KKO:2016:92

Rekisterimerkintärikos
Tahallisuus

Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta rekisterimerkintärikoksesta, koska A aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen ulkomaalaisrekisteriin oli turvapaikkahakemuksensa johdosta toimitetussa alustavassa puhuttelussa antanut virheellisen tiedon kansalaisuudestaan.

Ulkomaalaisrekisteri katsottiin rikoslain 16 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuksi yleiseksi rekisteriksi. Kysymys myös A:n tahallisuuden arvioinnista. (Ään.)

RL 16 luku 7 §

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Syyte

A oli turvapaikkahakemuksen johdosta pidetyssä alustavassa puhuttelussa kertonut poliisille olevansa Syyrian kansalainen jättäen kertomatta olevansa myös Puolan ja siten Euroopan unionin kansalainen. A oli siten aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen pitämään ulkomaalaisrekisteriin antanut rekisteriä pitävälle viranomaiselle väärän tiedon kansalaisuudestaan ja hankkiakseen hyötyä käyttänyt kyseistä virhettä hyväkseen. A oli erehdyttänyt Maahanmuuttovirastoa perusteettomasti maksamaan hänelle vastaanottorahoja 587,20 euroa ja majoituskustannuksia 2 306,22 eurolla.

Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 31.10.2014

Käräjäoikeus katsoi, että ulkomaalaisrekisteri oli rikoslain 16 luvun 7 §:n 1 momentin tarkoittama yleinen rekisteri ja että A oli antanut väärän tiedon kansalaisuudestaan tarkoituksenaan hankkia itselleen ja perheelleen Suomesta taloudellista etua, jota ei ollut saatavissa Puolasta. A:n tahallisuus oli kattanut myös sen seikan, että virheellinen tieto saatetaan merkitä Suomen viranomaisten rekisteriin. Käräjäoikeus katsoi A:n syyllistyneen rekisterimerkintärikokseen ja tuomitsi hänet tästä ja petoksesta sakkorangaistukseen.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Tomi Vistilä ja lautamiehet.

Vaasan hovioikeuden tuomio 25.8.2015

Hovioikeus katsoi, että ulkomaalaisrekisterin pitämisen tarkoitus ja rekisterin tietoja koskeva salassapitosäännös puoltavat sitä, ettei ulkomaalaisrekisteri ole rikoslain 16 kuvun 7 §:ssä tarkoitettu yleinen rekisteri. Ulkomaalaisrekisteri oli tarkoitettu yksinomaan viranomaisten sisäiseen käyttöön, minkä vuoksi ulkomaalaisrekisteri ei voinut olla rekisterimerkintärikoksen kohteena. Hovioikeus hylkäsi syytteen ja vapautti A:n tuomitusta rangaistuksesta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Pirjo Latvala, Jukka Mäkelä ja Ulla-Maj Leppäkorpi.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Valituslupa myönnettiin.

Valituksessaan syyttäjä vaati, että A tuomitaan rangaistukseen rekisterimerkintärikoksesta.

Vastauksessaan A vaati, että valitus hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Tausta ja kysymyksenasettelu

1. Saapuessaan Suomeen A on hakenut turvapaikkaa. Alustavassa turvapaikkapuhuttelussa 21.7.2014 hän on kertonut olevansa Syyrian kansalainen, mutta jättänyt kertomatta, että hän oli myös Puolan kansalainen. Poliisi on merkinnyt A:n antamat tiedot ulkomaalaisrekisteriin.

2. A oli oma-aloitteisesti 2.9.2014 toimittanut poliisille kirjeen, jossa hän kertoi olevansa myös Puolan kansalainen. Koska Puolan kansalaisena hän ei voinut saada kansainvälistä suojelua suhteessa Syyriaan, A oli peruuttanut turvapaikkahakemuksensa ja pyytänyt oleskelulupaa. Sittemmin A oli poistunut Suomesta.

3. Syyttäjä oli syytteessään vaatinut rikoslain 16 luvun 7 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan nojalla A:n tuomitsemista rangaistukseen rekisterimerkintärikoksesta. Syytteen mukaan A oli aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen pitämään ulkomaalaisrekisteriin antanut väärän tiedon kansalaisuudestaan jättämällä kertomatta, että hän oli myös Puolan kansalainen. Lisäksi hän oli hankkiakseen hyötyä käyttänyt hyväkseen rekisteriin aiheuttamaansa virhettä.

