KKO:2010:14

Luvaton terveydenhuollon ammattitoimen harjoittaminen
Laillisuusperiaate Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

A, joka oli ammatiltaan silmälasilinssien hioja, oli suorittanut liikkeessään asiakkailleen näöntarkastuksia silmälasien määräämistä varten. A:n katsottiin suorittaneen optikon ammattiin kuuluvia tehtäviä ja syyllistyneen luvattomaan terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamiseen. Kysymys myös rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta.

RL 44 luku 3 § 1 mom
RL 3 luku 1 § 1 mom
L terveydenhuollon ammattihenkilöistä 2 § (559/1994)
L terveydenhuollon ammattihenkilöistä 5 § (559/1994, 614/2005)
L terveydenhuollon ammattihenkilöistä 34 §
A terveydenhuollon ammattihenkilöistä 16 §

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Syyte Hämeenlinnan käräjäoikeudessa

Virallinen syyttäjä vaati A:lle rangaistusta luvattomasta terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamisesta sillä perusteella, että A oli 1.1. – 9.12.2005 ilman laillista oikeutta toiminut terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettuna ammattihenkilönä suorittaessaan optikon toimeen kuuluvia tehtäviä kuten näöntarkastuksia ja silmälasien määräämisiä ilman säädettyä koulutusta.

Vastaus syytteeseen

A kiisti syytteen sillä perusteella, että hän ei ollut esiintynyt eikä toiminut optikkona. Hän oli tehnyt näöntarkastuksia vain siitä syystä, että hän oli voinut myydä asiakkailleen oikean vahvuiset silmälasit. Hän ei ollut määrännyt silmälaseja, vaan asiakas oli itse valinnut, millä silmälaseilla asiakas oli nähnyt parhaiten.

Käräjäoikeuden tuomio 14.12.2006

Käräjäoikeus lausui, että A oli toiminut silmälasinhiojana 40 vuotta ja oli tässä ominaisuudessa ainoastaan tarkastanut asiakkaidensa näön, jotta hän ei olisi tehnyt virheellisiä laseja. A ei ollut väittänyt olevansa optikko.

Tämän vuoksi ja koska laissa ei ollut tarkemmin määritelty optikon tehtäviä, käräjäoikeus katsoi, ettei A mainitulla tavalla toimiessaan ollut suorittanut optikon tehtäviä eikä siten toiminut terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettuna ammattihenkilönä. Käräjäoikeus hylkäsi syytteen.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Eija-Leena Uotila (eri mieltä) sekä lautamiehet Konsta Heporauta, Ilkka Jutila ja Päivi Vanaja (eri mieltä).

Eri mieltä olleet käräjätuomari Eija-Leena Uotila ja lautamies Päivi Vanaja hyväksyivät syytteen. He perustelivat kantaansa muun muassa sillä, että A ei silmälasinhiojana saanut harjoittaa optikon ammattiin kuuluvia tehtäviä. Lainsäädännössä ei tosin ollut säännöksiä siitä, mitkä tehtävät kuuluivat optikon ammatin harjoittamiseen, mutta lainsäädännössä kuitenkin edellytettiin terveydenhuollon ammattihenkilöltä erikseen säädettyä koulutusta, jotta tällä olisi riittävä ammatillinen pätevyys ja ammatin edellyttämät muut valmiudet.

A oli selvästi suorittanut optikon tehtäviä, kun hän oli tehnyt näöntarkastuksen ja määrännyt sen perusteella asiakkaan silmälasien vahvuuden. Hänen toiminnastaan oli voinut saada kuvan, että hän oli optikko. Mainittuun tehtävään hänellä ei ollut oikeutta silmälasinhiojana.

Turun hovioikeuden tuomio 7.2.2008

Syyttäjä valitti hovioikeuteen vaatien, että syyte hyväksytään.

