KKO:2014:17

Seksuaalirikos Seksuaalinen hyväksikäyttö

Kysymys siitä, oliko hoitajana, opettajana ja kansanparantajana toiminut henkilö asemaansa hyväksikäyttäen syyllistynyt seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

RL 20 luku 5 § 1 mom 4 kohta

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Keski-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 11.10.2010

Käräjäoikeus katsoi syyttäjän syytteestä selvitetyksi, että X oli syyllistynyt neljään rikoslain 20 luvun 5 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Seksuaalinen hyväksikäyttö oli kohdistunut A:han 31.8.2003 – 18.6.2006, B:hen 1.1.2004 – 13.9.2006, C:hen 17.4.2005 – 9.8.2006 ja D:hen 1.9.2005 – 17.10.2006. Käräjäoikeus tuomitsi X:n yhteiseen yhden vuoden yhdeksän kuukauden vankeusrangaistukseen sekä velvoitti X:n korvaamaan A:lle, B:lle, C:lle ja D:lle henkisestä kärsimyksestä kullekin 6 000 euroa korkoineen.

Perusteluissaan käräjäoikeus totesi, että X, joka oli mies, oli ammatiltaan jäsenkorjaaja ja kansanparantaja. Hän oli sekä antanut asiakkaille hoitoja että toiminut alan kouluttajana kursseilla. A, B, C ja D, jotka olivat naisia, olivat kaikki olleet ensin X:n asiakkaita henkilökohtaisten vaivojensa vuoksi ja sitten osallistuneet tämän järjestämään jäsenkorjauskoulutukseen kursseilla. B oli ollut tekoaikaan alaikäinen, kuitenkin 16 vuotta täyttänyt.

Tapahtumissa oli jokaisen asianomistajan kohdalla toistunut samantapainen ”kaava”. X ja asianomistajat olivat olleet entuudestaan toisilleen tuntemattomia ja tavanneet sattumalta joko X:n vastaanotolla, jonne asianomistaja oli tullut normaalisti hoidattamaan itseään, tai messuilla tai muussa vastaavassa tapahtumassa, jossa X oli esitellyt toimintaansa. Kohtaamisten lähtökohtina olivat olleet asianomistajien henkilökohtaiset vaivat, joihin he olivat hakeneet ja saaneet hoitoa X:ltä. Hoidon antamisen yhteydessä X oli keskustelemalla tutustunut asianomistajiin ja luonut heihin tuttavallisen suhteen. Kullakin asianomistajalla oli tapaamisen aikaan ollut meneillään myös jokin henkilökohtaisen elämän kriisi, josta he olivat keskustelleet X:n kanssa. Keskusteluissa X oli esitellyt asianomistajille pitämiään jäsenkorjauskursseja ja antanut heidän ymmärtää, että heillä voisi jonkin erityisen ominaisuuden vuoksi olla mahdollisuuksia jäsenkorjaus- ja kansanparannusalalla. Asianomistajat olivat kiinnostuneet asiasta ja menneet X:n pitämälle kurssille. Heille oli annettu ymmärtää, että kaikki eivät päässeet näille kursseille ja että heitä oli jotenkin erityisesti onnistanut, kun he olivat sinne päässeet.

Kurssilla opetus oli ollut aluksi asiallista lukuun ottamatta seksistisiä puheita sekä X:n taholta tapahtunutta koskettelua. Suhteellisen pian oli ryhdytty harjoittelemaan toimenpidettä nimeltä ”laiskanmiehen hieronta”, jossa hoidettava ja hoitaja istuivat vastakkain ja hoitajan kädet olivat hoidettavan lantiolla, häpyluun päällä tai nivusissa. Toimenpiteessä siirrettiin energioita ja siitä tuli asianomistajien mukaan hervoton olo, jolloin kaikki sopi eikä millään ollut enää väliä. Hoidettava oli rentoutunut ja vastaanottavainen, eikä pystynyt hallitsemaan sitä mitä teki. Kysymyksessä oli ajatukseton ja paikaton tila, joka oli verrattavissa hypnoosiin. Kursseilla oli tehty myös muita energioiden siirtoon liittyviä toimenpiteitä, kuten ”suojausta”, ”pesua” ja energiahoitoja.

Kursseihin oli kuulunut myös iltaopetus, joka oli esitetyn selvityksen perusteella ollut intensiivistä ja jossa oli erityisesti tehty laiskanmiehen hierontaa. Kurssilaisia oli motivoitu osallistumaan iltaopetukseen sillä, että siten oppisi enemmän ja nopeammin ja tulisi paremmaksi hoitajaksi kuin toiset. Iltaopetuksen jälkeen asianomistajille oli tullut yöllä levoton olo eivätkä he olleet pystyneet nukkumaan. Osalle heistä X oli etukäteen sanonut, että sellainen olo voisi tulla ja X tulisi tällöin pyytää paikalle auttamaan. Kun näin oli toimittu, oli tilanne hyvin pian muuttunut X:n aloitteesta tapahtuneeksi sukupuoliyhteydeksi X:n kanssa. Ensimmäinen sukupuoliyhteys oli voinut tapahtua myös X:n vastaanotolla normaalin hoidon yhteydessä niin, että hoidon päätteeksi tapahtuneen laiskanmiehen hieronnan jälkeen asianomistajat olivat hoitopöydällä maatessaan havainneet X:n ryhtyvän sukupuoliyhteyteen heidän kanssaan. Kummatkin tilanteet olivat voineet jatkua suuseksinä ja ryhmäseksinä, jolloin X oli niin ikään johtanut tilannetta, antanut määräyksiä miten toimitaan, joskus painanut asianomistajan päätä sukupuolielintään kohti sekä järjestänyt paikalle ryhmäseksiin osallistuneen toisen naisen.

Sukupuoliyhteyksien aikana asianomistajat olivat kokeneet olleensa tahdottomia ja voimattomia, heille oli tapahtunut se, mitä X oli heille tehnyt. He olivat ikään kuin ulkopuolelta katsoneet tilannetta ja olleet kykenemättömiä estämään tapahtumaa tai poistumaan tilanteesta, vaikka eivät olleet sitä halunneet. He eivät olleet ymmärtäneet olotilaa eivätkä olleet osanneet selittää sitä. Heillä ei ollut ollut missään muualla sellaista olotilaa, eivätkä he mielestään olleet olleet oma itsensä.

X:n ja asianomistajien välillä oli ollut myös vilkas puhelinyhteys. Asianomistajat olivat soittaneet X:lle kysyäkseen neuvoja potilaidensa hoitamisessa ja X oli soittanut heille kysyäkseen, olivatko neuvot auttaneet. Puhelinkeskustelut olivat muuttuneet X:n aloitteesta seksuaalisiksi ja puheluiden aikana oli tapahtunut puhelinseksiä. Asianomistajat olivat kokeneet, että X oli saanut heidät soittamaan hänelle. Jos asianomistaja ei ollut halunnut puhua seksistä puhelimessa, oli X katkaissut puhelun.