4. Rikoslain 16 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan joka 1) aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen pitämään yleiseen rekisteriin antaa rekisteriä pitävälle viranomaiselle väärän tiedon tai 2) hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka toista vahingoittaakseen käyttää hyväkseen 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla aiheutettua virhettä, on tuomittava rekisterimerkintärikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.

5. Asiassa on ensiksi ratkaistava, onko ulkomaalaisrekisteri sellainen yleinen rekisteri, jota tarkoitetaan lainkohdassa. Jos vastaus on myöntävä, asiassa on toiseksi ratkaistava, onko A menetellyt lainkohdassa tarkoitetulla tavalla tahallisesti. Riidatonta on, että A:n kertoma väärä tieto kansalaisuudestaan on turvapaikkahakemuksen käsittelyn kannalta oikeudellisesti merkityksellinen seikka.

Mitä tarkoitetaan yleisellä rekisterillä?

6. Säännöstä koskevien lainvalmistelutöiden mukaan rangaistussäännöksen tarkoituksena on suojata viranomaisten pitämien yleisten rekisterien luotettavuutta ja niiden sisältämien tietojen totuudenmukaisuutta. Monet säännöksessä tarkoitetut rekisterit ovat myös viralliselta nimeltään rekistereitä kuten väestö-, kauppa-, moottoriajoneuvo-, ajokortti-, yhdistys-, säätiö-, lainhuuto-, kiinnitys-, maa- tai patenttirekisteri. Yleisiä rekistereitä ovat kuitenkin myös muut vastaavat luettelot kuten esimerkiksi tonttikirja. Ratkaisevaa ei ole rekisterin tai luettelon nimi vaan, että rekisterin sisältämillä tiedoilla täytyy olla ainakin jonkinlaista merkitystä todisteena oikeuselämässä (HE 6/1997 vp s. 72).

7. Lain esitöiden mukaan säännöksessä tarkoitettu rekisteri on yleinen sillä tavoin kuin yleisten asiakirjain julkisuudesta annetussa laissa on säädetty. Kaikki säännöksessä tarkoitetut rekisterit eivät kuitenkaan ole siten julkisia, että myös yleisöllä on oikeus saada rekisteristä tietoja. Siten esimerkiksi oikeusministeriön pitämä rikosrekisteri on säännöksen tarkoittama yleinen rekisteri, mutta poliisiviranomaisten rikostutkintaan liittyvistä syistä pitämät tekotapa- tai muut sellaiset rekisterit, jotka on tarkoitettu yksinomaan viranomaisten sisäiseen käyttöön, eivät voi olla rekisterimerkintärikoksen kohteena (HE 6/1997 vp s. 72).

8. Ulkomaalaisteristä annetun lain 2 §:ssä säädetään, että ulkomaalaisrekisteriä pidetään ja käytetään ulkomaalaisten maahantuloa ja maastalähtöä sekä oleskelua ja työntekoa koskevien asioiden käsittelyä, päätöksentekoa ja valvontaa varten, valtion turvallisuuden suojaamiseksi sekä turvallisuusselvityslaissa (726/2014) tarkoitetun turvallisuusselvityksen tekemiseksi. Ulkomaalaisrekisteriä pidetään lisäksi Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä ja menettämistä sekä kansalaisuusaseman määrittämistä koskevien asioiden käsittelyä ja päätöksentekoa varten.

9. Ulkomaalaisrekisterilain (1270/1997) 3 §:n mukaan ulkomaalaisrekisterin päävastuullinen rekisterinpitäjä on Maahanmuuttovirasto, mutta tiettyjen osarekisterien osalta päävastuullinen rekisterinpitäjä on ulkoasiainministeriö. Ulkomaalaisrekisteriä pitää ja käyttää lisäksi poliisi, rajavartiolaitos, Tulli, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, työ- ja elinkeinotoimisto, vankeinhoitoviranomainen ja yhdenvertaisuusvaltuutettu. Rekisterinpitäjällä on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada ulkomaalaisrekisteriä varten sille laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi välttämättömiä tietoja siten kuin 8 §:ssä säädetään. Lain 10 §:ssä on säädetty muiden viranomaisten tiedonsaantioikeudesta. Tällaisia viranomaisia ovat muun muassa puolustusvoimat, esitutkintaviranomaiset, väestörekisterikeskus ja maistraatit, eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, työsuojeluviranomaiset ja oppilaitokset.

