KKO:2004:51

Väärennys

A oli tilannut ilmoittamaansa osoitteeseen postimyyntiyhtiöstä tavaroita löytämillään yhtiön kanta-asiakkaiden tilauskorteilla, joihin hän oli väärentänyt kanta-asiakkaiden nimikirjoitukset. A:n katsottiin menettelyllään syyllistyneen väärennykseen.

RL 33 luku 1 § 1 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Lahden käräjäoikeuden tuomio 13.6.2002

Käräjäoikeus lausui virallisen syyttäjän syytteestä selvitetyksi, että A oli 21.9.2000 – 13.3.2001 Lahdessa syyllistynyt seuraavaan rikolliseen menettelyyn:

1) A oli hankkiakseen itselleen ja toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä, aikomattakaan maksaa tekemiään tilauksia, erehdyttänyt Oy Hobby Hall Ab:n puolesta toimineita henkilöitä toimittamaan A:lle tämän tilaamat tavarat. A oli löytämiään yhtiön kanta-asiakkaiden tilauskortteja hyväksi käyttäen tilannut tavaroita erään toisen henkilön osoitteeseen

– 21.9. – 6.11.2000 B:n nimellä yhteensä 9 150 markan arvosta,

– 4.10. – 14.11.2000 C:n nimellä yhteensä 8 106 markan arvosta,

– 16.2.2001 D:n nimellä 4 660 markan arvosta ja

– 13.2. – 13.3.2001 E:n nimellä yhteensä 5 661 markan arvosta.

Petoksella hankittu yhteensä 27 377 markan arvoinen omaisuus oli jäänyt kateisiin ja yhtiölle oli aiheutunut sanotun suuruinen vahinko.

2) A oli valmistanut ainakin yhdeksän väärää asiakirjaa käytettäväksi harhauttavana todisteena väärentämällä 1 kohdassa tarkoitettuihin tilauskortteihin B:n, C:n, D:n ja E:n nimikirjoitukset.

Käräjäoikeuden mukaan tilauskorteista ilmeni, että ne olivat tietyn kanta-asiakkaan tilauskortteja, joissa oli jo ollut kanta-asiakasnumero, tai joihin A oli allekirjoittanut kanta-asiakkaan nimen. Yhtiölle ei tilaajan henkilöllisyys ollut ollut yhdentekevää. A oli käyttänyt tilauskortteja harhauttavina todisteina.

Tämän vuoksi käräjäoikeus tuomitsi A:n, paitsi kohdassa 1 petoksesta, kohdassa 2 väärennyksestä yhteiseen vankeusrangaistukseen.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Pirkko-Leena Koljonen ja lautamiehet.

Kouvolan hovioikeuden tuomio 10.4.2003

A valitti hovioikeuteen ja vaati kohdassa 2 syytteen hylkäämistä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenlaamanni Matti Hoppu, hovioikeudenneuvos Timo Palmgren ja määräaikainen hovioikeudenneuvos Olli Kyrö. Esittelijä Caritha Aspelin.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle myönnettiin valituslupa. A vaati valituksessaan, että syyte kohdassa 2 väärennyksestä hylätään.

Syyttäjä vastasi valitukseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

1. A on käräjäoikeuden tuomiossa selostetulla tavalla väärentänyt yhdeksään Oy Hobby Hall Ab:n tilauskorttiin yhtiön kanta-asiakkaiden nimikirjoitukset. Kysymys on siitä, onko hän valmistanut nämä väärät asiakirjat käytettäväksi harhauttavina todisteina.

2. A on Korkeimmassa oikeudessa vedonnut siihen, ettei hän ollut valmistanut edellä mainittuja vääriä asiakirjoja käytettäväksi harhauttavina todisteina. Hän oli vain halunnut pysyä tuntemattomana. Tavaroiden tilaajan henkilöllisyydellä ei ollut yhtiölle merkitystä. Yhtiön erehdyttämisen kannalta olivat olennaisia tilaajan maksukykyä koskevat tiedot, mutta tällaisia tietoja hän ei ollut yhtiölle antanut.

3. Syyttäjä on puolestaan vedonnut siihen, että tilauskortit olivat vääriä, koska ne olivat omiaan antamaan erehdyttävän kuvan tilaajan henkilöllisyydestä. A oli tarkoittanut tilauskortit harhauttaviksi todisteiksi antaakseen kuvan, että hän oli se kanta-asiakas, jonka henkilötiedot oli ainakin useimpiin tilauskortteihin painettu. Tilaajan henkilöllisyys ei ollut yhtiölle yhdentekevää.

4. Rikoslain 33 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan väärennyksestä on tuomittava se, joka valmistaa väärän asiakirjan tai muun todistuskappaleen tai väärentää sellaisen käytettäväksi harhauttavana todisteena.

5. Väärennysrikossäännösten tarkoituksena on suojata todistuskappaleiden julkista luotettavuutta eli yleistä etua siitä, että määrättyihin todistuskappaleisiin voidaan oikeus- ja liike-elämässä luottaa. Toisen henkilön nimikirjoituksen väärentämisellä loukataan myös hänen oikeuttaan omaan nimeen. Niin kuin rikoslain 33 luvun 1 §:n säätämiseen johtaneissa esitöissä on todettu (HE 66/1988 vp s. 112), todistuskappaleen käyttämisen olisi määrä tähdätä siihen, että sen vastaanottaja todella erehtyy luulemaan todistuskappaletta oikeaperäiseksi tai väärentämättömäksi ja että vastaanottaja juuri tällä perusteella, siis todistuskappaleen aitoutta koskevan erehdyksen harhauttamana, saataisiin tekemään tai tekemättä jättämään jotakin.

6. Korkein oikeus katsoo, että A on tilaajien nimikirjoitukset väärentämällä pyrkinyt aikaansaamaan yhtiössä erheellisen käsityksen siitä, kuka oli todellisuudessa tavaroiden oikea tilaaja, ja saamaan näin tilaamansa tavarat toimitetuksi itselleen ilmoittamaansa osoitteeseen. A on näin menettelemällä valmistanut sanotut väärät asiakirjat käytettäväksi harhauttavina todisteina siten kuin rikoslain 33 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetaan.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Erkki-Juhani Taipale, Kari Raulos, Kari Kitunen, Gustav Bygglin ja Pasi Aarnio. Esittelijä Tarja Ryhänen-Dahlman.