Sukupuoliyhteyksiä oli ollut neljästä kolmeenkymmeneen asianomistajasta riippuen. Muut seksuaaliset teot olivat käsittäneet suuseksiä, puhelinseksiä sekä ryhmäseksiä X:n ja kolmannen henkilön kanssa, joka oli osassa tekoja ollut toinen asianomistaja ja osassa kursseille jossain vaiheessa osallistunut toinen naishenkilö.

Asianomistajilla oli ollut X:n ensimmäisen kerran tavatessaan sellaisia henkilökohtaisia vaivoja, joihin he eivät olleet löytäneet auttavaa hoitoa muualta kuin vasta X:n vastaanotolta ja he olivat siten olleet hoidollisesti riippuvaisia X:stä. X oli ollut heille eräänlainen ”viimeinen oljenkorsi”. X:n antama apu oli kuitenkin ollut vain väliaikaista ja vaivat olivat palanneet jonkin ajan kuluttua hoidosta. Tämän vuoksi asianomistajat olivat käyneet toistuvasti X:n vastaanotolla. Sen lisäksi he olivat olleet kiinnostuneita jäsenkorjauksesta ja kansanparannuksesta ja nimenomaan X:n opettamana, koska X:n hoidosta oli löytynyt apu heidän omiin pitkäaikaisiin vaivoihinsa ja koska X oli kertonut heille olevansa alan ainoa oikea opettaja. X oli myös toistuvasti ilmoittanut asianomistajille, kullekin erikseen toisten tietämättä, että heissä oli jotain erityistä, erityinen kyky alalle. Asianomistajat olivat nähneet asiassa ammatillisen mahdollisuuden ja toisaalta suorastaan velvollisuuden hakeutua toisten ihmisten auttajaksi, kun he itse olivat viimein saaneet avun. Näin ollen he olivat myös osallistuneet useamman kerran X:n järjestämille kursseille. Näin X:n ja asianomistajien välinen kanssakäyminen oli jatkunut ja sen yhteydessä oli useamman kerran tapahtunut edellä mainittuja energioiden siirtoon liittyviä toimenpiteitä sekä seksuaalista kanssakäymistä.

X:n pitämät kurssit olivat olleet jäsenkorjauskursseja. Hän ei ollut opettanut kurssilaisille kansanparannusta, koska se oppi kuului hänen mukaansa vain harvoille ja valituille. Hän oli kuitenkin ilmaissut asianomistajille, kullekin erikseen ja toisten tietämättä, että heillä voisi olla mahdollisuuksia myös kansanparannusoppiin ja oli joidenkin toimien yhteydessä antanut ymmärtää jo opettavansa heille vähän sitäkin asiaa. Asia oli ollut X:n ja kunkin asianomistajan välinen eikä siitä ollut saanut puhua muille. Kansanparannusopin saamisen edellytyksenä oli ollut myös se, että asianomistaja oli suostunut seksuaaliseen kanssakäymiseen X:n kanssa. Seksuaalisesta kanssakäymisestä oli käytetty nimitystä ”herkistäminen”. X oli ilmoittanut herkistävänsä asianomistajaa, jotta hänestä tulisi vielä parempi hoitaja ja hän mahdollisesti myös oppisi nopeammin. Yhdelle asiassa todistajana kuullulle kurssilaiselle X oli myös ilmaissut siirtävänsä jotain salaista kansanparannustietoa heidän välillään tapahtuneessa sukupuoliyhteydessä.

X:n antamasta opetuksesta ei ollut saanut puhua ulkopuolisille. Hän oli myös toistuvasti ilmoittanut kurssilaisille, että jos nämä eivät toimineet hänen haluamallaan tavalla, hän ottaisi heiltä heidän oppimansa taidot pois, tekisi heidän elämänsä hankalaksi ja voisi tehdä heidät työkyvyttömiksi tai sairaiksi. Sairaaksi tekeminen saattoi tapahtua myös etäältä käsin. X oli kertonut, että taitojen pois ottaminen tuntui siltä kuin ongenkoukkuja vedettäisiin sisuksista. Sanojensa vakuudeksi X oli kursseilla näyttänyt, miten hän teki toisen henkilön mykäksi, laittoi tämän kädet jumiin tolpan ympärille sekä sai toisessa huoneessa olevan henkilön tekemään tiettyä asiaa. Asianomistajat olivat olleet huolissaan ja peloissaan siitä, mitä X voisi heille tehdä.

Kurssilaiset olivat pitäneet X:ää taitavana hoitajana ja opettajana, alansa ykkösosaajana, ja hän oli ollut heille auktoriteetti. He olivat katsoneet olevansa etuoikeutettuja, kun olivat voineet olla X:n opetuksessa ja saavansa häneltä jotain sellaista tietämystä, jota ei ollut voinut muualta saada. He olivat perustaneet X:n nimeä kantaneen yhdistyksen, jonka kunniajäsen X oli ollut. He olivat myös uskoneet X:llä olevan yliluonnollisia kykyjä ja hänen voivan toteuttaa edellä mainitut uhkaukset.

Asianomistajat olivat olleet myös toimeentulonsa kannalta riippuvaisia X:stä, toisaalta koulutuksen, työavun ja keskustelujen kautta ja toisaalta muun muassa työkykyä koskevien uhkausten vuoksi. X:n ympärille oli muodostunut kultinomainen yhteisö, jossa X oli ollut eräänlainen guru.

Täysi-ikäisillä asianomistajilla oli ollut tapahtumien aikaan vakituinen parisuhde muualla ja osalla heistä se jatkui edelleenkin. Kukaan asianomistajista ei ollut kokenut olleensa ihastunut tai rakastunut X:ään taikka heillä olleen suhde. He eivät olleet olleet X:stä seksuaalisesti kiinnostuneita. Seksuaalinen kanssakäyminen X:n kanssa oli ollut heille mysteeri, jota he eivät olleet ymmärtäneet. Asianomistajilla ei ollut näytetty olleen seksiaddiktiota. Näytetty ei ollut myöskään sitä, että heillä olisi ollut tapana harrastaa esimerkiksi sivusuhteita, puhelinseksiä, ryhmäseksiä tai naisten välistä seksiä. X oli myös heitä selvästi vanhempi.

Käräjäoikeus piti esitetyn näytön perusteella selvitettynä, että X:llä oli kyky käyttää suggestiivisia menetelmiä ja että hän oli tietoinen kyvystään ja siitä, että menetelmät vaikuttivat eri ihmisiin eri tavalla. Hän oli käyttänyt kykyään tarkoituksellisesti.

