KKO:1992:169

Ryöstö

Kun teräaseella uhkaaminen ryöstössä uhkaustavasta ja -olosuhteista johtuen ei ollut ollut huomattavan vaarallinen, kun ryöstöllä tavoitellun omaisuuden määrä ei ollut suuri eivätkä muutkaan Korkeimman oikeuden perusteluissa mainitut ryöstöön liittyvät seikat oikeuttaneet pitämään ryöstöä kokonaisuutena arvostellen törkeänä, teko luettiin teräaseen käytöstä huolimatta syyksi vain ryöstönä eikä törkeänä ryöstönä.

RL 31 luku 1 § 1 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Jyväskylän raastuvanoikeuden päätös 2.1.1992

Virallisen syyttäjän syytteestä, johon Grilli 21 Ky asianomistajana on yhtynyt, raastuvanoikeus on A:n ja B:n sekä jutussa kuullun todistajan kertomusten perusteella katsonut selvitetyksi, että A oli 12.12.1991 Jyväskylässä mennyt osoitteessa Yliopistonkatu 25 olevan Grilli 21 Ky:n omistaman grillikioskin edustalle ja lyönyt kädellään myyntiluukun lasin rikki. Työnnettyään näin syntyneestä aukosta sisälle kädessään olleen veitsen, jonka kokonaispituus oli 32,7 ja terän pituus 20,5 senttimetriä, A oli veitsellä huitoen ja samalla rahaa vaatien saanut grillissä myyjänä toimineen C:n luovuttamaan hänelle kassalaatikossa olleita varoja ainakin 820 markkaa. Uhkaamalla näin käyttää välittömästi henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa A oli pakottanut C:n luopumaan omaisuudesta, johon A:lla ei ollut oikeutta.

Ryöstössä oli käytetty teräasetta. Huomioon ottaen teräaseen laatu, teon ajankohta yöllä ja kohde sekä se seikka, että A oli naamioinut itsensä siten, etteivät C ja paikalla ollut silminnäkijä olleet voineet nähdä hänen kasvojaan, oli ryöstö kokonaisuudessaan arvosteltuna törkeä.

A:n ja B:n kertomusten perusteella raastuvanoikeus on edelleen katsonut selvitetyksi, että B oli 12.12.1991 Jyväskylässä tietoisena A:n aikeista tehdä edellä mainittu rikos tämän pyynnöstä ostanut sukkahousut, joista A oli valmistanut itselleen naamion, ja kuljettanut autolla A:n ryöstöpaikalle ja sieltä pois sekä ottanut haltuunsa ryöstösaaliin. Näillä toimillaan B oli tahallaan edistänyt A:n rikosta.

A:n aikaisemman rikollisuuden suhde hänen syykseen luettuun tekoon osoitti hänessä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.

Näillä perusteilla raastuvanoikeus on rikoslain 31 luvun 2 §:n, 5 luvun 3 §:n sekä 6 luvun 2 §:n 4 kohdan nojalla tuominnut A:n törkeästä ryöstöstä 3 vuodeksi vankeuteen ja B:n avunannosta törkeään ryöstöön 1 vuoden 4 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen 1.1.1994 päättyvin koetusajoin. A:lle tuomitusta rangaistuksesta oli rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennettävä vapaudenmenetysaikaa 12.12.1991 – 1.1.1992 vastaavat 21 päivää. A on myös tuomittu menettämään ehdonalainen vapaus, johon hänet oli 3.11.1991 päästetty. Tämän ohessa A ja B on velvoitettu yhteisvastuullisesti suorittamaan Grilli 21 Ky:lle vahingonkorvausta myyntiluukun lasista, yöhälytyksestä ja siivouksesta sekä A tuomittu menettämään valtiolle häneltä takavarikoitu omaisuus.

