KKO:1997:117

Törkeä huumausainerikos Yksi vai useampi rikos

A oli toiminut avunantajana huumausaineen luvattomassa maahan tuonnissa ja myöhemmin useita kertoja pitänyt hallussaan ja välittänyt osaa tästä huumausaine-erästä. Korkein oikeus katsoi samaan huumausaine-erään kohdistuvien tekojen muodostavan yhden törkeän huumausainerikoksen.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Helsingin käräjäoikeuden tuomio 13.6.1995

Käräjäoikeus katsoi virallisen syyttäjän syytteestä selvitetyksi, että A oli muun ohella syyllistynyt seuraaviin tuomion eri kohdissa yksilöityihin rikoksiin: 42) A oli 26.9.1994 Heinolassa, Karkkilassa ja Helsingissä pitänyt laittomasti hallussaan X:ltä säilytettäväksi saamaansa amfetamiinia, jonka määrä oli selvittämättä. Sanotusta huumausaineesta A oli vienyt yhden noin 100 gramman pakkauksen X:n pyynnöstä S:lle. 43) A oli syys – lokakuussa 1994 pitänyt laittomasti hallussaan X:ltä edelleen levitettäväksi saamaansa 25 grammaa heroiinia, josta A oli välittänyt X:n määräyksestä Y:lle kahdella eri kerralla yhteensä 20 grammaa ja Z:lle kerran 5 grammaa ja saanut Z:lta 6 700 markkaa tilitettäväksi X:lle. 44) A oli loka – marraskuussa 1994 Järvenpäässä ja Helsingissä välittänyt laittomasti X:ltä saamaansa amfetamiinia S:lle 100 grammaa. 45) A oli marraskuun loppupuolella 1994 Järvenpäässä yhdessä T:n kanssa pitänyt laittomasti hallussaan 32 grammaa heroiinia, jota huumausainetta he olivat yhdessä pussittaneet myyntipakkauksiin, minkä jälkeen A oli piilottanut huumausainepussit erääseen asuntoon, josta 11.1.1995 oli takavarikoitu jäljellä olleet 10 grammaa heroiinia. 48) A oli joulukuussa 1994 Helsingissä, Nurmijärvellä, Hyvinkäällä ja Järvenpäässä pitänyt laittomasti hallussaan amfetamiinia, jota huumausainetta hän oli kätkenyt X:n määräyksestä eri paikkoihin ja josta huumausaineesta oli takavarikoitu 2.1.1995 Järvenpäässä X:n asunnosta 17 pakettia, joissa oli ollut amfetamiinia yhteensä 1 148,1 grammaa ja Vantaalla A:n asunnosta 1.1.1995 amfetamiinia kahdessa eri erässä yhteensä 73,9 grammaa ja 2.1.1995 Helsingin rikospoliisissa A:n nivustaipeeseen teipattuna 21,9 grammaa. 52) A oli 14.9 ja 21.9.1994 välisenä aikana edistänyt X:n, O:n ja R:n tekemää törkeää huumausainerikosta opastamalla autollaan edellä ajaneen toisella autolla liikkeellä olleen R:n Suomesta Ruotsin, Tanskan ja Saksan kautta Alankomaihin Amersfoortiin sekä sen jälkeen, kun huumausaineet, joita oli ollut noin 5 kilogrammaa amfetamiinia ja 500 grammaa heroiinia, oli pakattu auton vararenkaaseen ja rengas laitettu R:n käyttämän auton tavaratilaan, edelleen opastanut R:n Alankomaista Saksaan Travemündeen. 53) A oli 6.12 ja 13.12.1994 välisenä aikana edistänyt X:n ja muiden tässä kohdassa mainittujen henkilöiden tekemää törkeää huumausainerikosta matkustamalla 6.12. yhdessä X:n kanssa laivalla Helsingistä Travemündeen ja sieltä edelleen X:n autolla Amsterdamiin sekä siellä odottanut useiden päivien ajan, kunnes X oli saanut huumausaineet, jota oli ollut 14,7 kilogrammaa amfetamiinia ja 2,5 kilogrammaa heroiinia, hankituksi, sekä 13.12. palannut laivalla Saksasta Suomeen tuoden mukanaan X:n auton.