Käräjäoikeus katsoi, että asianomistajat olivat tahtomattaan joutuneet toistuvasti seksuaaliseen kanssakäymiseen X:n kanssa sekä ryhmäseksin harjoittamiseen. Taivuttaminen oli käsittänyt lupauksia, uhkauksia, pelottelua ja käskyjä ja siinä oli käytetty apuna suggestiivisia menetelmiä. Taivuttamista olivat edistäneet asiaan liittyvät kultinomaiset piirteet. Käräjäoikeus ei pitänyt uskottavana sitä X:n väitettä, että naiset olivat jatkuvasti tarjonneet hänelle seksiä saadakseen kansanparannusoppia, vaikka X oli heille sanonut, ettei kansanparannusoppi ollut kaupan eikä seksillä päässyt mihinkään etulyöntiasemaan. Käräjäoikeus ei pitänyt uskottavana myöskään X:n väitettä siitä, että kysymyksessä oli vain kosto tai rahastus tai että naiset olivat yhdessä opetelleet keksityn kertomuksen X:n pään menoksi.

Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että X oli esiintynyt asianomistajiin nähden jäsenkorjaajana, kansanparantajana sekä kouluttajana ja että hän oli asemaansa hyväksi käyttäen taivuttanut asianomistajat kanssaan sukupuoliyhteyteen sekä ryhtymään muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon ja alistumaan sellaisen teon kohteeksi. Asianomistajat olivat olleet X:stä erityisen riippuvaisia ja X oli käyttänyt hoito- ja koulutustilanteissa törkeästi väärin tätä riippuvuussuhdetta.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Liisa Männikkö sekä lautamiehet.

Vaasan hovioikeuden tuomio 23.3.2012

X valitti hovioikeuteen ja vaati, että syytteet hylätään ja hänet vapautetaan korvausvelvollisuudesta.

Hovioikeus hylkäsi syytteet A:n, C:n ja D:n osalta ja vapautti X:n korvausvelvollisuudesta näille katsoen, ettei seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan rikoslain 20 luvun 5 §:n edellyttämä tunnusmerkistö erityisen riippuvuussuhteen ja sen törkeän väärinkäytön osalta täyttynyt. A, C ja D olivat olleet syytteessä tarkoitettuna aikana aikuisia henkilöitä, joilla oli ollut kokemusta parisuhteista. He olivat asuneet toisilla paikkakunnilla ja toimineet toisissa ammateissa. He olivat käyneet vapaa-ajallaan X:n hoidoissa sekä hänen järjestämillään kursseilla. Hovioikeus katsoi tämän osoittavan, etteivät asianomistajat olleet olleet siinä määrin riippuvaisia X:stä, etteivät he olisi voineet tiedollisesti ja asemansa puolesta kieltäytyä seksuaalisesta kanssakäymisestä X:n kanssa.

B:n osalta hovioikeus pysytti käräjäoikeuden syyksilukemisen ja X:n suoritettavaksi tuomitun korvauksen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Robert Liljenfeldt, Antti Vaittinen ja Marjukka Huuskonen.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Syyttäjälle, A:lle, C:lle ja D:lle myönnettiin valituslupa.

Syyttäjä vaati valituksessaan, että X tuomitaan käräjäoikeudessa esitetyn syytteen mukaisesti A:han, C:hen ja D:hen kohdistuneista kolmesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

A, C ja D vaativat valituksessaan kukin kohdaltaan, että X tuomitaan käräjäoikeudessa esitetyn syytteen mukaisesti seksuaalisesta hyväksikäytöstä rangaistukseen ja että hänet velvoitetaan korvaamaan kullekin henkisestä kärsimyksestä 6 000 euroa korkoineen.

X vastasi valituksiin ja vaati niiden hylkäämistä.

Suullinen käsittely

Korkein oikeus toimitti asiassa suullisen käsittelyn.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa

1. Vuonna 1949 syntynyt X on tarjonnut toimipisteessään Y:ssä sekä esimerkiksi messuilla muillakin paikkakunnilla jäsenkorjaajan ja kansanparantajan palveluja sekä opettanut erilaisilla kursseilla jäsenkorjausta. Asianomistajat A, C ja D ovat eri yhteyksissä käyttäneet X:n tarjoamia palveluja ja osallistuneet hänen kursseilleen.

2. Syytteiden mukaan X on kansanparantajan, jäsenkorjaajan ja kouluttajan asemaansa hyväksikäyttäen taivuttanut A:n 31.8.2003 ja 18.6.2006 välisenä aikana, C:n 17.4.2005 ja 9.8.2006 välisenä aikana sekä D:n 1.9.2005 ja 17.10.2006 välisenä aikana seksuaalisiin tekoihin käyttämällä törkeästi väärin heidän erityisen riippuvaista asemaansa X:stä. Käräjäoikeus on katsonut X:n syyllistyneen syytteiden mukaisesti asianomistajiin kohdistuneisiin seksuaalisiin hyväksikäyttöihin ja tuominnut X:n näistä teoista sekä erääseen neljänteen asianomistajaan kohdistuneesta vastaavasta teosta yhteiseen yhden vuoden yhdeksän kuukauden vankeusrangaistukseen sekä vahingonkorvauksiin. Hovioikeus on X:n valituksen johdosta hylännyt syytteet ja vahingonkorvausvaatimukset A:n, C:n ja D:n osalta katsoen jääneen näyttämättä, että nämä olisivat olleet siinä määrin riippuvaisia X:stä, etteivät he olisi voineet kieltäytyä seksuaalisesta kanssakäymisestä X:n kanssa.

3. Asiassa on riidatonta, että A, C ja D ovat olleet kurssien yhteydessä ja muissakin tilanteissa lukuisia kertoja sukupuoliyhteydessä ja tehneet muita seksuaalisia tekoja X:n kanssa. Tapaamisten lisäksi asianomistajat ja X ovat olleet toisiinsa yhteydessä puhelimitse, ja myös puhelinkeskustelujen yhteydessä on tapahtunut seksuaalisia tekoja. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, onko X asemaansa hyväksikäyttäen taivuttanut A:n, C:n ja D:n syytteessä tarkoitettuihin seksuaalisiin tekoihin käyttämällä törkeästi väärin näiden erityisen riippuvaista asemaa X:stä.

Sovellettavat säännökset

4. Rikoslain 20 luvun 5 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä on tuomittava se, joka asemaansa hyväksikäyttäen taivuttaa sukupuoliyhteyteen tai ryhtymään muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon tai alistumaan sellaisen teon kohteeksi henkilön, joka on hänestä erityisen riippuvainen, käyttämällä törkeästi väärin tätä riippuvuussuhdetta tekijästä. Syytteessä tarkoitettujen tekojen aikaan voimassa olleen rikoslain sanotun luvun 10 §:n 2 momentin (563/1998) mukaan seksuaalisella teolla tarkoitettiin tekoa, jolla tavoitellaan seksuaalista kiihotusta tai tyydytystä ja joka tekijä ja kohteena oleva henkilö sekä teko-olosuhteet huomioon ottaen on seksuaalisesti olennainen.

