Kouvolan HO 12.6.2013 461

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Seksuaalinen teko Rangaistuksen mittaaminen Vahingonkorvaus Henkinen kärsimys

Asianumero:   KouHO:2013:3

PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 31.1.2013

– – – – – – – – – –

Syyttäjän rangaistusvaatimus
Syyttäjä on vaatinut L:lle rangaistusta seuraavasti:

1. LAPSEN SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ
Rikoslaki 20 luku 6 §

Teonkuvaus
L on koskettelemalla tehnyt 13-vuotiaalle AA:lle seksuaalisen teon, joka on ollut omiaan vahingoittamaan AA:n kehitystä.
L on pysäyttänyt kävellen koulumatkalla olleen AA:n ja halannut tätä kaksin käsin, yrittänyt suudella suulle ja suudellut poskelle.

– – – – – – – – – –

TUOMION PERUSTELUT

Syyksilukeminen
Vastaaja on syyllistynyt syytteessä esitettyyn rikokseen.

Syyksilukemisen perusteet

Sovellettavista säännöksistä

Rikoslain 20 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan joka koskettelemalla tai muulla tavoin tekee kuuttatoista vuotta nuoremmalle lapselle seksuaalisen teon, joka on omiaan vahingoittamaan tämän kehitystä, tai saa tämän ryhtymään sellaiseen tekoon, on tuomittava lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Pykälän 3 momentin mukaan yritys on rangaistava.

Rikoslain 20 luvun 10 §:n määritelmäsäännöksen mukaan seksuaalisella teolla tarkoitetaan sellaista tekoa, joka tekijä ja kohteena oleva henkilö sekä teko-olosuhteet huomioon ottaen on seksuaalisesti olennainen.

Teon seksuaalinen olennaisuus arvioidaan objektiivisesti ulkonaisesti havaittavista seikoista lähtien.

L:n menettely

Seksuaalinen teko

L on saanut AA:n luokseen erään talon pihalla pyytämällä tätä tekemään yhden jutun. AA on ollut ihmeissään, mutta noudattanut pyyntöä ja tämä juttu on ollut se, että L on pyytänyt AA:n tallaamaan taskustaan ottamansa suklaapatukan päälle ja AA:n tehtyä sen, L on ottanut AA:sta halausotteen ja sen jälkeen yrittänyt suudella AA:ta, mutta AA oli ehtinyt kääntää päätään ja suudelma oli osunut tätä poskeen. Teon jälkeen L oli pyytänyt AA:ta olemaan kertomatta kenellekään asiasta ja oli luvannut AA:lle antaa myöhemmin tälle kahvirahaa.

L on 61-vuotias ja AA on tekoaikaan ollut 13-vuotias. Tekijän ja teon kohteen ikäero on siis ollut huomattava.

L on mitä ilmeisimmin itsekin ymmärtänyt tehneensä väärin pyytäessään AA:ta vaikenemaan asiasta. Lupaamalla antaa myöhemmin AA:lle kahvirahaa. L on lisäksi ikäänkuin hyvitellyt tekemäänsä AA:lle.

Teko on kohdistunut lapseen ja tekijä on jo vanhempi henkilö. AA:n ikäisen lapsen ei voi olettaakaan ymmärtää varoa vanhemman miehen kutsun pyytää tallata suklaapatukan päälle voivan johtaa halaukseen ja yritykseen suudella tyttöä. L:n kiistämiselle siltä osin, ettei tarkoitus ole ollut millään lailla seksuaalinen, ei voida antaa merkitystä. Asiaa on katsottava lapsen kannalta. Teko, halaus ja suudelman yrittäminen suulle, on vieraan vanhemman miehen ja tytön kyseessä ollen, selvästi seksuaalisesti olennainen teko.