Tämän vuoksi käräjäoikeus, huomioon ottaen A:n osalta lieventämisperusteena hänen oma-aloitteisen pyrkimyksen edistää rikostensa selvittämistä, tuomitsi A:n, vaatimukset enemmälti hyläten, tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Tuomiolauselma Syyksi luetut rikokset muiden ohella 42) Huumausainerikos 26.9.1994 43) Törkeä huumausainerikos syys – lokakuu 1994 44) Törkeä huumausainerikos loka – marraskuu 1994 45) Törkeä huumausainerikos marraskuun loppupuoli 1994 48) Törkeä huumausainerikos joulukuu 1994 52) Avunanto törkeään huumausainerikokseen 14.9. -21.9.1994 53) Avunanto törkeään huumausainerikokseen 6.12. -13.12.1994

Käräjäoikeus tuomitsi A:n syyksi luetuista rikoksista 40 – 43 ja Vantaan käräjäoikeuden 2/2 osaston 17.11.1994 syyksi lukemista laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikoksesta yhteiseen 1 vuoden 4 kuukauden vankeusrangaistukseen ja syyksi luetuista rikoksista 44 – 53 yhteiseen 6 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistukseen.

Helsingin hovioikeuden tuomio 26.4.1996

A valitti hovioikeuteen ja vaati muun ohella, että hänen ei katsota kohtien 42, 43, 44, 45 ja 48 osalta syyllistyneen hänen syykseen kohdissa 52 ja 53 luettavista huumausainerikoksista erikseen rangaistaviin huumausainerikoksiin. Vaatimuksensa perusteeksi A kertoi, että kohtien 42, 43, 44, 45 ja 48 huumausaineteot kohdistuivat samoihin huumausaineisiin, joista oli kysymys kohdissa 52 ja 53.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota syyksilukemisen osalta. A:n ei voitu katsoa hänen syyllistyessään kohdissa 52 ja 53 kerrotuin tavoin avunantoihin törkeisiin huumausainerikoksiin pitäneen huumausaineita hallussaan. Sen vuoksi hän oli kohdissa 42 – 45 ja 48 kerrotulla menettelyllään syyllistynyt, niinkuin käräjäoikeus oli katsonut, erikseen rangaistaviin rikoksiin. Hovioikeus määräsi syyksi luetuista rikoksista 40 – 53 ja Vantaan käräjäoikeuden 2/2 osaston 17.11.1994 syyksi lukemista laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikoksesta yhteisen vankeusrangaistuksen 6 vuotta 6 kuukautta vankeutta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Kartano, Brax ja Paimela. Esittelijä Seija Ovaskainen.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati, että korkein oikeus kumoaa hovioikeuden tuomion ja ensisijaisesti hylkää syytteen alioikeuden tuomiolauselman kohdassa 42 syyksiluetusta huumausainerikoksesta sekä kohdissa 52 ja 53 syyksiluetuista kahdesta avunannosta törkeään huumausainerikokseen ja katsoo kohdassa 43 yhtenä törkeänä huumausainerikoksena syyksiluetun teon kolmeksi huumausainerikokseksi. Toissijaisesti A vaati korkeinta oikeutta hylkäämään syytteen kohdissa 42, 43, 44, 45 ja 48 syyksiluetuista rikoksista erikseen rangaistavina huumausainerikoksina. Lisäksi A vaati, että hänelle tuomittua rangaistusta lievennetään ja Vantaalta eräästä osoitteesta takavarikoidut ja käräjäoikeuden menetetyksi tuomitsemat 6 500 markkaa rahaa määrätään palautettavaksi oikealle omistajalleen.