Asianosaisten välisestä suhteesta ja X:n asemasta esitetystä selvityksestä

5. Vuonna 1963 syntynyt A on kertonut tutustuneensa X:ään syksyllä 2003 messuilla. Hän oli tuohon aikaan eronnut yksinhuoltaja ja aloittanut hierojakoulun. Hänellä oli ollut myös terveydellisiä ongelmia, kuten päänsärkyä, krooninen virtsatietulehdus ja seksuaalisia ongelmia, joista hän oli kertonut X:lle. X:n kursseille A oli hakeutunut hankkiakseen jäsenkorjaajan taitoja ja voidakseen hoitaa ihmisiä myös sen avulla.

6. Vuonna 1980 syntynyt C on kertonut käyneensä X:n luona hoidossa jo ala-asteikäisestä, jolloin hän oli kärsinyt selkäkivuista ja saanut niihin X:ltä apua. Vuonna 2004 hän oli alkanut kärsiä päivittäisistä kivuista, jotka olivat vaatineet sairaalahoitoakin. Syytä kipuihin ei ollut kuitenkaan löytynyt. Tuossa tilanteessa, jossa hän ei ollut enää saanut apua muualta, hän oli alkanut käydä X:n hoidettavana säännöllisesti viikon tai parin välein. X:n hoidoista oli apua hetkellisesti niin, että tämä sai hänet kivuttomaksi edes muutamaksi päiväksi. X oli tiedustellut C:n kiinnostusta järjestämiään kursseja kohtaan, ja C oli lähtenyt mukaan kursseille, koska hän oli halunnut auttaa muita ihmisiä saatuaan itsekin apua.

7. Vuonna 1962 syntynyt D on kertonut menneensä vuonna 2005 sukulaistensa suosituksesta X:n luokse hoidattamaan niska- ja selkäongelmiaan. Hänen isänsä oli juuri menehtynyt, mistä oli puhuttu X:n kanssa. X oli maininnut järjestämistään kursseista, ja D oli mennyt kursseille, koska oli halunnut auttaa muita.

8. Asianosaiset sekä todistajat Z, Å ja Ä ovat Korkeimmassa oikeudessa kertoneet X:n järjestämästä kurssitoiminnasta ja X:n asemasta kurssilaisten keskuudessa. Niin sanottu pääkurssi oli ollut Lautsiassa kaksi kertaa vuodessa. Tämän lisäksi oli ollut muita kursseja ja erilaisia messutapahtumia. Kursseilla oli opeteltu jäsenkorjausta X:n toimiessa opettajana.

9. Moni kurssilainen, heidän joukossaan A, C ja D, oli toivonut X:n opettavan jäsenkorjauksen lisäksi juuri hänelle myös kansanparannustaitoja. X oli ilmoittanut kurssilaisille valitsevansa itse sen henkilön, jolle hän alkaisi opettaa kansanparannustaitoja. Ainakin A:ssa X on saanut aikaan sen käsityksen, että A on jollain tapaa ainutlaatuinen ja että hänellä voisi olla jopa parantajalta vaadittavia erityisiä kykyjä. X on itsekin kertonut asianomistajilla olleen kova halu päästä hänen kansanparannusoppiinsa, vaikka hän ei ollut luvannut opettaa näitä taitoja kenellekään heistä.

10. X:ää oli pidetty kurssilaisten keskuudessa auktoriteettina, jota oli kunnioitettu suuresti. X:llä oli hyvän parantajan maine, ja hänen hoitonsa olivat tuoneet helpotusta asianomistajien vaivoihin, vaikkakin vain hetkellisesti. X:llä uskottiin olevan yliluonnollisia kykyjä, mihin oli vaikuttanut myös se, että hän oli kursseilla esittänyt, kuinka sai toisen henkilön mykäksi tai liikkumattomaksi. X oli kertonut kurssilaisille voivansa ottaa opettamansa taidot halutessaan pois, mikä olisi kivuliasta, ja asianomistajat olivat kertomansa mukaan uskoneet X:n myös kykenevän tähän; todistaja Å:kin on kertonut pitäneensä tätä mahdollisena. Myös X on kertonut kansanparannustaitojen poisottamisen olevan mahdollista, mutta se ei ollut kivuliasta, eikä X ollut koskaan tällaista väittänyt. Asianomistajat ovat vielä Korkeimmassa oikeudessakin kertoneet uskovansa X:llä olevan erityisiä kykyjä ja toisinaan edelleenkin pelkäävänsä, että X voisi tehdä heille jotain pahaa.

Taivuttaminen seksuaalisiin tekoihin asemaa hyväksikäyttäen

Asianosaisten kertomukset

11. A, C ja D ovat käräjäoikeuden tuomiosta tarkemmin ilmenevällä tavalla olleet lukuisia kertoja sukupuoliyhteydessä ja tehneet muita seksuaalisia tekoja X:n kanssa. Osassa näitä tapahtumia mukana on ollut kaksi naista. Syytteiden mukaan teot ovat ajoittuneet A:n osalta lähes kolmen vuoden, C:n osalta yli kahden vuoden ja D:n osalta hieman yli vuoden ajanjaksolle. Seksuaalisia tekoja on tapahtunut kurssien yhteydessä mutta enimmäkseen niiden ulkopuolella ja myös puhelinkeskustelujen yhteydessä.

12. A, C ja D ovat myös Korkeimmassa oikeudessa kertoneet seksuaalisesta kanssakäymisestään X:n kanssa. Kertomansa mukaan he eivät olleet tosiasiassa halunneet syytteissä tarkoitettuja seksuaalisia tekoja, joihin X oli jotenkin saanut heidät ryhtymään. He eivät olleet olleet aloitteellisia tekoihin, mutta eivät olleet niitä aktiivisesti vastustaneetkaan. X oli ollut aina aloitteentekijä ja sanonut, mitä milloinkin tehtäisiin. Kertomuksille on ollut yhteistä sekin, etteivät asianomistajat ole osanneet selittää sitä, miksi he kuitenkin olivat suostuneet seksuaalisiin tekoihin X:n kanssa. He eivät kertomansa mukaan olleet olleet rakastuneita tai ihastuneita X:ään eivätkä tunteneet seksuaalista vetovoimaa tätä kohtaan. Sen sijaan he ovat kuvanneet seksuaalisen suhteensa X:ään itselleen käsittämättömäksi.

