KKO:2006:24

Liikennerikos Liikennerikkomus
Sotilasrikos Tuottamuksellinen palvelusrikos
Rikosten yhtyminen Lainkonkurrenssi
Tieliikenne

Everstiluutnantti A toimi jääkäri- ja pioneeriharjoituksessa kranaatinheitinkomppanian tuliasematoiminnan ja kranaatinheitinammuntojen valvojana sekä joukkojen kouluttajana ja ohjaajana. Ollessaan kuljettamallaan puolustusvoimien maastohenkilöautolla suljetulla sotilasalueella matkalla valvomaan kranaatinheittimistön siirtymistä uuteen tuliasemaan hän jätti noudattamatta olosuhteiden edellyttämää varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi menettäen ajoneuvonsa hallinnan ja törmäten puomiin.

Menettelyllään A oli sotilaana rikkonut puolustusvoimien liikenneturvallisuusohjeen määräyksiä, joiden mukaan kuljetettaessa ajoneuvoa tien ulkopuolisella alueella on noudatettava myös tieliikennelain 5 §:n mukaista huolellisuusvelvollisuutta. A tuomittiin rikoslain 45 luvun 4 §:n nojalla tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta, mutta ei sen lisäksi liikennerikkomuksesta, jonka katsottiin sisältyvän palvelusrikokseen. (Ään.) Vrt. KKO:1989:44

RL 45 luku 4 §
TLL 5 §
TLL 103 § (267/1981)

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Helsingin hovioikeuden tuomio 29.9.2004

Virallisen syyttäjän vaadittua everstiluutnantti A:n tuomitsemista rangaistukseen tieliikennelain 5 ja 103 §:n (267/1981) nojalla liikennerikkomuksesta sekä rikoslain 45 luvun 4 §:n mukaan tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta, jonka osalta puolustusvoimat oli yhtynyt syytteeseen, hovioikeus katsoi pääkäsittelyn toimitettuaan selvitetyksi, että A oli toimiessaan jääkäri- ja pioneeriharjoituksessa Kuhmossa kranaatinheitinkomppanian tuliasematoiminnan ja kranaatinheitinammuntojen valvojana sekä joukkojen kouluttajana ja ohjaajana 28.10.2002 klo 16:n jälkeen lähtenyt harjoituksen ajaksi käyttöönsä saamallaan puolustusvoimien maastohenkilöautolla käymään kranaatinheittimistön tuliasemissa. Kuljettaessaan autoa suljetulla sotilasalueella tieosuudella, jossa oli sulkupuomista varoittava liikennemerkki ja siitä 105 metrin päässä itse puomi, hän oli menettänyt ajoneuvon hallinnan ja törmännyt risteävällä tiellä olleeseen toiseen puomiin. Törmäyksen seurauksena auto ja puomi olivat vaurioituneet.

A:n käyttämästä ajonopeudesta ei ollut esitetty luotettavaa selvitystä, mutta alueella oli ollut liikennemerkein osoitettu 40 kilometrin tuntinopeusrajoitus. Ilmatieteen laitoksen lausunnon perusteella ajosää oli ollut hankala. Maa oli ollut lumen peitossa ja klo 16.30 oli satanut lunta tai vettä. Näkyvyys oli vaihdellut huonosta kohtalaiseen. Todistajien kertoman mukaan ajorata ei kuitenkaan ollut ollut poikkeuksellisen tai lainkaan liukas. Ajoradan sulkeneesta puomista oli ollut riittävän etäälle asetettu varoitus. Ajoneuvon olisi saanut pysähtymään ennen puomia, jos käytetty nopeus olisi ollut olosuhteisiin nähden riittävän alhainen. A oli harjoitukseen osallistuneena tiennyt, että alueen tiestöllä oli ajoradan sulkevia puomeja. Auto oli todistajan auton jäljistä päättelemin tavoin ennen törmäystä kulkenut osittain nelipyöräluisussa ja pientareen kautta osunut sivutiellä olleeseen toiseen puomiin.

A oli siten jättänyt noudattamatta olosuhteiden edellyttämää varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi ja syyllistynyt tieliikennelain 5 ja 103 §:ssä (269/1981) tarkoitettuun liikennerikkomukseen.

