KKO:2018:7

Huumausainerikos Törkeä huumausainerikos

A oli tyhjillään olleeseen varastorakennukseen rakentamassaan kasvattamossa viljellyt 54:ää kannabis sativa -kasvia huumausaineena käytettäväksi. Kysymys kasveista saatavissa olevan huumausaineen määrästä sekä siitä, oliko huumausainerikosta pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

RL 50 luku 1 §

RL 50 luku 2 §

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomio 3.12.2014 nro 14/152958

Käräjäoikeus katsoi syyttäjän syytteen perusteella selvitetyksi, että A oli laittomasti viljellyt hamppua huumausaineena käytettäväksi. Riidatonta oli, että A oli kasvattanut 54:ää kannabis

sativa -kasvia tyhjillään olleessa varastorakennuksessa, jonne hän oli rakentanut kasvattamon. Riidatonta oli edelleen, että kasvit olivat löytöhetkellä olleet 50 – 150 senttimetrin mittaisia ja että A oli kasvien kasvattamisessa käyttänyt apunaan vesiviljelyjärjestelmää, kahta suurpainenatriumvalaisinta ja kuutta ultravioletti-led -valaisinta, ilmanvaihtojärjestelmää, lämmityslaitteita, ilmalämpöpumppua sekä lannoitteita.

Perusteluissaan käräjäoikeus katsoi yksittäisen kasvin tuottoarvoksi 25 grammaa marihuanaa, jolloin 54 kasvin tuottama marihuanamäärä oli yhteensä 1 350 grammaa. Kirjallisena todisteena esitetyistä valokuvista ilmeni, että kasvit olivat olleet löydettäessä hyväkuntoisia. Tämä sekä kasvattamisessa käytetyt apuvälineet huomioon ottaen A oli kasvien kasvattamisessa tavoitellut hyvää tuotto-odotusta. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnon mukaan sisäkasvatuksessa hamppukasvista oli saatavissa keskimäärin noin 25 grammaa marihuanaa, mikä määrä on tuottoarviona hyväksytty myös oikeuskäytännössä. Koska on sattumanvaraista, milloin poliisi löytää kannabiskasvit, johtaa tuottoarvion käyttö myös eri tekojen moitittavuuden arvioinnissa yhdenvertaisempaan lopputulokseen.

Edellä mainittua 1 350 gramman määrää käräjäoikeus piti suurena määränä huumausainetta. Käräjäoikeus piti A:n tekoa myös suunnitelmallisena, koska A oli käyttänyt kasvien kasvattamiseen useita apuvälineitä ja sijoittanut niihin varoja yli 2 000 euroa. Kasvien kasvattaminen oli ollut myös järjestelmällistä. Ottaen huomioon A:n tavoitteleman suuren huumausaineen tuottomäärän sekä hänen harjoittamansa kasvattamistoiminnan suunnitelmallisuuden oli teko käräjäoikeuden mukaan myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Käräjäoikeus tuomitsi A:n törkeästä huumausainerikoksesta 1 vuoden 1 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomarit Marja Lehtimäki ja Ida-Sofia Mäki sekä käräjänotaari Jenna Martikkala.

Turun hovioikeuden tuomio 16.3.2016 nro 16/111421

A valitti hovioikeuteen. A vaati valituksessaan, että hänen katsotaan syyllistyneen törkeän huumausainerikoksen sijasta huumausainerikokseen ja että rangaistusta alennetaan.