13. Asianomistajien yhteneväisten kuvausten mukaan X oli jotenkin saanut heidät otteeseensa, tahdottomaan ja välinpitämättömään tilaan, jossa heille saattoi tehdä mitä tahansa. Erityisesti eräs X:n käyttämä menetelmä, niin sanottu laiskanmiehen hieronta, oli asianomistajien yhdenmukaisten kertomusten mukaan saanut heidät jotenkin kiihottuneeseen tai ainakin seksuaalisesti vastaanottavaiseen tilaan. A on kertonut olleensa tilassa, jossa hänellä ei ollut omaa tahtoa ja josta hän ei voinut lähteä pois, vaikka se mitä tehtiin, oli väärin ja hänen moraalinsa vastaista. C on kuvannut ensimmäistä yhdyntäänsä X:n kanssa erään hoitotilanteen yhteydessä siten, että hän oli seurannut tapahtumia ikään kuin sivusta ja ihmetellen, kuinka hänelle voi tapahtua sellaista. C:n mukaan myös ryhmäseksitilanteessa oli tullut tunne, että tilanteessa oli pakko olla ja ettei hänellä ollut ollut voimia eikä omaa tahtoa lähteä pois. D on puolestaan kertonut X:n hallinneen häntä siten, ettei hän ollut voinut tehdä muuta kuin mitä X oli sanonut. D on kuvannut erästä X:n puhelinsoittoa siten, että hänelle oli tullut tuntemus siitä, että hänen alapäässään oli käärme, jolla oli X:n pää.

14. Erityisesti A:n ja C:n kertomuksista on lisäksi ilmennyt, että X oli ylläpitänyt käsitystä seksuaalisten tekojen ja kansanparannustaitojen oppimisen välisestä yhteydestä. C on kertonut tilanteesta, jossa X oli yhdynnän aikana kysynyt, kiinnostiko C:tä kansanparannus. A:n mukaan X oli yhdistänyt opetuksen ja seksin siten, että seksin kautta oppilas herkistyi oppimaan paremmin, minkä lisäksi X oli antanut ymmärtää, että suuseksi olisi maksu kansanparannusopista. A on kertonut ymmärtäneensä erään ryhmäseksitilanteen X:n kanssa siten, että siinä oli ollut tarkoitus parantaa tapahtumaan osallistuneen Z:n reumaa. Todistajana kuultu Z on puolestaan kertonut mieltäneensä tuon ryhmäseksitilanteen jonkinlaiseksi kokonaisvaltaiseksi oppimistilanteeksi X:n johdolla.

15. X on Korkeimmassa oikeudessa kertonut, että A, C ja D olivat olleet aktiivisia ja aloitteellisia seksuaalisessa kanssakäymisessä hänen kanssaan. Asianomistajat, kuten kaikki muutkin, olivat halunneet X:n opettavan heille kansanparannustaitoja. Jokaisella kurssilla häneltä oli kyselty, joko hän oli päättänyt, kenelle opettaisi kansanparannustaidot. Naiset olivat itse luoneet kilpailutilanteen välilleen. Tuossa tilanteessa X ei ollut ymmärtänyt kieltäytyä tarjotusta seksuaalisesta kanssakäymisestä. X ei ollut luvannut opettaa kenellekään kansanparannustaitoja eikä ollut antanut ymmärtää, että oppia olisi saanut seksiä vastaan. X:n mukaan D:llä oli ollut kaikkein voimakkain halu saada kansanparannusoppia, mutta X ei ole osannut arvioida, oliko tämä mahdollisesti kuvitellut saavansa sitä seksiä vastaan. X on arvellut, että asianomistajat olivat olleet ihastuneita tai rakastuneita häneen.

Todistaja Ö:n kertomus

16. Korkeimmassa oikeudessa on kuultu todistajana psykiatrian erikoislääkäri, dosentti Ö:ta. Ö on asian esitutkintavaiheessa poliisin pyynnöstä tutustunut esitutkintapöytäkirjoihin ja laatinut kirjallisen lausunnon, jonka hän on Korkeimmassa oikeudessa vahvistanut vastaavan käsitystään asiassa. Lausunnossaan Ö on todennut aineiston tukevan hyvin voimakkaasti sitä oletusta, että kuvatuissa tilanteissa on käytetty suggestiivista eli tietoisen harkinnan ohittamiseen pyrkivää vaikuttamista.

17. Korkeimmassa oikeudessa Ö on kertonut, että hyvin suggestioherkkiä henkilöitä on noin kymmenen prosenttia väestöstä. Esimerkiksi kipujen poistaminen on mahdollista suggestiivisin menetelmin, jolloin tyypillistä on, että kivut palaavat muutaman päivän kuluttua. Koulutus ei sellaisenaan suojaa suggestioherkkyydeltä. Ö:n mukaan aikuinen henkilö, joka vakaasti uskoo voimien saamiseen ja poisottamiseen ja kokee kipujen selittämättömän katoamisen, on lähes varmasti suggestioherkkä. Suggestion avulla henkilö voidaan saada heittäytymään sellaisiin tekoihin, joihin hän ei muuten ryhtyisi, ja toimimaan myös sukupuolimoraalinsa vastaisesti. Henkilön oman tahdon ja suggestion osuutta on kuitenkin mahdotonta arvioida. Arvioitaessa suggestion mahdollista osuutta esimerkiksi ryhmäseksin harjoittamiseen on otettava huomioon, onko tällainen käyttäytyminen ollut asianomaiselle henkilölle luonteenomaista vai pikemmin vierasta ja vastenmielistä. Se, etteivät asianomistajat ole osanneet selittää, miksi he olivat suostuneet seksuaaliseen kanssakäymiseen, sopi Ö:n arvion mukaan parhaiten suggestiiviseen vaikuttamiseen. Myös D:n kuvaama tunne käärmeestä sisällään viittaa suggestioon. Suggestion kestosta Ö on todennut, että nopeassa kontaktissa aiemmin tuntemattomalle henkilölle tehty suggestio ei kestäne kauan, kun taas pitkäaikainen suggerointi hoitosuhteessa voi vaikuttaa pitkäänkin. Suggestion ylläpitäminen on mahdollista myös puhelinkontaktien avulla. Kysymys on ihmissuhteen kokonaismerkityksen arvioimisesta. Jos toisen ihmisen merkitys kohdehenkilön elämässä on suuri, harvemmatkin kontaktit riittävät suggestion ylläpitämiseen. Se, että asianomistajat pitävät X:n taitoja edelleen arvossa, viittaa Ö:n mukaan suhteen syvyyteen ja X:n poikkeukselliseen vaikutusvaltaan.