Kaupunginviskaali Olkinuora on vastannut valitukseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 19.8.1997

Perustelut

Näyttökysymysten ja tekojen rangaistavuuden arviointi

A:n syyksi on tuomion perustelujen kohdassa 42 luettu huumausainerikoksena se, että hän on 26.9.1994 Heinolassa, Karkkilassa ja Helsingissä pitänyt laittomasti hallussaan amfetamiinia, jonka määrä on selvittämättä. Tästä huumausaineesta A oli vienyt yhden noin 100 gramman pakkauksen toiselle henkilölle. Perustelujen mukaan A oli tunnustanut hänen syykseen luetun menettelyn katsoen kuitenkin, ettei ollut selvitystä siitä, että kysymyksessä olisi ollut huumausaine. Näyttönä teosta on pidetty sitä, että Karkkilasta takavarikoiduista jauheeristä kahdessa yhteensä 191,2 grammaa painavassa erässä on keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnon mukaan todettu merkkejä amfetamiinista.

Lausunto ei, ottaen huomioon sen sanamuoto, vielä osoita, että A:n hallussapitämä aine, jonka määrää ei ole kyetty selvittämään, olisi ollut huumausainetta.

Korkein oikeus hyväksyy hovioikeuden perustelut siltä osin kuin ne koskevat näyttökysymyksiä ja tekojen tunnusmerkistönmukaisuuden arviointia kohdissa 43 – 45, 48, 52 ja 53.

Yksi vai useampi rikos?

Rikosten yhtymistä koskevat säännökset on uudistettu rikoslain muuttamisesta 19.4.1991 annetulla ja 1.4.1992 voimaan tulleella lailla (697/91). Voimassa olevaan lakiin ei enää sisälly säännöstä, joka koskisi yksittäisten tekojen katsomista yhdeksi tai useammaksi rikokseksi. Tämän kysymyksen ratkaiseminen on jäänyt oikeustieteen ja oikeuskäytännön varaan. Lainmuutokseen johtaneissa lainvalmistelutöissä ja viimeaikaisessa oikeuskäytännössä (esim. KKO:1996:41 ja KKO:1996:42) on teot, joita luonnollisen katsantokannan mukaan on pidettävä yhtenä tekona, katsottu yhdeksi rikokseksi. Eri rikosten kohdalla rikoslain säännösten kirjoitustapa, sääntelyn tavoitteet ja sillä suojatut arvot vaihtelevat. Sen vuoksi eri rikoksissa erilaiset seikat voivat vaikuttaa siihen, onko tekoja pidettävä yhtenä vai useampana rikoksena.

Laajamittaiselle huumausainerikollisuudelle on tyypillistä se, että rikollinen toiminta ilmenee toisaalta tiettynä ajanjaksona toistuvina yksittäisinä tekoina ja toisaalta samanaikaisesti jatkuvana organisoituna toimintana. Aikaisemmin voimassa olleen huumausainelain (41/72) 9 §:ssä oli huumausainerikoksia koskeva erityissäännös, jonka mukaan se, joka syyllistyi kahteen tai useampaan huumausainelaissa mainituista rikoksista siten, että kukin rikos koski samaa huumausaine-erää tai sen osaa, oli tuomittava, jollei jokin rikoksista jo sisältynyt toiseen, kaikista rikoksista yhteen rangaistukseen sen lainkohdan säätämissä rajoissa, joissa oli säädetty ankarin rangaistus.

Säännös kumottiin 1.1.1994 voimaan tulleella lailla rikoslain muuttamisesta (1304/93). Sitä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 180/1992 vp. s. 22) todetaan, että rikoksentekijä syyllistyy usein käytännössä useaan samaan erään kohdistuvaan huumausainerikokseen, esimerkiksi tuomalla ainetta maahan, levittämällä sitä ja käyttämällä itse siitä osan. Tällaisessa tapauksessa tekoa olisi edelleen pidettävä vain yhtenä huumausainerikoksena. Tähän johtopäätökseen tullaan myös yleisten rikoksen yhtymistä koskevien periaatteiden perusteella, koska huumausaine-erä on tekijä, joka yhdistää siihen liittyvät teot jatkuvaksi toiminnaksi ja yhdeksi kokonaisuudeksi. Ajattelutapa sopii myös laajamittaiseen huumausainerikollisuuteen, jos eri tekojen yhteenkuuluvuus on onnistuttu selvittämään. Merkitystä ei ole myöskään tässä tapauksessa sillä, onko A osallistunut samaan huumausaine-erään kohdistuviin tekoihin tekijänä vai avunantajana.