AA on myös kertonut, että hänen kätensä oli tärissyt ilmoittaessaan asiasta hyvälle ystävälleen puhelimitse. Teko, joka aiheuttaa kohteelle epämiellyttävän tunteen ja olotilan, ei voi millään lailla olla normaalia ja hyväksyttävää, ei varsinkaan, kun kyse on AA:n näkökulmasta hänelle tuntemattoman vanhan miehen koskettelusta.

AA:n kertomus (DVD-tallenne tämän esitutkinnassa 12.10.2012 antamasta kertomuksesta) on luotettava. Hän on kertonut tapahtuman kulusta vapaasti ja johdonmukaisesti.

Asianomistajalle maksettavista korvauksista
Vastaaja velvoitetaan maksamaan AA:lle korvaukseksi henkisestä kärsimyksestä vaaditut ja oikeuden kohtuulliseksi harkitsemat 1.000 euroa sekä BB:lle korvaukseksi asian selvittelykuluista kohtuulliseksi harkitut 210 euroa. Kulut ovat aiheutuneet ansionmenetyksestä, kun BB on kuljettanut tytärtään poliisilaitokselle kuulusteluihin ja kouluun viemisestä ja hakemisesta.

Vieraan, vanhemman mieshenkilön syytteessä kuvatunlainen yllättävä menettely ja koskettelu ovat omiaan aiheuttamaan vasta 13-vuotiaalle tytölle henkistä kärsimystä

Rangaistuksen määrääminen
Rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen ja tekijän syyllisyyteen nähden oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi harkitaan ehdollinen vankeusrangaistus.

ERILLINEN TUOMIOLAUSELMA
Asia on ratkaistu oheisesta tuomiolauselmasta ilmenevälIä tavalla.

TUOMIOLAUSELMA
SYYKSI LUETUT RIKOKSET
1) Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 11.10.2012

RANGAISTUSSEURAAMUKSET
VANKEUS
4 kuukautta vankeutta
Vankeusrangaistus on ehdollinen.
Koeaika päättyy 31.1.2015.

LAINKOHDAT
1) Rikoslaki 20 luku 6 §

KORVAUSVELVOLLISUUS
Vahingonkorvauksena L velvoitetaan suorittamaan:

  • asianomistaja AA:lle kärsimyksestä 1000 euroa,
  • asianomistaja BB:lle selvittelykuluista 210 euroa.

– – – – – – – – – –

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:

Käräjätuomari Tarja Silfvenius ja lautamiehet

KOUVOLAN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 12.6.2013

– – – – – – – – – –

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

L on vaatinut, että syyte ja korvausvaatimukset hylätään tai ainakin, että AA:lle kärsimyksestä ja BB:lle selvittelykuluista maksettavaksi tuomittuja vahingonkorvauksia alennetaan. L on myös katsonut, että rangaistus tulee joka tapauksessa määrätä noudattaen rikoslain 6 luvun 8 §:ssä säädettyä lievennettyä asteikkoa.

Vaatimustensa perusteiksi L on esittänyt, että hän oli ajattelemattomuuttaan halannut AA:ta ja toivottanut tälle hyvää koulupäivää. Hän ei ollut yrittänyt suudella AA:ta, mutta hänen poskensa oli halauksen yhteydessä saattanut vahingossa koskettaa AA:n poskea. Kyse ei ole ollut seksuaalisesta teosta. Teko ei ole myöskään ollut olennainen tai omiaan vahingoittamaan AA:n kehitystä. L oli pyytänyt AA:lta, ettei tämä kertoisi asiasta muille, koska hän oli ymmärtänyt toimineensa ajattelemattomasti. Tuomitut vahingonkorvaukset ovat tekoon nähden liialliset. Kärsimyskorvauksen enimmäismääräksi L on myöntänyt 100 euroa ja selvittelykulujen 100 euroa.

Vastaukset

Syyttäjä on pääkäsittelyssä kiistänyt muutosvaatimukset.

AA, BB ja CC eivät ole vastanneet valitukseen.

