Korkein oikeus KKO:1983-II-166

Shekki
Varkaus Varkaus vai näpistys
Petos
Rikosten yhtyminen Jatkettu rikos

Shekkilomakkeen anastaminen ja sen käyttämiseen liittyvä väärän yksityisen asiakirjan valmistaminen olivat erikseen rangaistavia tekoja.

Kahden shekkilomakkeen anastamista pidettiin näpistyksenä.

Henkilö, joka oli käyttänyt shekkiä maksuvälineenä omalla nimellään varustettuna, vaikka hänellä ei ollut oikeutta shekin käyttämiseen, syyllistyi petokseen.

Vaikka shekkien laittomat käyttämiset ajallisesti liittyivät toisiinsa, niitä ei pidetty jatkettuna rikoksena, kun ne kohdistuivat eri pankkeihin ja kun shekkilomakkeet oli saatu haltuun eri henkilöiltä eri tilaisuuksissa.

IV-jaosto

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

A) Helsingin RO:n päätös 17.3.1982

RO oli lausunut selvitetyksi, että A oli Helsingissä

2) 18.1.1982 anastanut B:n asunnosta tämän Helsingin Säästöpankissa olleen käyttötilin numero 405506-09635590 kaksi käyttämätöntä shekkilomaketta eli shekit numerot 00601522 ja 00601523 sekä

3) 18.1.182 yhdessä jonkun tuntemattomaksi jääneen henkilön kanssa, hankkiakseen itselleen hyötyä, asettanut mainitut shekit, toisen 300 ja toisen 500 markan määrälle ja väärentänyt kumpaankin shekkiin tekaistun nimen asettajaksi siten, että tuo toinen henkilö oli suorittanut shekkien täyttämisen, minkä jälkeen he olivat, A:n kirjoittaessa shekkeihin oman nimensä siirtäjäksi, käyttäneet nuo väärentämänsä shekit maksuvälineinä aiheuttaen menettelyllään B:lle 800 markan määräisen vahingon.

Sen vuoksi RO, joka oli katsonut 2 ja 3 kohdassa mainitut teot saman rikoksen jatkamiseksi sekä A:n rikosrekisteristä ilmenevän aikaisemman rikollisuuden ja nyt käsiteltävinä olevien rikosten suhteen rikosten samankaltaisuuden johdosta ja muutoinkin osoittavan hänessä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä, oli rikoslain 28 luvun 1 §:n 1 momentin, 36 luvun 5 §:n, 6 luvun 2 §:n 4 kohdan ja 7 luvun 2 §:n nojalla tuominnut A:n jatketusta rikoksesta, joka käsitti varkauden ja kaksi väärän yksityisen asiakirjan valmistamista, 8 kuukaudeksi vankeuteen. Tämä rangaistus ja A:lle samalla kertaa kavalluksesta tuomittu 3 kuukauden vapausrangaistus oli yhdistetty 9 kuukaudeksi vankeutta, mistä yhdistetystä rangaistuksesta oli rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennetty vapaudenmenetysaikaa 21.1 – 16.2.1982 vastaavat 27 päivää. Lisäksi A oli velvoitettu suorittamaan B:lle eräitä korvauksia.

B) Helsingin RO:n päätös 16.6.1982

RO oli katsonut selvitetyksi, että

4) A oli 19.1.1982 tuntemattomaksi jääneeltä henkilöltä vastaanottanut C:ltä anastettuja Karisalmen Osuuspankki Yhteistuen shekkitilin shekkejä neljä kappaletta loppunumeroiltaan 685 – 688, vaikka A oli tiennyt ne varkauden kautta saaduiksi. Kun tuo tuntemattomaksi jäänyt henkilö oli täyttänyt shekeistä kaksi kappaletta 500 markan määrälle ja varustanut ne tekaistulla nimellä asettajana ja siirtäjänä, A oli tietäen nuo shekit väärennetyiksi käyttänyt ne eri tilaisuuksissa Helsingissä maksuvälineinä kirjoitettuaan shekkeihin omankin nimensä siirtäjäksi. Yhden shekeistä A oli täyttänyt 200 markan määrälle ja merkinnyt itsensä silloiselta nimeltään Söderholm allekirjoittajaksi ja siirtäjäksi, minkä jälkeen hän oli olematta shekin käyttämiseen oikeutettu erehdyttänyt Kantakrouvi nimisessä ravintolassa häntä palvelleen henkilön vastaanottamaan tuon shekin maksuksi tilaamistaan ravintolan antimista . A:n menettelystä oli aiheutunut C:lle 1 200 markan määräinen vahinko. Shekki loppunumeroltaan 686 oli saatu A:lta takaisin käyttämättömänä.