Käräjäoikeuden tavoin ja sen lausumin perustein hovioikeus piti A:n kasvattamaa kannabismäärää rikoslain 50 luvun 2 §:n 1 kohdan tarkoittamana suurena määränä huumausainetta. Rikoksen kokonaistörkeyden osalta hovioikeus lausui, että huumausainerikoksen törkeyden kokonaisarvostelussa on merkitystä annettu erityisesti sille, ovatko tekijän hallussa olleet huumausaineet tarkoitettu vain hänen omaa käyttöään varten. Myös useamman kuin yhden ankaroittamisperusteen täyttyminen teossa puoltaa yleensä rikoksen katsomista kokonaisuutena arvostellen törkeäksi. A:n syyksi luetun huumausainerikoksen kohteena olleen huumausaineen määrä oli kuitenkin ylittänyt vain vähäisessä määrin perusmuotoisen ja törkeän huumausainerikoksen lähtökohtaisena rajana oikeuskäytännössä pidetyn määrän. A:n tekoa ei ollut pidettävä ammattimaisena eikä hänen tarkoituksenaan ole ollut myydä tai välittää huumausainetta eteenpäin, vaan se oli tarkoitettu vain hänen omaan käyttöönsä. Pääasiana A:n toiminnassa ei ollut ollut taloudellisen hyödyn tavoittelu. Rikoksessa täyttyi vain yksi ankaroittamisperuste. Näin ollen A:n syyksi luettua huumausainerikosta ei ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Hovioikeus katsoi A:n syyllistyneen huumausainerikokseen ja alensi hänelle tuomitun ehdollisen vankeusrangaistuksen 9 kuukauden mittaiseksi.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Eeva Perho, Elise Mäki ja Kaarlo Mikkola.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Syyttäjälle myönnettiin valituslupa. Syyttäjä vaati valituksessaan, että A:n syyksi luetaan törkeä huumausainerikos ja hänelle tuomittua rangaistusta korotetaan.

A vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä.

Välitoimi

Korkein oikeus on pyytänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta lausunnon marihuanan terveyshaitoista ja vaarallisuudesta, tavanomaisesta käyttöannoksesta, käytön tavoista, sisäkasvatetun kannabiskasvin tuotosta sekä marihuanan säilyvyydestä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut pyydetyn lausunnon. Syyttäjä on antanut lausunnon johdosta pyydetyn lausuman. A ei ole käyttänyt hänelle varattua tilaisuutta lausuman antamiseen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu

1. Asiassa on riidatonta, että A on laittomasti viljellyt hamppua käytettäväksi huumausaineena. Hän on kasvattanut cannabis sativa -kasveja tyhjillään olleeseen varastorakennukseen rakentamassaan kasvattamossa. Kasveja on ollut yhteensä 54 kappaletta ja ne ovat löydettäessä olleet korkeudeltaan 50 – 150 senttimetriä. A on kasvattamisessa käyttänyt apunaan vesiviljelyjärjestelmää, kahta suurpainenatriumvalaisinta, kuutta ultravioletti-led -valaisinta, ilmanvaihtojärjestelmää, lämmityslaitteita, ilmalämpöpumppua sekä lannoitteita. Edelleen riidatonta on, että poliisi on takavarikoinut kannabiskasvit ennen sadon korjaamista.

2. Hovioikeus on katsonut, että A:n kasvattamista kasveista saatavissa ollutta huumausainemäärää on pidettävä rikoslain 50 luvun 2 §:n 1 kohdan tarkoittamana suurena määränä huumausainetta. Arvioinnin perusteeksi hovioikeus on hyväksynyt syyttäjän esittämän laskennallisen määrän 25 grammaa kasvia kohden, jolloin 54:stä kannabiskasvista saatava huumausaineen kokonaismäärä on ollut 1 350 grammaa. Hovioikeus ei ole kuitenkaan pitänyt A:n menettelyä kokonaisuutena arvostellen törkeänä, koska sen kohteena olleen huumausaineen määrä on ylittänyt vain vähäisessä määrin perusmuotoisen ja törkeän huumausainerikoksen lähtökohtaisena rajana oikeuskäytännössä pidetyn yhden kilon määrän. A:n tekoa ei hovioikeuden mukaan ole myöskään pidettävä ammattimaisena eikä hänen tarkoituksenaan ole ollut myydä tai välittää huumausainetta eteenpäin, vaan viljelemällä tuotettu marihuana oli tarkoitettu hänen omaan käyttöönsä. Hovioikeus on tuominnut A:n huumausainerikoksesta 9 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