Edelleen hovioikeus totesi, että tuottamukselliseen palvelusrikokseen syyllistyy rikoslain 45 §:n 4 momentin mukaan sotilas, joka huolimattomuuttaan rikkoo tai jättää täyttämättä palvelukseen kuuluvan velvollisuuden taikka palvelusta tai sotilaallista järjestystä koskevan ohjesäännöllä tai muulla tavoin annetun määräyksen.

Palvelusvelvollisuuteen kuuluu velvollisuus noudattaa yleisiä, kaikille kansalaisille suunnattuja normeja. Yleisesti kriminalisoitua tekoa ei ole kuitenkaan katsottava tehdyksi palvelustehtävää toimitettaessa pelkästään siksi, että rikos ajallisesti tai paikallisesti liittyy palvelustehtävän toimittamiseen. Teon tulee liittyä asiallisesti kyseiseen palvelustehtävään, jotta se voitaisiin katsoa tapahtuneeksi palvelustehtävää suoritettaessa. Pelkästään ajamalla puolustusvoimien ajoneuvolla tieliikennelain vastaisesti ei syyllisty liikennerikoksen lisäksi palvelusrikokseen.

Puolustusvoimien liikenneturvallisuusohjeessa 14.6.1994 annetaan liikenneturvallisuusmääräyksiä täydentäviä toimintaohjeita, joiden tavoitteena on parantaa mm. palvelustehtävien hoitamiseen sekä sotilasajoneuvojen käyttöön liittyvää liikenneturvallisuutta. Ohjeen liitteen 1 kohtien 2 c ja d mukaan ajoneuvon kuljettajan on maastossa ja sotilasalueella noudatettava tieliikennelain 5 §:n mukaista olosuhteiden edellyttämää varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi sekä sotilasalueella sinne asetettuja liikennemerkkejä ja aluetta varten mahdollisesti annettuja määräyksiä. Edelleen ajoneuvon kuljettajan on noudatettava kaikissa ajo-olosuhteissa ja tilanteissa huolellisuutta ja tarkkaavaisuutta sekä käytettävä turvallista ajonopeutta.

A oli ollut asemansa, tehtävänsä, kokemuksensa ja koulutuksensa perusteella velvollinen tuntemaan ohjeen määräykset. Edellä selostetulla menettelyllään hän oli laiminlyönyt noudattaa ajo-olosuhteiden ja tilanteen edellyttämää huolellisuutta ja tarkkaavaisuutta sekä käyttää turvallista ajonopeutta seurauksin, että hän oli menettänyt ajoneuvonsa hallinnan ja törmännyt puomiin. Menettelyllään A oli huolimattomuudesta rikkonut ohjeen liitteen 1 kohtia 2 c ja d. Hän oli siten syyllistynyt myös tuottamukselliseen palvelusrikokseen.

A:n syyksi luetut rikokset eivät olleet erityisen vakavia. Niistä tuli tuomita vakiintunutta käytäntöä vastaava sakkorangaistus.

Näillä perusteilla hovioikeus tuomitsi A:n liikennerikkomuksesta ja tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta yhteiseen 15 päiväsakon sakkorangaistukseen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenlaamanni Ukko Kiviharju, sotilasjäsenet everstit Pentti Väänänen ja Pertti Laatikainen sekä hovioikeudenneuvokset Heikki Juusela ja Veli Hokkanen. Esittelijä Timo Ojala.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A vaati, että syytteet hylätään ja hänet vapautetaan tuomitusta rangaistuksesta tai että hänet ainakin jätetään rangaistukseen tuomitsematta.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

A:n menettely ja kysymyksenasettelu

1. Hovioikeuden lausumilla perusteilla on selvitetty, että A on 28.10.2002 kuljettaessaan puolustusvoimien maastohenkilöautoa sotilasalueella jättänyt noudattamatta turvallista ajonopeutta ja olosuhteiden edellyttämää varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi sekä menettänyt ajoneuvon hallinnan ja törmännyt risteävällä tiellä olleeseen puomiin.

2. Tapahtuma on sattunut suljetulla sotilasalueella, jolla kulkevat ajoväylät eivät ole tieliikennelain 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettuja teitä vaan aluetta, jota koskevan tieliikennelain 5 §:n mukaan moottorikäyttöistä ajoneuvoa tien ulkopuolella kuljetettaessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Tämän huolellisuusvelvollisuuden rikkominen rangaistaan lain 103 §:n (267/1981) mukaan liikennerikkomuksena sakolla.