– – – – – – – – – –

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Näyttö ja sen arviointi

L on olennaisilta osin kertonut kuten hänen kertomakseen on käräjäoikeuden tuomioon kirjattu. Hän on myöntänyt, että hänen ja AA:n posket ovat halauksen yhteydessä voineet koskettaa toisiaan tai että hänen huulensa ovat mahdollisesti voineet koskettaa AA:n poskea. L:n mukaan kyse ei kuitenkaan ole ollut suutelemisen yrityksestä.

AA:n kertomuksesta on otettu selko katsomalla hänen kuulemisestaan tehty kuvatallenne.

Hovioikeus pitää AA:n yksityiskohtaista kertomusta siitä, että L on yrittänyt suudella häntä, uskottavampana kuin L:n kiistämistä ja katsoo L:n menetelleen syytteessä kuvatulla tavalla.

Sovellettavat säännökset ja kysymyksenasettelu

Rikoslain 20 luvun 6 §:n mukaan, joka koskettelemalla tai muulla tavoin tekee kuuttatoista vuotta nuoremmalle lapselle seksuaalisen teon, joka on omiaan vahingoittamaan tämän kehitystä, tai saa tämän ryhtymään sellaiseen tekoon, on tuomittava lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Rikoslain 20 luvun 10 §:n 2 momentin mukaan seksuaalisella teolla tarkoitetaan tässä luvussa sellaista tekoa, joka tekijä ja kohteena oleva henkilö sekä teko-olosuhteet huomioon ottaen on seksuaalisesti olennainen.

Asiassa on ensin kysymys siitä, onko L syytteessä kuvatulla tavalla menetellessään tehnyt AA:lle teon, joka on seksuaalisesti olennainen ja joka on ollut omiaan vahingoittamaan tämän kehitystä. Jos näin on, on vielä kysymys siitä, onko syytä tuomita L rikoslain 6 luvun 8 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetuilla syillä rikoslain 20 luvun 6 §:ssä säädettyä neljän kuukauden vähimmäisrangaistusta lievempään rangaistukseen.

Johtopäätökset

Onko L:n teko ollut seksuaalisesti olennainen

Hallituksen esityksen (HE 282/2010 vp) mukaan teon seksuaalinen olennaisuus arvioidaan objektiivisesti ulkonaisesti havaittavista seikoista lähtien. Seksuaalisen teon määritelmästä on poistettu edellytys, jonka mukaan tekijän on lisäksi tavoiteltava seksuaalista kiihotusta tai tyydytystä.

Määritelmässä tarkoitettua olennaisuutta arvioitaessa merkitystä on sillä, missä tarkoituksessa teko tapahtuu. Tämä liittyy määritelmässä mainittuihin teko-olosuhteisiin. Määritelmän kannalta olennaista on kokonaisarviointi, jossa otetaan huomioon kaikki säännöksessä mainitut seikat eli tekijä, teon kohde ja teko-olosuhteet. (HE 282/2010 vp)

Hallituksen esityksen mukaan (HE 6/1997 vp) rikoslain 20 luvun 6 §:n tavoitteena on lapsen suojeleminen häntä vahingoittavilta seksuaalisilta teoilta. Kysymykseen tulevien tekojen kuvaaminen lakitekstissä on erityisen vaikeata, koska ulkoisesti samanlaisena ilmenevällä teolla on muun muassa teko-olosuhteista sekä tekijän ja kohteen henkilöstä ja suhteesta riippuen seksuaalisesti hyvinkin eri tavoin värittynyt sisältö.