Hovioikeus totesi, että lainsäädännössä ei ollut säännöksiä siitä, mitkä tehtävät kuuluivat optikon ammatin harjoittamiseen. Rikoslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi. Koska lainsäädännöllä ei ollut määritelty näöntarkastusta tai silmälasien määräämistä yksinomaan optikon ammatissa toimivien tehtäviksi eikä optikon ammattikuvausta ollut muiltakaan osin lainsäädännössä määritelty, syyte tuli hylätä.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Pertti Liesivuori, Ahti Ikola ja Hanna Väliaho.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Syyttäjälle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan syyttäjä vaati, että syyte hyväksytään.

A vastasi valitukseen vaatien sen hylkäämistä.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. Virallinen syyttäjä on vaatinut A:n tuomitsemista rangaistukseen luvattomasta terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamisesta sen vuoksi, että A oli 1.1. – 9.12.2005 ilman laillista oikeutta toiminut terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettuna ammattihenkilönä suorittaessaan optikon toimeen kuuluvia tehtäviä, muun muassa näöntarkastuksia ja silmälasien määräämisiä ilman säädettyä koulutusta.

2. A, joka on ammatiltaan silmälasilinssien hioja, on tunnustanut tehneensä asiakkaille näöntarkastuksia ja teettäneensä näiden tarkastusten perusteella heille silmälaseja. A ei kuitenkaan ole toiminut optikkona eikä väittänyt olevansa optikko. Lasien sopivuus asiakkaille on määräytynyt siten, että asiakkaat ovat kokeilleet heille sopivimpia linssien vahvuuksia katsomalla eri vahvuisilla linsseillä kirjaintaulua. Kysymys on hänen mukaansa ollut asiakkaan itsensä tekemästä linssien vahvuuksien vertaamisesta. A on vedonnut edelleen siihen, ettei laissa ole säännöksiä siitä, mitkä tehtävät kuuluvat optikon ammatin harjoittamiseen.

3. Hovioikeus on hylännyt syytteen sillä perusteella, että lainsäädännöllä ei ollut määritelty näöntarkastusta tai silmälasien määräämistä yksinomaan optikon ammatissa toimivien tehtäväksi eikä optikon ammattikuvausta muiltakaan osin ollut lainsäädännössä määritelty.

4. Kysymys on siitä, kuuluvatko mainitut A:n suorittamat toimenpiteet optikon tehtäviin ja onko nämä tehtävät määritelty lainsäädännössä rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vaatimalla tavalla riittävän täsmällisesti.

Optikkoa koskevista säännöksistä

5. Asiassa sovellettavan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 2 §:n 1 momentin (559/1994) mukaan mainitussa laissa tarkoitetaan terveydenhuollon ammattihenkilöllä muun muassa henkilöä, joka tämän lain nojalla on saanut ammatinharjoittamisoikeuden (laillistettu ammattihenkilö). Voimassa olevassa laissa (1200/2007) on vastaavan sisältöinen säännös. Pykälän 2 momentin mukaan laillistettu ammattihenkilö on oikeutettu toimimaan asianomaisessa ammatissa ja käyttämään asianomaista ammattinimikettä. Edelleen pykälän 3 momentin mukaan laillistetun ammattihenkilön tehtäviä voi suorittaa 2 momentin estämättä myös asianomaiseen ammattiin opiskeleva henkilö siten kuin asetuksella säädetään.

6. Edellä mainitun, asiassa sovellettavan lain 5 §:n (559/1994 ja 614/2005) mukaan terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa optikon ammattia laillistettuna ammattihenkilönä Suomen kansalaiselle, joka on suorittanut asianomaisen ammattiin johtavan koulutuksen. Myös voimassa olevassa laissa (1200/2007) on vastaavan sisältöinen säännös.