3. Rikoslain 45 luvun 4 §:ssä verrattuna luvun 1 §:n 1 momenttiin säädetään puolestaan, että sotilas, joka huolimattomuudesta rikkoo tai jättää täyttämättä palvelukseen kuuluvan velvollisuuden taikka palvelusta tai sotilaallista järjestystä koskevan ohjesäännöllä tai muulla tavoin annetun määräyksen, on tuomittava tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta kurinpitorangaistukseen tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Sotilaskurinpitolain 4 §:n 2 momentin mukaan kurinpitorangaistuksen asemesta saadaan tuomita sakkoon.

4. Asiassa on kysymys siitä, onko A syyllistynyt rangaistavaan menettelyyn, ja jos on, onko menettely rangaistava sekä liikennerikkomuksena että tuottamuksellisena palvelusrikoksena vai vain jompanakumpana.

Tunnusmerkistöjen täyttyminen

5. A:n edellä kohdassa 1 todettu menettely sinänsä täyttää tieliikennelain 5 ja 103 §:ssä (267/1981) tarkoitetun liikennerikkomuksen tunnusmerkistön.

6. Arvioidessaan sitä, voiko A:n menettelyssä olla kysymys rikoslain 45 luvun 4 §:ssä tarkoitetusta tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta, Korkein oikeus toteaa ensiksi, että A:n tehtävänä on ollut toimia harjoitusammuntojen valvojana sekä joukkojen kouluttajana ja ohjaajana. Tapahtuma-aikana hän on ollut autolla matkalla valvomaan kranaatinheittimistön siirtymistä uuteen tuliasemaan. A:n käyttöön oli ajomääräyksen 24.10.2002 perusteella annettu puolustusvoimien maastohenkilöauto, mutta moottoriajoneuvon kuljettaminen ei ole ollut hänen varsinainen palvelustehtävänsä.

7. Ratkaisussa KKO 1989:44 on tuomittu muun ohella tuolloin voimassa olleen rikoslain 45 luvun (321/1983) 15 §:n 2 momentissa tarkoitetusta palvelusrikkomuksesta varusmies, joka oli määrätty suorittamaan palvelusta kuorma-auton kuljettajana ja joka tätä tehtävää suorittaessaan oli laiminlyönyt noudattaa yleisiä liikennesääntöjä. A:n saaman palveluskäskyn mukaiseen tehtävään ei sen sijaan ole sisältynyt kuljettajana toimiminen. Näin ollen tuottamuksellinen palvelusrikos ei tässä tapauksessa voi perustua palvelukseen kuuluvan velvollisuuden täyttämättä jättämiseen.

8. Tämän jälkeen on vielä arvioitava, onko A tuottamuksellista palvelusrikosta koskevassa rangaistussäännöksessä tarkoitetulla tavalla rikkonut tai jättänyt täyttämättä palvelusta tai sotilaallista järjestystä koskevan määräyksen.

9. Puolustusvoimien liikenneturvallisuusohjeen 14.6.1994 liitteen 1, sellaisena kuin se on uusittu 25.4.1996, kohtien 2 c ja d määräykset koskevat toimintaa ajoneuvon kuljettajana. Mainittujen kohtien mukaan ajoneuvon kuljettajan on noudatettava maastossa ja sotilasalueella tieliikennelain 5 §:n mukaista olosuhteiden edellyttämää varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi sekä sotilasalueella sinne asetettuja liikennemerkkejä sekä aluetta varten mahdollisesti annettuja määräyksiä (c kohta) sekä kaikissa ajo-olosuhteissa ja tilanteissa huolellisuutta ja tarkkaavaisuutta sekä käytettävä turvallista ajonopeutta (d kohta).

10. Korkein oikeus toteaa, että A on kuljettaessaan autoa sotilasalueella ollut velvollinen noudattamaan kysymyksessä olevia määräyksiä. Hänen edellä kohdassa 1 kuvattu menettelynsä on ollut määräyksissä asetetun huolellisuusvelvollisuuden vastaista, ja se sinänsä täyttää rikoslain 45 luvun 4 §:ssä rangaistavaksi säädetyn tuottamuksellisen palvelusrikoksen tunnusmerkistön.