10. Ulkomaalaisrekisterilain 11 §:n mukaan 2 §:n mukaisten tehtävien hoitamista varten saadut tiedot ja asiakirjat on pidettävä salassa, jos niin lailla säädetään tai lain nojalla määrätään taikka jos ei ole ilmeistä, että tiedon antaminen ei aiheuta vahinkoa tai haittaa Suomen kansainvälisille suhteille, kansainväliselle yhteistyölle taikka hakijalle tai hänen läheiselleen. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n 1 momentin 24 kohdan nojalla salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka koskevat pakolaista tai turvapaikan, oleskeluluvan tai viisumin hakijaa, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna pakolaisen tai hakijan tai näiden läheisten turvallisuutta. Näiden säännöksien perusteella Korkein oikeus toteaa, että lähtökohtaisesti ulkomaalaisrekisterissä olevat tiedot eivät ole yleisölle julkisia.

Rekisteriä koskevat Korkeimman oikeuden johtopäätökset

11. Kuten edellä kohdassa 7 kohdassa on todettu, se seikka, että rekisterissä olevat tiedot eivät ole yleisölle julkisia, ei ole esteenä sille, että rekisteriä voidaan pitää yleisenä. Korkein oikeus katsoo, että yleisyyden kannalta on keskeistä arvioida, millainen oikeudellinen merkitys rekisteritiedoilla on ja onko rekisteri usean viranomaisen keskinäisessä käytössä vai vain yhden viranomaisen sisäinen rekisteri.

12. Korkein oikeus toteaa, että ulkomaalaisrekisteri on usean viranomaisen pitämä ja ensisijassa heidän keskinäisiin tiedontarpeisiinsa tarkoitettu rekisteri. Rekisterissä olevat tiedot ovat oikeudellisesti merkityksellisiä usean viranomaisen toiminnassa. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että ulkomaalaisrekisteri on rikoslain 16 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu yleinen rekisteri.

Tahallisuus rekisterimerkintärikoksen tunnusmerkistössä

13. Rekisterimerkintärikokseen syyllistyy rikoslain 16 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan se, joka aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen pitämään yleiseen rekisteriin antaa rekisteriä pitävälle viranomaiselle väärän tiedon.

14. Lainkohdan mukaan olennaista tunnusmerkistön täyttymisen kannalta on tiedon antaminen rekisteriin merkitsemistä varten. Rekisterimerkintärikos ei ole niin sanottu seurausrikos. Merkitystä ei ole sillä, merkitäänkö tieto rekisteriin vai ei. Tämän takia tekijän tahallisuutta on arvioitava niin sanotun olosuhdetahallisuuden pohjalta. Sillä tarkoitetaan sen arvioimista, onko tekijällä ollut tahallisuuden edellyttämä tieto tunnusmerkistössä tarkoitetuista olosuhteista. Rekisterimerkintärikoksen tunnusmerkistön täyttymistä arvioitaessa keskeistä on, että tekijä tietää annetun tiedon olevan väärä ja että tiedon perusteella rekisteriin tehdään merkintä, josta aiheutuu rekisteriin oikeudellisesti merkityksellinen virhe.

15. Korkein oikeus on viimeaikaisessa oikeuskäytännössään arvioinut olosuhdetahallisuudessa edellytetyn tiedon varmuutta todennäköisyystahallisuutta koskevien arviointiperusteiden mukaisesti (KKO 2015:66 kohta 25 ja siinä mainitut ratkaisut). Sen mukaan teko rekisterimerkintärikoksena olisi tahallinen, jos tekijä on pitänyt varsin todennäköisenä, että tieto merkitään rekisteriin.

16. Rikoslain 16 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyn tunnusmerkistön mukaan tieto on kuitenkin lisäksi pitänyt antaa nimenomaisesti siinä tarkoituksessa, että se merkitään rekisteriin. Kysymys on siis korotetusta tahallisuusvaatimuksesta. Korkein oikeus katsoo tämän tarkoittavan sitä, että tekijällä pitää olla normaalia todennäköisyystahallisuutta parempi tieto sekä rekisteristä että annettavan tiedon rekisteriin merkitsemisestä.