7. Edelleen sanotun lain 1 §:n 1 momentista ilmenee, että lain tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua muun muassa varmistamalla, että laissa tarkoitetulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, muu riittävä ammatillinen pätevyys ja ammattitoiminnan edellyttämät muut valmiudet. Lain tarkoitusta toteutetaan sen 5 luvussa säädetyillä terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjausta ja valvontaa koskevilla toimenpiteillä.

Rangaistussäännöksistä

8. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 34 §:n mukaan rangaistus tässä laissa tarkoitettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä toimimisesta ilman laillista oikeutta säädetään rikoslain 44 luvun 3 §:ssä.

9. Rikoslain 44 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan luvattomaan terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamiseen syyllistyy se, joka ilman laillista oikeutta toimii terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettuna ammattihenkilönä.

Rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta

10. Perustuslain 8 §:n mukaan ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole säädetty rangaistavaksi. Vastaavasti Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7 artiklan mukaan ketään ei ole pidettävä syypäänä rikokseen sellaisen teon tai laiminlyönnin perusteella, joka ei ollut tekohetkellä kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisen oikeuden mukaan rikos.

11. Rikoslain 3 luvun 1 §:n mukaan rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi. Rangaistuksen ja muun rikosoikeudellisen seuraamuksen on perustuttava lakiin.

12. Niin kuin Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO 2008:105 on todettu, ovat edellä mainitun laillisuusperiaatteen kannalta ongelmallisia niin sanotut avoimet rikossäännökset eli blankorangaistussäännökset. Niissä rangaistavan teon tunnusmerkistöä ei määritellä itse rangaistussäännöksessä vaan viitataan tältä osin vain muihin säännöksiin tai viranomaisen antamiin määräyksiin. Eduskunnan perustuslakivaliokunta (PeVM 25/1994 vp s. 8) on asettanut tiettyjä tavoitteita tällaiselle lainsäädäntötekniikalle. Ensinnäkin itse rangaistusuhan sisältävästä laintasoisesta säännöksestä lähtevän niin sanotun valtuutusketjun rangaistavan teon tunnusmerkistön sisältävään normiin täytyy olla täsmällinen. Toiseksi tekojen rangaistavuuden edellytykset ilmaisevien aineellisten säännösten tulee olla kirjoitetut rikossäännöksiltä vaadittavalla tarkkuudella. Kolmanneksi nämä säännökset käsittävästä normistosta tulee käydä ilmi myös niiden rikkomisen rangaistavuus. Ja neljänneksi kriminalisoinnin sisältävässä säännöksessä tulee olla jonkinlainen asiallinen luonnehdinta kriminalisoitavaksi tarkoitetusta teosta.

Rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta koskeva arviointi tässä tapauksessa

13. Rikoslain 44 luvun 3 §:n 1 momentin rangaistussäännöstä voidaan pitää blankorangaistussäännöksenä, koska siinä rangaistavan teon tunnusmerkistö saa sisältönsä viittauksen perusteella terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain säännöksistä.

14. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa ei ole nimenomaisesti säädetty, mitkä tehtävät kuuluvat optikon ammattiin. Lain 43 §:n valtuutussäännöksen nojalla säädetyssä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 16 §:ssä säädetään siitä, milloin laillistettu optikko ei saa itsenäisesti määrätä silmälaseja. Tästä säännöksestä ilmenee siten, että silmälasien määrääminen kuuluu optikon tehtäviin. Silmälasien määrääminen edellyttää näöntarkastuksen tekemistä. Tämän vuoksi näöntarkastuksen suorittaminen silmälasien määräämiseksi on sellainen toimenpide, joka mainittujen säännösten perusteella kuuluu optikon tehtäväksi.