Rikosten yhtyminen

11. A:n menettely täyttää sekä liikennerikkomuksen että tuottamuksellisen palvelusrikoksen tunnusmerkistön. Sen vuoksi tulee ratkaistavaksi, onko A:n syyksi luettava nämä molemmat rikokset vai sisältyykö jompikumpi rikoksista toiseen niin, että vain toinen rikoksista tulee luettavaksi hänen syykseen.

12. Se tuottamuksellinen palvelusrikos, jonka tunnusmerkistön A:n menettely täyttää, perustuu puolustusvoimien liikenneturvallisuusohjeen sisältämien määräysten rikkomiseen. Noiden määräysten mukaan ajoneuvon kuljettajan on muun ohessa noudatettava maastossa ja sotilasalueella tieliikennelain 5 §:n mukaista olosuhteiden edellyttämää varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Liikenneturvallisuusohjeen määräys kattaa siis kokonaisuudessaan sen huolellisuusvelvollisuuden, josta on säädetty tieliikennelain 5 §:ssä. Viimeksi mainitulle säännökselle ei siten tässä tapauksessa jää itsenäistä soveltamisalaa.

13. Palvelusrikoksia koskevilla rangaistussäännöksillä pyritään puolestaan turvaamaan myös se, että palvelukseen kuuluvat velvollisuudet täytetään ja annettuja ohjeita ja määräyksiä noudatetaan ja että puolustusvoimissa säilyy niiden toiminnan kannalta välttämätön järjestys ja kuri. Säännösten tarkoitus ja samalla suojelukohde on siten laajempi kuin vain kulloinkin kysymyksessä olevan tietyn yksittäisen ohjeen tai määräyksen noudattamisen turvaaminen. Tuottamuksellisen palvelusrikoksen rangaistusasteikko on ankarampi kuin liikennerikkomuksen. Näistä syistä tuottamuksellinen palvelusrikos ei voi sisältyä liikennerikkomukseen. Sen sijaan edellä mainitut seikat puoltavat sitä, että tässä tapauksessa liikennerikkomus sisältyisi tuottamukselliseen palvelusrikokseen.

14. Kun sotilas yleisellä tiellä palvelustehtävässä puolustusvoimien autoa kuljettaessaan syyllistyy liikennerikokseen, Korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen KKO 1989:44 perustuvan vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan syyksi luetaan yleensä sekä liikennerikos että palvelusrikos.

15. Tämän johdosta tulee pohdittavaksi, onko tien ulkopuolella suljetulla sotilasalueella tapahtunut sotilaan tekemä liikennesääntöjen rikkominen rikosten yhtymisen kannalta eri asemassa kuin vastaava sääntöjen rikkominen tieliikennelaissa tarkoitetulla tiellä.

16. Yleisillä teillä ja muilla tieliikennelaissa tarkoitetuilla teillä sotilasajoneuvot liikkuvat yleisen liikenteen keskellä. Tällöin korostuu yleinen liikenneturvallisuuden ylläpitäminen. Suljetulla sotilasalueella sitävastoin valtaosa liikenteessä olevista ajoneuvoista on sotilasajoneuvoja ja tällaisella alueella noudatettavat liikennesäännöt tähtäävät lähinnä puolustusvoimien sisäisen liikenneturvallisuuden ylläpitämiseen. Yleisestä liikenneturvallisuudesta on varsin rajoitetusti kysymys. Tiellä tapahtuvissa liikenneonnettomuuksissa tulevat useimmissa tapauksissa sovellettaviksi liikenneturvallisuuden vaarantamista tai sen törkeää tekomuotoa koskevat säännökset. Liikenneturvallisuuden vaarantaminen on selvästi vakavampi rikos kuin liikennerikkomus. Rikoslain 23 luvun 1 §:n mukaan liikenteen vaarantamisesta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Kun sotilasajoneuvon kuljettaja syyllistyy tiellä liikennesääntöjen rikkomiseen, on edellä mainituista syistä luonnollista, että tekoa arvioidaan palvelusrikoksen ohella myös erillisenä liikennerikoksena. Olosuhteet suljetulla sotilasalueella ja tiellä ovat niin erilaiset, että niillä tapahtuvia liikennesääntöjen rikkomisia voidaan perustellusti arvioida liikennerikosten ja sotilasrikosten keskinäisen suhteen kannalta eri tavoin.