Vaasan hovioikeuden päätös 31.3.1992

Hovioikeus, jossa virallinen syyttäjä, A ja B hakivat muutosta, ei ole muuttanut raastuvanoikeuden päätöstä muulla tavoin kuin että rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennettiin A:lle tuomitusta rangaistuksesta vapaudenmenetysaikaa 12.12.1991 – 30.3.1992 vastaavat 3 kuukautta 19 päivää ja B:lle tuomitusta rangaistuksesta vapaudenmenetysaikaa 12.12.1991 vastaava 1 päivä.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 28.7.1992. Virallinen syyttäjä ja C ovat antaneet heiltä pyydetyt vastaukset. Grilli 21 Ky ei ole käyttänyt tilaisuutta vastauksen antamiseen.

A ja B ovat vaatineet, A, että hänen syykseen luetaan ainoastaan ryöstö, ja B, että hänen syykseen luetaan ainoastaan avunanto ryöstöön, ja molemmat, että rangaistusta joka tapauksessa alennetaan.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 20.11.1992

Perustelu

Ryöstössä on tosin rikoslain 31 luvun 2 §:n 3 kohdan mukaisesti käytetty teräasetta. Mainittua 2 §:ää saadaan kuitenkin soveltaa A:n tekoon vain jos se myös kokonaisuutena arvostellen on törkeä. Hallituksen esityksen nro 66/1988 vp. mukaan tässä arvioinnissa suurin merkitys on käytetyn väkivallan voimakkuudella ja uhkauksen vaarallisuudella, minkä ohella huomiota olisi kiinnitettävä myös ryöstöllä tavoitellun omaisuuden määrään.

A ei ole käyttänyt väkivaltaa muutoin kuin myyntiluukun rikkomiseen. Hän on uhannut välittömästi käyttää väkivaltaa vain kioskin ulkopuolelta ja vain työntämällä veitsen rikkomastaan kioskin myynti-ikkunasta ja heiluttamalla sitä vähintään noin metrin etäisyydellä C:stä. Kioski on kaupungin keskustassa ja sinne on tullut asiakkaita myös kysymyksessä olevana yön aikana. Tällä tavalla toteutettuna ja näissä olosuhteissa uhkaus, vaikka se veitsen käytöstä johtuen on ollut omiaan järkyttämään C:tä, ei ole ollut huomattavan vaarallinen. Ryöstöllä torstain vastaisena yönä grillikioskista tavoitellun omaisuuden määrä ei myöskään ole voinut olla suuri. Naamion käyttö ja autolla liikkuminen eivät myöskään oikeuta pitämään ryöstöä kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

Siten A:n viaksi jää vain ryöstö ja B:n viaksi vain avunanto ryöstöön.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöstä muutetaan siten, että A tuomitaan hovioikeuden hänen syykseen lukeman teon asemesta rikoslain 31 luvun 1 §:n 1 momentin ja 6 luvun 2 §:n 4 kohdan nojalla ryöstöstä 1 vuodeksi 6 kuukaudeksi vankeuteen, josta on rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennettävä vapaudenmenetysaikaa 12.12.1991 – 30.3.1992 vastaavat 3 kuukautta 19 päivää. Samalla määrätään menetetyksi 3.11.1991 alkanut ehdonalainen vapaus.

B tuomitaan hovioikeuden hänen syykseen lukeman teon asemesta rikoslain 31 luvun 1 §:n ja 5 luvun 3 §:n nojalla avunannosta ryöstöön 8 kuukaudeksi vankeuteen, josta on rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennettävä vapaudenmenetysaikaa 12.12.1991 vastaava 1 päivä. Vankeusrangaistus on ehdollinen 1.1.1994 päättyvin koetusajoin. Se voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos B koetusaikana tekee uuden rikoksen, josta hänet tuomitaan vankeusrangaistukseen.

Muulta osin hovioikeuden päätös jää pysyväksi.

Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Heinonen, oikeusneuvokset Nikkarinen, Roos, Taipale ja Sevon