17. A on tiennyt antavansa puutteellisen ja siten virheellisen tiedon kansalaisuudestaan. Näin ollen jotta syytteessä mainittu menettely voidaan lukea A:n syyksi tahallisena tekona, A:n on lisäksi pitänyt tietää, että hänen antamansa tieto tullaan merkitsemään rekisteriin, jonka tiedot ovat oikeudellisesti merkityksellisiä.

Tunnusmerkistön täyttymisen arviointi tässä tapauksessa

18. A on antanut väärän ilmoituksen kansalaisuudestaan alustavassa turvapaikkapuhuttelussa maahan saavuttuaan. Puhuttelussa hänelle on kahdesti ilmoitettu, että hänen pitää puhua totta. Asiakirjoista ei kuitenkaan ilmene, että A:lle olisi ilmoitettu hänen antamiensa tietojen merkitsemisestä ulkomaalaisrekisteriin. Näissä olosuhteissa ei ole todennäköistä, että A olisi edes tiennyt ulkomaalaisrekisterin olemassaolosta. Tällä perusteella Korkein oikeus katsoo, ettei A ole antanut väärää tietoa aiheuttaakseen virheen ulkomaalaisrekisteriin. Hän ei siten ole menetellyt rikoslain 16 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Virheen hyväksikäyttöön perustuva syyte

19. Syyttäjä on syyttänyt A:ta myös siitä, että hän on käyttänyt aiheuttamaansa virhettä hyväkseen. Rikoslain 16 luvun 7 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan rekisterimerkintärikoksesta tuomitaan se, joka hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka toista vahingoittaakseen käyttää hyväkseen 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla aiheutettua virhettä.

20. Kun A ei ole aiheuttanut virhettä rikoslain 16 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, hänen syykseen ei voida lukea myöskään momentin 2 kohdan mukaista rikosta.

21. Edellytyksiä syyttäjän valituksen ja syytteen hyväksymiselle ei ole.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Gustav Bygglin, Pertti Välimäki, Juha Häyhä (eri mieltä), Soile Poutiainen ja Päivi Hirvelä. Esittelijä Eeva Palaja (mietintö).

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Määräaikainen oikeussihteeri Palaja: Mietintö on Korkeimman oikeuden ratkaisun mukainen siltä osin, että asiassa on ensin ratkaistava, onko ulkomaalaisrekisteri sellainen yleinen rekisteri, jota tarkoitetaan rikoslain 16 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa sekä että vaikka ulkomaalaisrekisterissä olevat tiedot eivät lähtökohtaisesti ole yleisölle julkisia, mainittu rekisteri on edellä sanotussa lainkohdassa tarkoitettu yleinen rekisteri. Tämän jälkeen Korkein oikeus katsonee, että asiassa on kysymys rikoslain 16 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan muusta tunnusmerkistöstä.

Mainitun lainkohdan mukaan rikosrekisterimerkintärikoksesta on tuomittava se, joka aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen pitämään yleiseen rekisteriin antaa rekisteriä pitävälle viranomaiselle väärän tiedon. Lainkohta edellyttää sitä, että tieto annetaan rekisteriin merkitsemistä varten. Tekijällä tulee näin ollen olla tieto sekä rekisteristä että tiedon merkitsemisestä sinne.

A on sinänsä tiennyt antavansa virheellisen tiedon, kun hän ei ole kertonut olevansa myös Euroopan unionin jäsenmaan Puolan kansalainen maahan saapuessaan. A ei kuitenkaan ole ollut tietoinen siitä, että hänen antamansa tiedot merkitään ulkomaalaisrekisteriin eikä asiassa ole edes väitetty hänen olleen tällaisesta rekisteristä tietoinen. Hän ei siten ole voinut antaa väärää tietoa aiheuttaakseen virheen ulkomaalaisrekisteriin. Tämän vuoksi Korkein oikeus katsonee, että A ei ole syyllistynyt rikoslain 16 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan tunnusmerkistön mukaiseen tekoon.

Siltä osin kuin syytteessä on vielä kysymys siitä, että A on käyttänyt aiheuttamaansa virhettä hyväkseen, mietintö on Korkeimman oikeuden ratkaisun mukainen.

Oikeusneuvos Häyhä: Hyväksyn esittelijän mietinnön.