Korkeimman oikeuden johtopäätökset

18. Rikoslain 20 luvun 5 §:n esitöissä (HE 6/1997 vp s. 177) on todettu, että lainkohdassa ei edellytetä toisen pakottamista, vaan seksuaalinen teko voisi tapahtua kokonaan vastustuksettakin. Seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaaminen sisältyy siihen, että teon kohteena oleva henkilö joko alisteisen asemansa tai puolustuskyvyttömyytensä johdosta ei kykene tasavertaisesti päättämään osallistumisesta seksuaaliseen tekoon ja että tekijä käyttää sitä hyväkseen. Aseman hyväksikäyttämisellä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että tekijä on nimenomaisesti vedonnut asemansa tuomiin mahdollisuuksiin vaikuttaa toisen olosuhteisiin tai antanut ymmärtää tällaisen vaikuttamismahdollisuuden olevan olemassa, ja sen avulla vaikuttanut toisen päätökseen seksuaaliseen tekoon ryhtymisestä. Kysymyksessä voi olla vihje joistakin eduista, joita kohteena olevalla henkilöllä olisi odotettavana, jos hän suostuu seksuaalisuhteeseen. Lisäksi on todettu säännöksen soveltuvan henkisen yliotteen väärinkäyttämiseen toisen saamiseksi tällaiseen suhteeseen. Säännöksen soveltaminen edellyttää kuitenkin tekijän taivuttaneen toista.

19. X:n ja asianomistajien näkemykset ovat ristiriitaiset sen suhteen, onko X asemaansa hyväksikäyttäen taivuttanut asianomistajat seksuaalisiin tekoihin vai ovatko nämä ryhtyneet niihin omaehtoisesti. A, C ja D ovat kertoneet tapahtumista omasta näkökulmastaan ja uskottavasti, eikä asiassa ole tullut esiin seikkoja, jotka viittaisivat asianomistajien epäasiallisiin motiiveihin tai siihen, että nämä olisivat keskenään sopineet kertomuksistaan. Todistaja Å:n mukaan häneen oli asianomistajien lisäksi ollut yhteydessä toistakymmentä muutakin X:n kanssa sukupuolisuhteessa ollutta naista, joiden kertomus tapahtumista oli ollut yhdenmukainen asianomistajien kertomusten kanssa. Tämä seikka osaltaan tukee asianomistajien kertomusten uskottavuutta.

20. Toisaalta sekä X:n että todistajina kuultujen, kursseille osallistuneen Ä:n ja X:n vaimon kertomusten mukaan asianomistajat olivat itse olleet aktiivisia ja toimineet aloitteellisesti. A ja D ovat itsekin kertoneet lähteneensä ajamaan autolla satoja kilometrejä tavatakseen X:n ja päätyneensä seksuaaliseen kanssakäymiseen hänen kanssaan.

21. Seksuaaliseen tekoon taivuttamisen osalta asiassa on siten arvioitava sitä, ovatko asianomistajat olleet sillä tavoin alisteisessa asemassa X:ään nähden, etteivät he ole kyenneet tasavertaisesti päättämään osallistumisestaan seksuaalisiin tekoihin. Kysymys on erityisesti siitä, onko X asemaansa hyväksi käyttäen vaikuttanut epäasianmukaisesti asianomistajiin saaden heidät toimimaan aktiivisestikin X:n haluamalla ja heidän seksuaalista itsemääräämisoikeuttaan loukkaavalla tavalla.

22. Korkein oikeus toteaa, että hoito- ja koulutussuhteisiin voi jo sellaisenaan liittyä asetelma, jossa suhteen osapuolet ovat eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden. Tällaisen asetelman syntymiseen vaikuttaa muun ohella se, kuinka merkityksellisenä potilas tai koulutettava kokee hoito- tai koulutussuhteensa hoitajaansa tai opettajaansa. Tästä esitettyyn selvitykseen on siten kiinnitettävä huomiota arvioitaessa asemaa hyväksi käyttäen toteutettua seksuaalisiin tekoihin taivuttamista koskevaa näyttöä.

23. X:n aseman osalta asiassa on selvitetty, että asianomistajilla on X:ään tutustuessaan ollut erilaisia elämäntilanteeseensa ja terveydentilaansa liittyneitä ongelmia. Varsinkin C mutta jossain määrin myös A ja D ovat kärsineet kivuista, joita X on kyennyt menetelmillään hetkellisesti helpottamaan. Hänen taitojaan poistaa kipuja on pidetty poikkeuksellisina ja hänellä on uskottu olevan suorastaan yliluonnollisia kykyjä. Asianomistajat ja muutkin kurssilaiset olivat kilvoitelleet X:n suosiosta ja siitä, kenelle hän suostuu opettamaan parannustaitojaan. Erityisesti A:n kertomuksesta on ilmennyt X:n pitäneen yllä sellaista käsitystä, että seksuaaliset teot kuuluivat osana opetukseen ja edistivät oppimista. X on saanut asianomistajat uskomaan X:n kykenevän halutessaan ottamaan opettamansa taidot näiltä myös pois. Asianomistajat ovat kokeneet X:n auktoriteettina, ja hänellä on ollut kiistaton ja arvostettu johtajan asema ympärilleen muodostuneessa oppilaiden ja potilaiden ryhmässä, johon asianomistajat ovat vuorollaan kuuluneet.

24. Asiassa on siten selvitetty, että asianomistajat ovat olleet hoito- ja opetussuhteeseen perustuen alisteisessa asemassa ylivertaisena pitämäänsä X:ään nähden ja että X:llä on ollut henkinen yliote asianomistajiin.

25. Todistaja Ö:n mukaan asianomistajien kertomukset X:n kyvyistä kipujen hetkelliseen lievitykseen viittaavat suggestiivisten menetelmien käyttämiseen ja asianomistajien suggestioherkkyyteen. Korkein oikeus toteaa, että edellä kohdissa 23 ja 24 mainituissa olosuhteissa asianomistajat myös ovat olleet poikkeuksellisen alttiita tällaiselle vaikuttamiselle.

26. Seksuaalisiin tekoihin taivuttamista koskevan selvityksen osalta Korkein oikeus toteaa, että yhdenmukaisten ja uskottavien kertomustensa mukaan asianomistajat ovat kokeneet ajautumisen itselleen poikkeuksellisiin seksuaalisiin tekoihin selittämättömänä ja olleensa jollakin tapaa X:n määräysvallassa tai vietävinä. Todistaja Ö:n mukaan myös tällaiset kokemukset viittaavat suggestiivisten menetelmien käyttöön. Korkein oikeus toteaa, että suggestiiviseen vaikuttamiseen viittaavat myös edellä kohdassa 13 selostetut asianomistajien kuvaukset tahdottomuudestaan, ulkopuolisuudestaan ja välinpitämättömyydestään seksuaalisten tekojen yhteydessä. Asianomistajien kertomukset huomioon ottaen varsin epätodennäköistä sen sijaan on, että heille itselleen käsittämätön seksuaalinen suhde X:ään selittyisi sillä X:n viittaamalla seikalla, että nämä olivat kokeneet hänet asemansa vuoksi tai muusta syystä seksuaalisesti kiinnostavana.

