? Ronin isä puolestaan haluaa välittää omaa kulttuuriansa päiväkodin lapsille ja toivoo päiväkotiin oman kulttuurin juhlapäivää. Miten vanhempien toiveet voidaan huomioida päiväkodin arjessa, ryhmä pohtii?
Ratkaisu:
Jaana, Fatima ja Jukka tietävät, että
lapsella on
oikeus kulttuuriinsa
ja uskontokasvatukseen. Yksi varhaiskasvatuksen orientaatioita on uskonnollis-katsomuksellinen
orientaatio. Ellin vanhempien vakaumusta tulee kunnioittaa ja hartaushetken aikaan Ellille on tarjolla päiväkodissa muuta toimintaa. Lasten vanhemmille kerrotaan joulukuvaelman sisällöstä. Näin vanhemmat voivat päättää, osallistuuko heidän lapsensa tilaisuuteen.
Ryhmän mielestä Ronin isän idea on oikein
hyvä ja oman kulttuurin päivää vietetään, kun Ronilla on syntymäpäivä. Päiväkodissa voidaan tukea lapsen monikulttuurista identiteettiä olemalla avoimia maailman ja kulttuurien moninaisuudelle. Lasten kanssa voidaan keskustella ihmisten samanlaisista piirteistä erojen etsimisen sijaan.
Kulttuurikasvatus on monikulttuurisuuden edistämistä sekä rasisminvastaista työtä. Kulttuurikasvatuksen avulla voidaan käsitellä oikeudenmukaisuuteen, syrjintään, tasa-arvoon ja kulttuurieroihin liittyviä kysymyksiä.
Lue lisää:
Uskontokasvatus, Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry
Kulttuurikasvatus, Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry
Homma hanskassa! Päiväkodin monimuotoisuus rikkautena -opas, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto 2009

4. Ehkäisevä työ on kuuntelevaa keskustelua
vanhempien kanssa
Tilanne:
Fatima ja Jaana ovat huolissaan Matin voinnista. Matti on kiinnostunut vain junista. Lisäksi hän uppoutuu usein omiin maailmoihinsa. Fatima ja Jaana päättävät puhua havainnoistansa myös Jukalle. Miten ryhmän tulee toimia tämän jälkeen?
Ratkaisu:
Ryhmä keskustelee ensin Matin kehityksestä ja arvioivat huoltansa dialogisen verkostomenetelmän avulla. He kertovat havainnoistansa ensin Matin vanhemmille ja mukaan pyydetään myös päiväkodin johtaja. Vanhemmat ovat myös huomanneet Matin käyttäytymisen ja kaipaavat tukea heidän ja Matin väliseen vuorovaikutukseen. Ryhmä päättää konsultoida asiassa myös erityislastentarhanopettajaa.
Lue lisää:
Verkostomenetelmät, THL
Vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen tukeminen, Puheportti
5. Ehkäisevä työ on avun pyytämistä
Tilanne:
Jukka on iltapäivällä päiväkodin pihalla ulkoilemassa lasten kanssa. Matin äiti saapuu taksilla hakemaan Mattia kotiin. Jukka havaitsee äidin olevan päihtynyt. Äidillä on kova kiire portilla ja hoputtaa poikaansa hyppäämään taksiin. Jukka puuttuu tilanteeseen, jolloin äiti itkee Jukalle pahaa oloaan ja huutaa aggressiivisesti nyrkkiään heiluttaen. Mitä Jukan tulee tehdä?
Ratkaisu:
Jukka muistelee, miten päiväkodissa tässä tilanteessa on sovittu tehtävän. Hän kysyy äidiltä, onko hän juonut? Äiti myöntää ottaneensa. Jukka kieltää taksikuskia lähtemästä ja pyytää lapsen takaisin pihalle. Myös Jaana tulee portille Jukan tueksi. Tämän jälkeen äiti lähtee taksin kyydissä pois ilman lasta.
Jukka keskustelee tilanteesta päiväkodin
johtajan ja ryhmän kanssa. Jukka soittaa seuraavaksi Matin isän
hakemaan Matin päiväkodista. Matin isä kiittää Jukkaa toiminnasta, kertoo
vaikeasta perhetilanteesta ja halunsa saada apua lastensuojelusta. Yhdessä he
päättävät hakea apua ja tehdä lastensuojeluun pyynnön lastensuojeluntarpeen arvioinnista. Myöhemmin päiväkodin työntekijät keskustelevat lapsen luovuttamistilanteista.
Lasta ei saa luovuttaa vanhemmille, jos vanhempi hakee lasta päihtyneenä.
Jos lasta
ei tulla hakemaan eikä varahakijaa tavoiteta, asiasta tehdään sosiaalipäivystykseen
lastensuojeluilmoitus, ja lapsi luovutetaan lastensuojelun
sosiaalityöntekijöille.
Ilmoitusta tehtäessä on hyvä aina ennen sen tekemistä kertoa vanhemmille huolesta ja siitä, että ilmoitus tehdään. Kun ilmoitus on tehty, jatketaan lapsen ja perheen kanssa työskentelyä samalla tavalla kuin aiemmin.
Lue lisää:
Vanhemman päihdeongelma, A-klinikkasäätiö
Lapsi ja vanhempien alkoholinkäyttö -opas varhaiskasvatuksen työntekijöille. A-klinikkasäätiö 2011
Jos sais kolme toivomusta - työkirja päihdeasioista varhaiskasvatuksen työntekijöille. A -klinikkasäätiö 2011
Lapset puheeksi -menetelmä. Vanhemman mielenterveysongelma, THL
Sosiaaliportti



lskl.fi