17. Näin ollen mainitusta Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 1989:44 ilmenevä periaate ei aseta estettä sille, että nyt ratkaistavana olevassa asiassa katsotaan liikennerikkomuksen sisältyvän tuottamukselliseen palvelusrikokseen.

18. Edellä mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, että tässä tapauksessa liikennerikkomus sisältyy tuottamukselliseen palvelusrikokseen. A:n syyksi luetaan siten vain tuottamuksellinen palvelusrikos.

Rangaistus

19. A:n syyksi luettuun tekoon ei liity sellaisia seikkoja, joiden vuoksi 1.1.2004 voimaan tulleet rangaistuksen mittaamista ja tuomitsematta jättämistä koskevat rikoslain 6 luvun (515/2003) säännökset johtaisivat lievempään lopputulokseen kuin rikoksen tekoaikana voimassa olleet säännökset, joita on siten sovellettava asiassa. A:n tekoa ei sen haitallisuus ja siitä ilmenevä syyllisyys huomioon ottaen voida pitää kokonaisuutena arvostellen A:n esittämin tavoin sillä tavoin vähäisenä, että hänet voitaisiin jättää siitä rikoslain 3 luvun 5 §:n 3 momentin (1060/1996) 1 kohdan tai tieliikennelain 104 §:n nojalla rangaistukseen tuomitsematta.

20. Hovioikeuden määräämä rangaistus on oikeudenmukaisessa suhteessa A:n syyksi nyt luettuun tekoon. Se seikka, että liikennerikkomuksen katsotaan sisältyvän tuottamukselliseen palvelusrikokseen, ei anna aihetta tuomita hovioikeuden tuomitsemaa alhaisempaa rangaistusta.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan.

Syyte liikennerikkomuksesta hylätään. A tuomitaan hovioikeuden hänen syykseen lukemien rikosten ja niistä määräämän rangaistuksen asemesta rikoslain 45 luvun 4 §:n nojalla tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta 15:een 26 euron päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 390 euroa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mikko Tulokas (eri mieltä), Kati Hidén, Eeva Vuori, Mikael Krogerus ja Pauliine Koskelo sekä sotilasjäsenet kenraaliluutnantti Ilkka Kylä-Harakka (eri mieltä) ja vara-amiraali Hans Holmström (eri mieltä). Esittelijä Iiro Liukkonen (mietintö).

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Vanhempi oikeussihteeri Liukkonen esitti perustelujen kohtien 1 – 10 osalta Korkeimman oikeuden ratkaisun mukaisen mietinnön. Perustelujen kohtien 11 – 20 ja tuomiolauselman sijasta hän lausui ratkaisuehdotuksenaan:

Kohdassa 9 selostetun liikenneturvallisuusohjeen mukaiset velvollisuudet ovat kuitenkin pääosin sellaisia, jotka kuuluvat moottoriajoneuvon kuljettajan noudatettaviksi myös ohjeen liitteen 1 kohdan 2 c kohdassa viitatun tieliikennelain 5 §:n mukaan. Myös d kohdassa asetettu turvallisen ajonopeuden vaatimus sisältyy tuon lainkohdan mukaiseen huolellisuusvelvoitteeseen.

Hovioikeus on katsonut A:n rikkoneen viitattuja määräyskohtia laiminlyömällä velvollisuuden noudattaa kaikissa ajo-olosuhteissa ja tilanteissa niiden edellyttämää huolellisuutta ja tarkkaavaisuutta sekä käyttää turvallista ajonopeutta. Hovioikeuden A:n syyksi tuottamuksellisena palvelusrikoksena lukema menettely sisältyy siten siihen menettelyyn, josta on edellä kohdassa 5 todettu, että se täyttää liikennerikkomuksen tunnusmerkistön.