A:n syyksi on kohdassa 43 luettu käräjäoikeuden tuomiossa tarkemmin selvitetyllä tavalla törkeänä huumausainerikoksena heroiinin laiton hallussapito ja välittäminen, kohdassa 44 törkeänä huumausainerikoksena amfetamiinin laiton välittäminen, kohdassa 45 törkeänä huumausainerikoksena heroiinin laiton halussapito, kohdassa 48 törkeänä huumausainerikoksena amfetamiinin laiton hallussapito ja kohdissa 52 ja 53 avunanto suurten heroiini- ja amfetamiinierien laittomaan maahantuontiin.

A:n kertomusten perusteella on uskottavaa, että kohdissa 43 – 45 syyksiluetut teot ovat koskeneet osaa siitä huumausaine-erästä, jonka maahantuontiin A on osallistunut kohdassa 52 kerrotulla tavalla, ja kohdassa 48 syyksiluettu teko on koskenut osaa siitä huumausaineerästä, jonka maahantuontiin A on osallistunut kohdassa 53 kerrotulla tavalla. Korkein oikeus katsoo kohdissa 43 – 45 ja kohdassa 52 syyksi luetut teot yhdeksi törkeäksi huumausainerikokseksi ja kohdissa 48 ja 53 syyksi luetut teot niinikään yhdeksi törkeäksi huumausainerikokseksi.

Rangaistuksen määrääminen

Yksi A:han kohdistetuista syytteistä hylätään Korkeimmassa oikeudessa. Kun lisäksi verrataan A:n rikollisuutta ja hänen saamaansa rangaistusta muiden samassa asiassa tuomittujen rikollisuuteen ja heille tuomittuihin rangaistuksiin ja otetaan rangaistusta lieventävänä seikkana huomioon A:n oma-aloitteinen pyrkimys edistää rikoksensa selvittämistä, on Korkeimman oikeuden harkinnan mukaan syytä alentaa A:lle hovioikeudessa tuomittua rangaistusta.

Menettämisseuraamus

A ei ole hakenut muutosta käräjäoikeuden tuomioon siltä osin kuin on kysymys Vantaalla olevasta osoitteesta takavarikoidun 6 500 markan suuruisen rahasumman tuomitsemisesta menetetyksi.

Tuomiolauselma

Vaatimus menettämisseuraamuksen poistamisesta jätetään vasta Korkeimmassa oikeudessa tehtynä tutkimatta. Hovioikeuden tuomiota muutetaan syyksi luettujen rikosten ja rangaistusseuraamusten osalta:

Syyksi luetut rikokset: 52) Törkeä huumausainerikos 14.9.1994 – marraskuun loppupuoli 1994 53) Törkeä huumausainerikos 6.12.1994 – joulukuun loppu 1994 Hovioikeuden tuomion kohdissa 43 – 45 A:n syyksi luetut teot sisältyvät kohdassa 52 mainittuun rikokseen ja kohdassa 48 A:n syyksi luettu teko kohdassa 53 mainittuun rikokseen.

Rangaistusseuraamukset: Yhteinen vankeusrangaistus: Syyksiluetut rikokset 40, 41, 46, 47, 49 – 53 ja Vantaan käräjäoikeuden 2/2 osaston 17.11.1994 syyksi lukemat rikokset 1 ja 2: 6 vuotta vankeutta Rangaistuksesta on vähennettävä rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla hovioikeuden vähentämä 1 vuosi 3 kuukautta 25 päivää. Vapaudenmenetysaika 1.1.1995 -25.4.1996. Lisäksi rangaistuksesta on vähennettävä se, mitä siitä on mahdollisesti hovioikeuden tuomion perusteella jo pantu täytäntöön.

Hylätyt syytteet: Kohta 42: Syyte törkeästä huumausainerikoksesta 26.9.1994 hylätään.

Muilta osin hovioikeuden tuomiota ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Haarmann, Tulenheimo-Taki, Wirilander, Tulokas ja Palaja. Esittelijä Sakari Laukkanen.