Sen vuoksi RO oli, katsoen että A:n aikaisempi rikollisuus ja nyt kysymyksessä olevat rikokset osoittavat hänessä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä rikoslain 32 luvun 1 §:n, 36 luvun 1 §:n 1 momentin ja 5 §:n, 6 luvun 2 §:n 4 kohdan 7 luvun 2 §:n nojalla tuominnut A:n jatketusta rikoksesta, joka käsitti varastetun tavaran kätkemisen sekä petoksen ja kaksi vääräksi tietämänsä yksityisen asiakirjan käyttämistä, 8 kuukaudeksi vankeuteen. Lisäksi A oli velvoitettu suorittamaan C:lle eräitä korvauksia.

Helsingin HO:n päätös 17.3.1983

HO, jonka tutkittavaksi A oli saattanut jutut,oli niiden yhteenkuuluvuuden vuoksi ottanut ne yhdessä käsiteltäväkseen. Todeten rikoksentekoajaksi B 4 kohdassa 19. – 20.1982 HO oli RO:n mainitsemien lainkohtien ja jutun B 4 kohdan osalta lisäksi 36 luvun 6 §:n nojalla jättänyt RO:n molemmat päätökset nyt kysymyksessä olevilta kohdiltaan pysyviksi. HO oli yhdistänyt jutun B 4 kohdassa tuomitun rangaistuksen, jutun A 2 ja 3 kohdassa tuomitun rangaistuksen sekä viimeksi mainitussa jutussa A:lle kavalluksesta tuomitun rangaistuksen, jonka HO oli alentanut 1 kuukaudeksi vankeutta, 11 kuukauden vankeusrangaistukseksi. Yhdistetystä rangaistuksesta oli rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennetty A:n edellä mainittua vapaudenmenetystä vastaavat 27 päivää.

KORKEIN OIKEUS

Pyytäen valituslupaa A haki muutosta HO:n päätökseen. A vaati, että jutun A 2 ja 3 kohdassa mainitut teot sekä jutun B 4 kohdassa mainitut teot katsotaan saman rikoksen jatkamiseksi, josta määrättäisiin vain yksi rangaistus, että A:n syyksi A 2 ja 3 kohdassa luettaisiin ainoastaan näpistys ja kaksi petosta, että hänen syykseen B 4 kohdassa varastetun tavaran kätkemisen lisäksi luettaisiin kolme petosta ja että hänelle tuomittuja rangaistuksia lievennettäisiin.

A:lle myönnettiin 7.6.1983 valituslupa jutun A 2 ja 3 kohdan sekä jutun B 4 kohdan osalta. Juttujen viralliset syyttäjät antoivat heiltä pyydetyt vastaukset. B, Helsingin Säästöpankki, C ja Osuuspankki Yhteistuki eivät käyttäneet varattua tiulaisuutta vastauksen antamiseen.

KKO p. tutki jutun.

Ratkaisun perustelu

Jutun A 2 ja 3 kohdassa mainitut shekkilomakkeiden anastaminen toisaalta ja niiden käyttämiseen liittyvät väärän yksityisen asiakirjan valmistamiset toisaalta oli luettava A:n syyksi erikseen rangaistavina tekoina. Kahden shekkilomakkeen anastamisella hän ei kuitenkaan ollut syyllistynyt varkauteen, vaan ainoastaan näpistykseen. A oli syyllistynyt petokseen, kun hän oli jutun B 4 kohdassa kerrotulla tavalla käyttänyt yhtä siinä tarkoitetuista shekeistä maksuvälineenä varustettuna omalla nimellään, vaikka hänellä ei ollut oikeutta tuon shekin käyttämiseen. Jutun A 2 ja 3 kohdassa sekä jutun B 4 kohdassa mainitut shekkien käyttämiset, vaikka ne ajallisesti liittyvätkin toisiinsa, eivät keskenään olleet saman rikoksen jatkamista, koska ne kohdistuivat eri pankkeihin ja koska shekkilomakkeet oli saatu haltuun eri henkilöiltä eri tilaisuuksissa.

Lainkohdat

HO:n soveltamat lainkohdat muutoin paitsi rikoslain 28 luvun 1 §:n 1 momentin asemesta saman luvun 3 §:n 1 momentti.

Päätöslauselma

HO:n päätöstä muutettiin siten, että A jutun A 2 ja 3 kohdan osalta tuomittiin HO:n hänen syykseen lukemien rikoksen ja siitä määräämän rangaistuksen asemasta jatketusta rikoksesta, joka käsitti näpistyksen ja kaksi väärän yksityisen asiakirjan valmistamista, 7 kuukaudeksi vankeuteen. Tämä rangaistus sekä HO:n A:lle jutussa A kavalluksesta tuomitsema 1 kuukauden ja B 4 kohdassa tuomitsema 8 kuukauden vankeusrangaistus yhdistettiin 10 kuukaudeksi 20 päiväksi vankeutta, mistä yhdistetystä rangaistuksesta rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennettiin HO:n määräämät 27 päivää. Muilta osin HO:n päätös jäi pysyväksi.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Heinonen, Ådahl, Riihelä ja af Hällström sekä ylimääräinen oikeusneuvos Hagman