Moottoriajoneuvoa tien ulkopuolella kuljetettaessa noudatettavasta huolellisuudesta ja sen laiminlyönnistä seuraavasta rangaistuksesta säädetään nimenomaisesti laissa, tieliikennelain 5 ja 103 §:ssä. Nämä laintasoiset säännökset koskevat yhtäläisesti kaikkia henkilöitä, jotka kuljettavat moottoriajoneuvoa tien ulkopuolella riippumatta siitä, ovatko he lisäksi virka- tai palvelussuhteen perusteella sellaisessa asemassa, että heidän toimintaansa muissa suhteissa sovelletaan rangaistusvastuuta koskevia erityissäännöksiä. Tieliikennelain säännöksiä on siten sovellettava myös A:n kysymyksessä olevaan menettelyyn.

Puolustusvoimien liikenneturvallisuusohjeen liitteen edellä selostetut määräyskohdat, joiden rikkomisen perusteella A:lle on vaadittu rangaistusta tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta, eivät aseta sellaista toimintavelvollisuutta, jota hänellä ei olisi ollut myös tieliikennelain säännösten perusteella.

A:n menettelyä ei myöskään tule arvioida tieliikennelain 5 §:n lisäksi sen kanssa samansisältöisten liikenneturvallisuusohjeen määräysten rikkomisen perusteella sotilasrikoksena vain siksi, että hän on menetellyt syytteessä kuvatulla tavalla rikoslain 45 luvun 27 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna sotilaana.

Rikoslain 40 luvun 13 §:n mukaan lain 45 luvussa tarkoitetut sotilasrikokset ovat virkarikoksia silloin, kun niihin syyllistyy sotilasvirassa palveleva virkamies, jollainen A on. Kohdassa 7 viitatun ratkaisun KKO 1989:44 antamisen jälkeen virkarikoksia koskevat säännökset on uudistettu rikoslain muuttamisesta annetuilla laeilla 792/1989 ja 604/2002 niin, että jos virkamies virkaansa toimittaessaan tekee rikoksen, joka ei liity hänen virkatehtäviinsä, menettelyä ei toisin kuin rikoslain aikaisemman 40 luvun 22 §:n (39/1889) mukaan enää lueta hänen syykseen erikseen virkarikoksena tai rangaistusta tuosta muusta rikoksesta, johon hän on syyllistynyt, kovenneta hänen virkamiesasemansa vuoksi. Näin ei siten enää ole perustetta tehdä myöskään sotilasvirassa palvelevien virkamiesten osalta asettamatta heitä eriarvoiseen asemaan muihin virkamiehiin nähden.

A:n menettelyä on siten arvioitava kysymyksessä olevaa toimintaa koskevien tieliikennelain säännösten perusteella eikä liikenneturvallisuusohjeeseen perustuvien velvollisuuksien noudattamisen kannalta ja palvelusrikossäännösten välityksellä.

A:n katsottaneen näin ollen syyllistyneen hovioikeuden hänen syykseen lukemaan liikennerikkomukseen. Syyte tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta sitä vastoin hylättäneen.

A:n syyksi luettuun liikennerikkomukseen ei liity sellaisia perusteita, joiden vuoksi 1.1.2004 voimaan tulleet rangaistuksen mittaamista ja tuomitsematta jättämistä koskevat rikoslain 6 luvun (515/2003) säännökset johtaisivat lievempään lopputulokseen kuin rikoksen tekoaikana voimassa olleet säännökset, joita on siten sovellettava asiassa.

A:n rikosta ei sen haitallisuus tai siitä ilmenevä hänen syyllisyytensä huomioon ottaen katsottane kokonaisuutena arvostellen sillä tavoin vähäiseksi, että hänet voitaisiin jättää siitä rikoslain 3 luvun 5 §:n 3 momentin (1060/1996) 1 kohdan tai tieliikennelain 104 §:n nojalla rangaistukseen tuomitsematta.

Oikeudenmukaisessa suhteessa teosta ilmenevään A:n syyllisyyteen olevana rangaistuksena pidettäneen kymmentä päiväsakkoa.

Ehdotus lopputulokseksi

Hovioikeuden tuomiota muutettaneen.

Syyte tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta 28.10.2002 hylättäneen. A tuomittaneen hovioikeuden hänen syykseen lukemasta liikennerikkomuksesta 10:een 26 euron määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 260 euroa.

Vara-amiraali Holmström: Hyväksyn mietinnön.

Kenraaliluutnantti Kylä-Harakka ja oikeusneuvos Tulokas olivat kumpikin vuorollaan samaa mieltä kuin vara-amiraali Holmström.