3. Syyttäjän valituksen perusteella asiassa on kysymys siitä, onko A menettelyllään syyllistynyt törkeään huumausainerikokseen. Arvioitavana on tällöin se, onko teon kohteena ollut rikoslain 50 luvun 2 §:n 1 kohdan tarkoittama suuri määrä huumausainetta ja onko teko myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Jos A:n menettelyn katsotaan täyttävän törkeän huumausainerikoksen tunnusmerkistön, on asiassa kysymys myös rangaistuksen määräämisestä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunto

4. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) antaman lausunnon perusteella hamppukasvista, marihuanan käytöstä, terveysvaikutuksista, käyttöannoksista sekä sisäkasvatetun hamppukasvin tuotosta voidaan todeta muun ohella seuraavaa.

Hamppukasvia (Cannabis sativa L.) pidetään yleensä yhtenä lajina, jolla on useita morfologisia muotoja, muunnoksia tai alalajeja. Hamppu voidaan jakaa kolmeen alalajiin, sativa, indica ja ruderalis. Päihdekäyttöön kasvatettavat kasvit ovat indica- tai sativa -lajikkeita tai niiden hybridejä. Sisätilakasvatuksessa kontrolloidut kasvuolosuhteet ja geneettisesti valikoidut kannat mahdollistavat neljästä kuuteen satoa vuodessa. Nykyään emikasvin kukinnoista saatavan marihuanan määrä ja sen voimakkuus ovat huomattavasti suurempia kuin aikaisemmin. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) mukaan takavarikoidun marihuanan voimakkuus vaihteli vuonna 2012 Euroopassa keskimäärin välillä 3 – 14 prosenttia ja suurin voimakkuus oli 46 prosenttia.

Kannabis on Suomessa selvästi eniten käytetty huume. Vähintään kymmenelle prosentille kannabista säännöllisesti käyttävistä henkilöistä kehittyy kannabikseen riippuvuusoireyhtymä. Säännöllinen kannabiksen käyttö murrosiässä kaksinkertaistaa kognitiivisten toimintojen heikkenemisen riskin ja psykoosin riskin aikuisiällä. Säännöllinen kannabiksen käyttö murrosiässä on vahvasti yhteydessä muiden laittomien huumeiden käyttöön.

Kannabiksen käyttöön ei liity yliannostuksesta johtuvia myrkytyskuolemia eikä myöskään virheellisestä annostelusta johtuvaa hengenvaaraa, lyhytaikaisestakin käytöstä johtuvaa vakavan terveydellisen vaurion vaaraa eikä voimakkaita vieroitusoireita.

Marihuanan tavanomainen käyttöannos vaihtelee marihuanan tetrahydrokannabinolipitoisuuden (THC) ja käyttäjän toleranssin mukaan. Päivittäin kannabista käyttävillä voi olla useita käyttökertoja päivässä ja he käyttävät kannabista monessa muodossa monilla eri tavoilla. Ottaen huomioon sisäkasvatetun marihuanan nykyisen voimakkuuden Euroopassa voidaan kuitenkin 200 milligramman määrää pitää tavanomaisena käyttöannoksena.

Sisäkasvatetun kannabiskasvin tuottoarvio 25 grammaa kasvia kohden on THL:n mukaan varsin varovainen arvio. Suomalaisessa kotikasvatustutkimuksessa raportoitu marihuanatuotto vaihteli laajasti, mutta valtaosassa tapauksista tuotto oli suurempi kuin 25 grammaa kasvia kohden ja osassa tapauksista yli 100 grammaa kasvia kohden. Kansainvälisessä tutkimuksessa, johon oli koottu tietoja 11 maasta, sisäkasvatetun kannabiskasvin tuoton mediaani oli 34 grammaa kasvia kohden. Tutkimuksessa Suomessa sisäkasvatetun kannabiskasvin tuoton mediaani oli 45 grammaa kasvia kohden.