27. Todistaja Ö:n mukaan asianomistajien oman tahdon osuutta seksuaalisiin tekoihin ryhtymisessä kuvatunlaisissa tilanteissa on vaikea arvioida. Korkein oikeus toteaa, että syytteessä tarkoitettuja, kuhunkin asianomistajaan kohdistuneita tekoja on ollut pitkän ajanjakson aikana lukuisia. Tämä seikka puhuu sitä vastaan, että seksuaalisiin tekoihin ryhtymiseen olisi määräävästi vaikuttanut X:n epäasiallinen vaikuttaminen asianomistajien seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen. Todistaja Ö:n kertomuksen mukaan vaikuttaminen toisen tahtoon suggestiivisin menetelmin ja tällaisen vaikutuksen ylläpitäminen on kuitenkin mahdollista pitkäaikaisestikin ja verraten harvojen kontaktien välityksellä, jos henkilön vaikutusvalta toiseen on merkittävä ja kyseisen ihmissuhteen merkitys asianomaiselle riittävän suuri. Asianomistajien kertoman mukaan he ovat kokeneet suhteensa X:ään siten, että tämä oli selittämättömällä tavalla kyennyt pitkäaikaisesti hallitsemaan heidän elämäänsä.

28. Korkein oikeus toteaa, että seksuaaliseen kanssakäymiseen voi sinänsä liittyä pyrkimystä vaikuttaa toivotun kumppanin tahdonmuodostukseen ilman, että kysymyksessä voitaisiin katsoa olevan tunnusmerkistössä tarkoitettu taivuttaminen seksuaaliseen tekoon. Kuten edellä kohdissa 23 ja 24 on todettu, X:lle asianomistajien keskuudessa muodostunut asema arvostettuna hoitajana ja opettajana on kuitenkin ollut omiaan luomaan suotuisat olosuhteet myös epäasialliselle vaikuttamiselle ja aseman väärinkäyttämiselle. Asianomistajien kertomukset ajautumisestaan seksuaaliseen kanssakäymiseen X:n kanssa puhuvat vahvasti sen puolesta, että X on näissä yhteyksissä asemaansa hyväksi käyttäen kyennyt vaikuttamaan asianomistajien tahtoon myös sellaisin menetelmin, joiden seurauksista asianomistajat eivät ole olleet tietoisia ja joihin he eivät olisi halunneet hoito- ja opetussuhteessaan suostua.

29. Edellä mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo selvitetyksi, että asianomistajien ryhtyminen seksuaalisiin tekoihin X:n kanssa ei ole pohjautunut sellaiseen tilanteeseen, jossa osapuolet olisivat olleet tasavertaisessa asemassa. Sen sijaan X on asemaansa hyväksikäyttäen saanut asianomistajat ryhtymään syytteessä tarkoitettuihin seksuaalisiin tekoihin vaikuttamalla näihin hoito- tai opetussuhteessa epäasiallisesti. Sanotunlaista epäasiallista vaikuttamista asianomistajien seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen on jo sellaisenaan pidettävä rikoslain 20 luvun 5 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna taivuttamisena. Asian arvioinnin kannalta merkityksetöntä siten on, että taivuttamisen toteuttamistavan vuoksi ei ole luotettavasti selvitettävissä, onko asianomistajien ryhtyminen seksuaalisiin tekoihin johtunut yksinomaan X:n taivuttelusta. Syytteessä tarkoitetut teot, joihin X on asemaansa hyväksikäyttäen asianomistajat taivuttanut, ovat olennaisesti loukanneet asianomistajien seksuaalista itsemääräämisoikeutta.

Erityisen riippuvaisen aseman törkeä väärinkäyttö

30. Seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistö edellyttää lisäksi sitä, että seksuaaliseen tekoon taivutettu henkilö on taivuttajasta erityisen riippuvainen ja että tätä riippuvuussuhdetta käytetään törkeästi väärin.

31. Rangaistussäännös edellyttää siten riippuvuussuhteelta erityisyyttä. Lainkohdan esitöissä on todettu, että riippuvuussuhteen merkittävyyttä harkittaessa on syytä arvioida suhteen merkitystä elämän perusedellytysten, esimerkiksi toimeentulon, asumisen, terveyden tai muiden keskeisten tarpeiden kannalta. Henkisen riippuvuussuhteen käyttö voi liittyä myös voimakkaan uskonnollisen tai muun vakaumuksen aiheuttamaan riippuvuuteen, jos esimerkiksi tällaisen henkistä sitoutumista edellyttävän liikkeen johtohenkilöt käyttävät auktoriteettiasemaansa väärin. Myös jatkuvaa fyysistä tai psyykkistä hoitoa vaativa henkilö voi olla erityisen riippuvainen hoitajastaan. Erityisen riippuvuussuhteen törkeällä väärinkäytöllä on viitattu siihen, että seksuaaliseen tekoon taivuttamisessa käytetään hyvin voimakasta puuttumista riippuvuuden perusteena olevaan seikkaan (HE 6/1997 vp s. 179).

32. Edellä kohdassa 23 on todettu, että asianomistajat ovat vaikeassa elämäntilanteessaan kääntyneet X:n puoleen saadakseen hoitoa ja koulutusta. Kenenkään asianomistajan toimeentulon ei kuitenkaan ole selvitetty olleen riippuvainen heidän X:ltä saamastaan koulutuksesta. A:n ja D:n osalta kysymys ei ole ollut myöskään siitä, että he olisivat olleet riippuvaisia X:n antamista hoidoista, vaikka he ovatkin kertoneet terveydellisistä ongelmistaan X:lle ja tämä on niitä hoitanut. Sen sijaan C on kärsinyt voimakkaista kivuista, joihin hän ei ollut löytynyt helpotusta lääkäreiltä, ja hän on kertonut kokeneensa X:n ”viimeisenä oljenkortenaan”. Se, että X on tällaisessa tilanteessa kyennyt menetelmillään auttamaan C:tä, on jo sellaisenaan ollut omiaan johtamaan riippuvuussuhteen syntymiseen.

33. Todistaja Ö on kertonut, että asetelma, jossa henkilö on samaan aikaan sekä potilaana että koulutettavana, muodostaa riippuvuussuhteen, joka on asian arvioinnissa merkittävä. Riippuvuussuhteen syntymisen riski on erityisen suuri silloin, jos hoitojen antaja koetaan ainutlaatuisena ja esimerkiksi kykeneväksi poistamaan kivut. Riippuvuussuhteen syntymistä opetussuhteessa voi Ö:n mukaan vahvasti ruokkia myös ajatus siitä, että opetetut taidot voidaan ottaa pois.