15. Rikoslain 44 luvun 3 §:n 1 momentin ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain säännösten nojalla rangaistavaa on optikkona toimiminen ilman laillista oikeutta. Vaikka mainitussa rikoslain säännöksessä ei olekaan kuvattu sitä, mitä tämä toimiminen on, on lain tarkoituksena selvästi säätää rangaistavaksi sellaisten toimenpiteiden suorittaminen, jotka lainsäädännössä on säädetty optikon tehtäväksi. Edellä kerrotuin tavoin terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitetaan sen nojalla annetun asetuksen perusteella optikon tehtävillä muun muassa näöntarkastuksen suorittamista silmälasien määräämistä varten. Säännöksistä ilmenevä valtuutusketju on täsmällinen, eikä säännösten perusteella ole epäselvyyttä siitä, millainen menettely on rangaistavaa optikkona toimimista.

16. Mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, toisin kuin hovioikeus, että ilman laillista oikeutta tapahtuva terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettuna ammattihenkilönä, tässä tapauksessa optikkona, toimimisen rangaistavuus on käynyt rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla ilmi asianomaisista säännöksistä, eikä syytteen hyväksymiselle siten ole hovioikeuden toteamaa estettä.

A:n menettelyn arviointi

17. Asian oikeudenkäyntiaineistoon otetuista, asiassa alemmissa oikeuksissa myös todistelutarkoituksessa kuulusteltua henkilöä koskevista näöntarkastuksen muistiinpanoista ja A:n ilmoituksesta voidaan päätellä, että A on tutkinut asiakkaalleen sopivia linssien vahvuuksia näöntutkimuslaitteen avulla ja merkinnyt muistiinpanoihin linssien vahvuuksien muutokset aikaisempiin vahvuuksiin verrattuna. Asiakas on ostanut uudet silmälasit tämän näöntarkastuksen perusteella. A:n omasta ilmoituksesta on myös pääteltävissä, että näöntarkastukset ovat muissakin tapauksissa tapahtuneet vastaavalla tavalla.

18. Näin ollen kysymys on ollut näöntarkastuksista silmälasien määräämistä varten, minkä toimenpiteen suorittaminen on kerrotuin tavoin lain mukaan sallittu, paitsi lääkärille, vain optikolle eräin poikkeuksin, joista nyt ei ole kysymys.

19. Mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo selvitetyksi, että A on syytteessä mainittuna ajanjaksona ilman laillista oikeutta toiminut terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettuna ammattihenkilönä, koska hän on suorittanut asiakkailleen näöntarkastuksia silmälasien määräämistä varten, vaikka lääkärin lisäksi vain optikon ammattiin oikeutettu henkilö on saanut suorittaa mainitun toimenpiteen.

Rangaistuksen määrääminen

20. Rikoslain 44 luvun 3 §:n 1 momentin rangaistusasteikko on sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta. A:n syyksi luettu menettely on ollut omiaan vaarantamaan potilasturvallisuutta. A on harjoittanut toimintaansa muun liiketoimintansa yhteydessä. Asiassa ei ole kuitenkaan väitetty, että hänen menettelystään olisi aiheutunut konkreettista vaaraa, eikä myöskään selvitetty, miten laajaa hänen toimintansa on ollut. Näissä olosuhteissa Korkein oikeus katsoo, että oikeudenmukainen rangaistus teosta on 30 päiväsakkoa.

21. Rikoslain 2 a luvun 2 §:n säännösten mukaan päiväsakon rahamäärä on vahvistettava niin, että se on kohtuullinen sakotettavan maksukykyyn nähden, rahamäärä määräytyy oikeudenkäynnin aikaisen keskimääräisen kuukausitulon perusteella ja sen laskemisen ensisijaisena perusteena on viimeksi toimitetun verotuksen mukaiset tulot. A:n päiväsakon rahamäärä on siten vuoden 2008 verotustietojen perusteella 14 euroa.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan siltä osin kuin syyte on hylätty.

A tuomitaan rikoslain 44 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla 1.1. – 9.12.2005 tehdystä luvattomasta terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamisesta 30:een 14 euron määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 420 euroa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Kari Kitunen, Juha Häyhä, Soile Poutiainen ja Pekka Koponen. Esittelijä Tero Mikkola.