Kannabiskasveista saatavissa oleva huumausainemäärä

5. Rikoslain 50 luvun 1 §:n 2 kohdan mukaan huumausainerikokseen syyllistyy muun muassa se, joka laittomasti viljelee tai yrittää viljellä hamppua käytettäväksi huumausaineena.

6. Korkein oikeus toteaa, että hamppukasvin viljelemistä koskevissa tapauksissa on sattumanvaraista, kuinka pitkälle kasvaneena viljelmä tulee poliisin tutkittavaksi ja paljonko siitä on tällöin saatavissa satoa. Kuten korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2012:31 (kohta 17) on todettu, teon moitittavuus perustuu pyrkimykseen viljellä hamppua käytettäväksi huumausaineena.

7. Tapauksessa, jossa rikoksena on alkuvaiheessa kesken jäänyt hampun viljely tai sen yritys, rikoksella tavoitellun huumausaineen määrää ei ole mahdollistakaan mitata kasveista vaan se joudutaan arvioimaan tuomioistuimessa (KKO 2012:31, kohta 17). Oikeuskäytännössä on melko vakiintuneesti käytetty 25 gramman tuottoarviota hamppukasvia kohden odotettavissa olevan huumausainemäärän arvioinnin lähtökohtana myös tilanteissa, joissa hamppukasvien kasvatus on edennyt pidemmälle siten, että niistä saatavissa olevan huumausaineen todellinen määrä olisi lähtökohtaisesti selvitettävissä korjaamalla ja kuivaamalla sato.

8. Myös nyt esillä olevassa tapauksessa Keskusrikospoliisin Rikostekniseen laboratorioon on toimitettu yhden kasvattamosta takavarikoidun kasvin yläkolmannes, jonka on laboratoriotutkimuksessa todettu sisältävän tetrahydrokannabinolia (THC). Laboratorion lausunnossa todetaan, että kirjallisuuden (Recommended Methods for the Identification and Analysis of Cannabis and Cannabis Products, UNODC 2009) ja rikosteknisen laboratorion havaintojen perusteella hamppukasvista on sisäkasvatuksessa saatavissa keskimäärin noin 25 grammaa marihuanaa. Marihuanaksi käsitetään kasvinosat, jotka sisältävät eniten THC:ta, eli kukinnot ja ylälehdet.

9. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijalausunnosta ilmenevin tavoin 25 gramman marihuanamäärän tuottoarvio kasvia kohden on edelleen perusteltavissa oleva, joskin varsin varovainen arvio ottaen huomioon nykyiset kehittyneet kasvatusolosuhteet. Korkein oikeus katsoo, että mainittu tuottoarvio muodostaa riittävän luotettavan lähtökohdan arvioitaessa viljelemällä tavoitellun huumausaineen määrää. Kuitenkin poikkeuksellisen vaatimattomat tai vastaavasti erinomaiset olosuhteet tulee edelleen ottaa huomioon viljelmän tuottaman huumausaineen määrää arvioitaessa. Esimerkiksi ratkaisussa KKO 2004:6 viljelmästä saatavissa oleva huumausaineen määrä arvioitiin kasveista ja niiden viljelyolosuhteista saadun selvityksen perusteella vähäiseksi.

Viljelmästä saatava huumausainemäärä tässä tapauksessa

10. Syyttäjän arvio A:n kasvattamista hamppukasveista saatavissa olevasta marihuanan määrästä on niin ikään perustunut kasvatettujen taimien lukumäärään ja yhdestä kasvista arviolta saatavissa olevaan 25 gramman huumausainemäärään. Lisäksi arvio on perustettavissa kasvatusolosuhteista saatuun selvitykseen. Kasvattamosta otetuista valokuvista ilmenee, että kasvit ovat olleet löydettäessä hyväkuntoisia. Riidatonta on, että A on pyrkinyt turvaamaan kasvatuksen onnistumisen käyttämällä useita apuvälineitä sekä lannoitteita.