34. Kuten kohdissa 23 ja 24 on todettu, asianomistajat ovat olleet alisteisessa asemassa X:ään nähden ja kokeneet tämän olevan arvostettuna hoitajana, opettajana ja kansanparantajana auktoriteetti, jolla on myös yliluonnollisia kykyjä esimerkiksi poistaa kivut ja ottaa opetetut taidot pois. Asianomistajat ovat itse kokeneet olleensa X:stä riippuvaisia jopa siinä määrin, että tämä on selittämättömällä tavalla kyennyt hallitsemaan heidän elämäänsä. Asiassa on lisäksi edellä todetuin tavoin katsottu selvitetyksi, että X on kyennyt ohjaamaan myös asianomistajien seksuaalista käyttäytymistä ja ylläpitämään seksuaalista vaikutusvaltaansa heihin sellaisin menetelmin, joiden seurauksista nämä eivät ole olleet tietoisia ja joihin he eivät olisi halunneet hoito- ja opetussuhteessaan suostua. Olosuhteet ovat olleet sellaiset, että asianomistajat, jotka ovat olleet poikkeuksellisen alttiita tällaiselle vaikuttamiselle, eivät ole kyenneet tasavertaisesti päättämään osallistumisesta seksuaalisiin tekoihin. Korkein oikeus katsoo näiden seikkojen osoittavan, että asianomistajat ovat olleet rikoslain 20 luvun 5 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuin tavoin erityisen riippuvaisia X:stä syytteessä tarkoitettujen seksuaalisten tekojen yhteydessä. Tämänkaltaisen hoito- ja opetussuhteessa synnytetyn riippuvuussuhteen väärinkäyttöä on myös pidettävä sanotussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla törkeänä.

35. Asianomistajien X:ään nähden alisteinen ja erityisen riippuvainen asema ei siitä esitetty selvitys huomioon ottaen ole voinut jäädä X:lle epäselväksi. Edellä todettu seksuaalisiin tekoihin taivuttamisen tapa huomioon ottaen X:n on myös täytynyt käsittää menettelynsä loukkaavan asianomistajien seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Syytteessä tarkoitettu X:n menettely on siten ollut tahallista.

36. Edellä mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo X:n syyllistyneen syytteissä tarkoitettuihin A:n, C:n ja D:n seksuaalisiin hyväksikäyttöihin. D:n kertomuksesta on kuitenkin ilmennyt, että ensimmäinen seksuaalinen teko X:n kanssa oli tapahtunut marraskuussa 2005. Sen vuoksi tekoajaksi on D:n osalta katsottava marraskuun 2005 ja 17.10.2006 välinen aika.

Rangaistus

37. X:n syyksi nyt luettavien kolmen seksuaalisen hyväksikäytön lisäksi X on syyllistynyt hovioikeuden hänen syykseen lukemaan vastaavankaltaiseen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, joka on kohdistunut tekoaikaan 16 – 19 -vuotiaaseen asianomistajaan. Kuhunkin asianomistajaan kohdistuneita tekoja on ollut useita ja ne ovat jatkuneet vuosia. X:n menettely on johtanut sekä laadultaan että laajuudeltaan asianomistajien seksuaalisen itsemääräämisoikeuden vakavaan loukkaukseen. Korkein oikeus katsoo, että oikeudenmukainen rangaistus X:n teoista olisi yhden vuoden yhdeksän kuukauden vankeusrangaistus.

38. X on vaatinut, että rangaistusta määrättäessä asian käsittelyn kesto otetaan huomioon lieventävänä seikkana. X on otettu tämän asian vuoksi kiinni 20.8.2007 ja hänet on kuulustelujen jälkeen vapautettu seuraavana päivänä. Tästä ajankohdasta lähtien laskettuna asian käsittely on kestänyt yli kuusi vuotta.

39. Korkein oikeus katsoo, että asian käsittelyn kesto loukkaa perustuslain 21 §:n 1 momentissa asianosaiselle turvattua oikeutta saada asia käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaista oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa. Sen vuoksi X on oikeutettu saamaan asian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella hyvityksen, mikä voidaan toteuttaa tuomitsemalla hänelle lievempi rangaistus kuin mihin muutoin päädyttäisiin. Tämän vuoksi Korkein oikeus katsoo, että X:lle tuomittua rangaistusta on perusteltua lieventää rikoslain 6 luvun 7 §:n 3 kohdan nojalla.

40. Korkein oikeus päätyy siihen, että X:n rangaistusta on kohtuullistettava määräämällä se yhden vuoden neljän kuukauden vankeusrangaistukseksi. X:n tekojen lukumäärä, kesto ja tekotapa huomioon ottaen edellytyksiä rangaistuksen tuomitsemiselle ehdollisena ei ole.

Vahingonkorvaus

41. Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on sillä, jonka vapautta on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu. Vapauteen kohdistuvilla loukkauksilla tarkoitetaan hallituksen esityksen (HE 167/2003 vp s. 54) mukaan henkilön fyysisen vapauden, tahdonvapauden ja itsemääräämisoikeuden loukkauksia. Säännös kattaa myös seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kohdistuvat loukkaukset.

42. Asianomistajilla on oikeus korvaukseen X:n heihin kohdistamien seksuaalisten hyväksikäyttöjen aiheuttamasta kärsimyksestä. Teot ovat olleet lukuisia ja käsittäneet sukupuoliyhteyksiä ja muita seksuaalisia tekoja. Tekoihin ja siihen tapaan, jolla asianomistajat on saatu niihin alistumaan, on liittynyt nöyryyttäviä piirteitä. Kysymyksessä olevan kaltaiset seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaukset ovat omiaan aiheuttamaan asianomistajille suurta kärsimystä. Korkein oikeus katsoo kärsimyskorvausten määräksi kullekin asianomistajalle 5 000 euroa.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan:

X tuomitaan kolmesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä (tekoajat syytekohta 1 31.8.2003 – 18.6.2006, syytekohta 3 17.4.2005 – 9.8.2006 ja syytekohta 4 marraskuu 2005 – 17.10.2006) sekä hovioikeuden hänen syykseen lukemasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä yhteiseen 1 vuoden 4 kuukauden pituiseen vankeusrangaistukseen.

X velvoitetaan suorittamaan A:lle, C:lle ja D:lle korvaukseksi henkisestä kärsimyksestä 5 000 euroa kullekin korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen, A:lle 18.6.2006 lukien, C:lle 9.8.2006 lukien ja D:lle 17.10.2006 lukien.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kati Hidén, Liisa Mansikkamäki, Pertti Välimäki, Jukka Sippo ja Ari Kantor. Esittelijä Kirsi Kohonen.