11. Korkein oikeus toteaa, ettei kasvien kasvatustavassa tai -olosuhteissa ole tässä tapauksessa ollut sellaisia tekijöitä, joiden vaikutuksesta niiden tuotto olisi ollut erityisen heikko tai muutoin poikennut syyttäjän esittämästä keskimääräisestä kannabiskasvin tuotosta. Tapauksen olosuhteet eivät siten viittaa siihen, että varovaisena pidettävä 25 gramman kasvikohtainen tuottoarvo olisi ylimitoitettu. Näin ollen on lähdettävä siitä, että A:n kasvatettavana olleiden kasvien tuottama marihuanamäärä on ollut syyttäjän vetoama 25 grammaa marihuanaa kasvia kohden eli yhteensä 1 350 grammaa huumausainetta.

12. A on todennut, että hän on kasvatustoiminnassaan tavoitellut 10 gramman kasvikohtaista tuottoa. Hänen subjektiivinen syyllisyytensä kattaisi siten vain noin 500 marihuanagramman tavoittelun. Korkein oikeus toteaa kuitenkin A:n hankkineen sellaiset tiedot marihuanan kasvatustekniikasta, että hän on osannut perustaa edellä kohdassa 1 kuvatun hyvin varustetun kasvattamon. Tähän nähden A:lla on täytynyt myös olla oikea käsitys odotettavissa olevan sadon määrästä tai hänen on ainakin täytynyt pitää käyttämällään menetelmällä tavanomaisesti saatavaa määrää varsin todennäköisenä. Syyksi lukemisessa ei näin ollen ole perusteita poiketa alaspäin tuottoarviosta 25 grammaa kasvia kohden.

Suuri määrä marihuanaa

13. Se, mitä on pidettävä rikoslain 50 luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna suurena määränä huumausainetta, vaihtelee huumausaineittain ja riippuu huumausaineen vaarallisuudesta ja voimakkuudesta (KKO 2006:59, kohta 3, HE 180/1992 vp s. 22). Korkein oikeus on useissa ennakkopäätöksissään (esim. KKO 2006:58, kohta 12 ja KKO 2014:34, kohta 9) todennut, että huumausaineen määrää voidaan suuntaa antavasti arvioida ja eri huumausaineiden määriä vertailla keskenään huumausaineen tavanomaisen käyttöannoksen avulla.

14. Korkein oikeus toteaa, että vaikka marihuana on useaan muuhun huumausaineeseen verrattuna vähemmän haitallinen aine, liittyy myös sen käyttöön edellä kohdassa 4 kuvattuja merkittäviä terveydellisiä ja sosiaalisia riskejä.

15. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnosta ilmenee, että hamppukasvista saatavan marihuanan määrä ja THC-pitoisuus ovat jalostuksen myötä huomattavasti suurempia kuin aikaisemmin. Euroopassa takavarikoidussa marihuanassa pitoisuus on vaihdellut kolmesta neljääntoista prosenttiin. Tässä tapauksessa A:n kasvattamien hamppukasvien THC-pitoisuutta ei ole selvitetty.

16. Huumausaineen määrän arvioinnissa lähtökohtana käytetyllä tavanomaisella käyttöannoksella tarkoitetaan sellaista kerta-annosta, jota voidaan pitää keskimääräisenä tai tyypillisenä kysymyksessä olevan huumausaineen käytössä. Keskimääräistä käyttöannosta määriteltäessä ei käyttäjäkohtaisia eroja erilaisten huumausaineiden käyttötapojen ja -annosten välillä pääsääntöisesti voida ottaa huomioon (KKO 2014:34, kohta 10).

17. Huumausaineen käyttörikosta koskevassa ratkaisussa KKO 2003:94 on katsottu, että yhdestä grammasta hasista saadaan tavanomaisesti kahdesta kolmeen käyttöannosta. Oikeuskäytännössä on katsottu, että marihuanaa arvioidaan samoin kuin hasista, jos se THC-pitoisuudeltaan on vastannut hasista (KKO 1999:89). Alempien oikeuksien oikeuskäytännössä 0,3 – 0,5 gramman kerta-annos on vakiintunut myös marihuanan tavanomaiseksi kerta-annokseksi.

18. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnosta ilmenee, että marihuanan tavanomainen käyttöannos vaihtelee aineen voimakkuuden, käyttäjän toleranssin sekä erilaisten käyttötekniikoiden mukaan. Lausunnossa päädytään kuitenkin siihen, että ottaen huomioon sisäkasvatetun marihuanan nykyisen keskimäärin korkean THC-pitoisuuden Euroopassa voidaan 200:aa milligrammaa (0,2 grammaa) pitää tavanomaisena käyttöannoksena. Tavanomaisin käyttötapa on polttaminen savukkeena tupakkaan sekoitettuna.

19. Korkein oikeus katsoo asiassa esitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunto huomioon ottaen, että tavanomaisena marihuanan käyttöannoksena voidaan pitää noin 0,2 gramman kerta-annosta lähtien siitä, että käyttötapa on polttaminen savukkeessa, sähkösavukkeessa tai muussa vaporisaattorissa. Näin ollen A:n kasvattamista kasveista odotettavissa olleesta 1 350 gramman marihuanamäärästä olisi saatu yli 6 500 tavanomaista käyttöannosta.

20. Huumausaineen vaarallisuus vaikuttaa siihen määrään, mitä pidetään rikoslain 50 luvun 2 §:n 1 kohdan tarkoittamana suurena määränä huumausainetta (KKO 2014:34, kohta 14). Erittäin vaarallisilla huumausaineilla kuten fentanyylillä, amfetamiinilla, ekstaasilla ja gammahydroksibutyraatilla (GHB) suuren määrän rajana on Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä pidetty satoja tavanomaisia käyttöannoksia. Khatia koskevassa ratkaisussa KKO 2011:108 törkeästä huumausainerikoksesta tuomitun B:n syyksi luetusta 839 kilosta sai 4 195 käyttöannosta. D, jonka syyksi oli luettu perusmuotoinen huumausainerikos, oli käsitellyt 170:tä kiloa, josta sai 850 käyttöannosta. Ratkaisussa (kohta 17) lausuttiin, että asiassa saatujen asiantuntijalausuntojen perusteella khat oli luokiteltavissa hasista vaarattomammaksi ja selvästi miedommaksi huumausaineeksi.

21. Korkein oikeus katsoo, että A:n kasvattamista hamppukasveista saatavissa olevan marihuanan määrää tavanomaisina käyttöannoksina arvioituna on pidettävä rikoslain 50 luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna suurena määränä huumausainetta.

Huumausainerikos vai törkeä huumausainerikos

22. Törkeästä huumausainerikoksesta tuomitseminen edellyttää rikoslain 50 luvun 2 §:n mukaan, että rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Pelkästään rikoksen törkeän tekomuodon jonkin ankaroittamisperusteen täyttyminen ei yleensä riitä rikoksen katsomiseen kokonaisuutena arvostellen törkeäksi. Joissain tapauksissa rikoksen ankaroittamisperusteen ilmenemistapa saattaa kuitenkin olla niin vahingollinen tai vaarallinen, että se jo sellaisenaan antaa aiheen arvioida rikos myös kokonaisuutena arvostellen törkeäksi. Rikoksen laji ja teko-olosuhteet voivat vaikuttaa siihen, millä tavoin rikoksen törkeys kokonaisuutena arvioidaan (KKO 2013:57, kohdat 5 ja 6).

23. Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä huumausainerikoksen törkeyden kokonaisarvostelussa merkitystä on annettu erityisesti sille, ovatko tekijän hallussa olleet huumausaineet tarkoitettu vain hänen omaa käyttöään varten (esim. KKO 2006:59, kohta 13, KKO 2014:34, kohta 29). Huumausainerikoksen kohdistuminen suureen huumausainemäärään voi osoittaa rikoksen liittyvän huumausaineen laajamittaiseen levittämiseen, mikä puoltaa rikoksen arvostelemista kokonaisuutena törkeäksi (KKO 2015:18, kohta 12). Ratkaisussa KKO 2003:94 on todettu, että huumausaineen hallussapidon osalta voidaan yleisesti olettaa, että mitä suurempi määrä huumausainetta rikokseen liittyy, sitä vahvemmin se viittaa siihen, ettei ainetta ole tarkoitettu vain omaan käyttöön. Suuren määrän pitkäaikaiseen hallussapitoon liittyy huomattava vaara siitä, että muutkin henkilöt saavat ainetta haltuunsa (KKO 2003:63).

24. A on katsonut, että hänen tekoaan ei voida pitää kokonaisuutena arvostellen törkeänä, koska siihen ei ole liittynyt tavanomaisesta poikkeavaa suunnitelmallisuutta. A on vedonnut myös siihen, että hänen tarkoituksenaan on ollut viljellä marihuanaa vain omaa käyttöä varten.

25. Korkein oikeus toteaa, että kannabiskasvien kasvattamiseen liittyy jo lähtökohtaisesti rikostyypistä johtuvaa suunnitelmallisuutta, kuten esimerkiksi siemenien tai taimien hankintaan ja kasvatuspaikan valintaan liittyviä selvittelyä ja toimia. Rikoslajiin tyypillisesti kuuluva suunnitelmallisuus ilmenee konkreettisissa tapauksissa kuitenkin eri asteisena, mikä on otettava huomioon arvioitaessa yksittäisen teon moitittavuutta. Kannabiskasveja voidaan pyrkiä kasvattamaan hyvin eri tasoisissa olosuhteissa ja toimintaan enemmän tai vähemmän panostaen. A on rakentanut tyhjään varastorakennukseen kasveille erillisen kasvattamon ja hankkinut useita erilaisia kasvien kasvua edistäviä laitteita ja välineitä sekä käyttänyt lannoitteita. Korkein oikeus katsoo, että A:n toiminta on ylittänyt tekotyypille tavanomaisena pidettävän suunnitelmallisuuden. Ottaen lisäksi huomioon, että A:n kannabiskasvien viljelyyn on sen suhteellisen laajamittaisuuden vuoksi liittynyt myös riski siitä, että ainetta ajan kuluessa voisi levitä muillekin henkilöille, Korkein oikeus katsoo, että A:n syyksi luettua huumausainerikosta on pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

Rangaistuksen määrääminen

26. Rikoslain 6 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Saman luvun 4 §:n mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen. Törkeästä huumausainerikoksesta tuomitaan vankeutta vähintään yksi vuosi ja enintään kymmenen vuotta.

27. Huumausainerikoksissa rangaistuksen mittaamiseen vaikuttaa keskeisesti se, kuinka vaarallisesta huumausaineesta on kysymys ja kuinka suurta määrää huumausainetta teko on koskenut. Pitkään käytössä olleiden huumausaineiden, kuten esimerkiksi hasiksen ja marihuanan osalta, on muodostunut vakiintunutta rangaistuskäytäntöä, josta voidaan saada johtoa rangaistusta yksittäistapauksessa harkittaessa. Marihuanaa on pidettävä terveydelle selvästi vähemmän haitallisena kuin erittäin vaaralliseksi katsottuja huumausaineita. Toisaalta sitä voidaan pitää vaarallisempana kuin khatia.

28. A:n syyksi luetun rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään A:n syyllisyyteen nähden käräjäoikeuden tuomitsemaa 1 vuoden 1 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta on pidettävä rikoksen oikeudenmukaisena seuraamuksena.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan syyksilukemisen ja rangaistusseuraamuksen osalta. Asia jätetään näiltä osin käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen varaan.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Gustav Bygglin, Jukka Sippo, Tuula Pynnä, Jarmo Littunen ja Tatu Leppänen. Esittelijä Essi Kinnunen.