Useimmiten teko ilmenee lapsen kosketteluna, minkä vuoksi tämä tekotapa on nimenomaan mainittu. Lapsiin kohdistettava tavanomainen ystävällinen koskettelu ei sinänsä sisällä sellaista seksuaalista merkitystä, jota säännöksessä tarkoitetaan. Seksuaalisesti olennaisena voidaan yleensä pitää sellaista koskettelemista, joka kohdistuu sukupuolielimiin tai muihin seksuaalisesti erityisen herkkiin kohtiin. Seksuaalinen olennaisuus vaihtelee myös lapsen ruumiillisen ja henkisen kypsyyden johdosta. Pienellä lapsella seksuaalisesti olennainen koskettelu edellyttänee yleensä sukupuolielimiin kohdistuvaa tekoa, mutta lähempänä sukukypsyyttä olevalle lapselle voi myös muunlainen koskettelu olla seksuaalisesti olennainen. (HE 6/1997 vp)

AA on tekoaikaan ollut 13-vuotias ja L 61-vuotias. L on ollut AA:lle entuudestaan tuntematon henkilö. L oli suklaapatukan polkaisemiseen liittyvässä tilanteessa yllättäen halannut ja yrittänyt suudella AA:ta suulle. Teko ja teko-olosuhteet huomioon ottaen kysymys ei ole ollut tavanomaisesta ystävällisestä koskettelusta. Näillä perusteilla hovioikeus katsoo L:n teon olevan olennainen seksuaalinen teko.

Onko seksuaalinen teko ollut omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä

Hallituksen esityksen (HE 6/1997 vp) mukaan edellytys siitä, että teon on oltava omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä, ilmaisee koko säännöksen perustavoitteen. Se rajoittaa säännöksen soveltamisalaa monessa suhteessa. Tunnusmerkin täyttymisen kannalta on suuri merkitys niin teko-olosuhteilla kuin osapuolten iällä ja heidän keskinäisellä suhteellaan. Lapsen kehitykselle aiheutuvan vahingon kannalta on olennaista se, minkä ikäisestä ja kuinka kehittyneestä lapsesta on kysymys.

Hallituksen esityksen mukaan seksuaalisen teon suhteen iän vaikutus ei ole kaikissa tilanteissa selvä. Esimerkkinä mainitaan pornografisen elokuvan näyttäminen lapselle. Se tuottanee vähemmän vahinkoa aivan pienelle ja näkemäänsä ymmärtämättömälle lapselle kuin sen jo ymmärtävälle. Myöhemmin tällaisen teon vahingollisuus saattaa taas vähentyä, sillä lähellä sukukypsyyttä oleva lapsi, joka tuntee seksuaalisuuden kaupallista hyödyntämistä, ei ole yhtä altis kärsimään vahinkoa pornografisen esityksen nähdessään kuin nuorempi ja kypsymättömämpi lapsi. Iän lisäksi täytyy ottaa huomioon myös asianomaisen henkilön kehittyneisyys. (HE 6/1997 vp)

Hallituksen esityksen mukaan kun kysymyksessä on seksuaalinen teko, tekijän on tahallisuusvaatimuksen mukaan miellettävä, että kysymyksessä on rikoslain 20 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu teko ja että se käsillä olevissa olosuhteissa on omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä. Tekijän on täytynyt ymmärtää tekonsa merkitys yleistä mittapuuta käyttäen arvosteltuna. (HE 6/1997 vp)

AA on käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevällä tavalla kertonut, että tapahtuneen jälkeen hänen kätensä olivat tärisseet ja että hän oli heti soittanut parhaalle ystävälleen ja kertonut tapahtumasta. Hän oli koulupäivän aikana ajatellut asiaa ja häntä oli pelottanut palata takaisin kotiin kulkien tapahtumapaikan ohi, koska hän oli ymmärtänyt, että mitä vain olisi voinut tapahtua. AA on uskottavasti kertonut tapahtuman olleen hänen mielessään myös iltaisin hänen nukkumaan mennessään.

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistön täyttymisen kannalta on riittävää, että teko on tyypillisesti omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä. Merkitystä ei ole sillä, onko teko tosiasiassa vaikuttanut lapsen seksuaalista kehitystä vahingoittavasti. AA:n voidaan katsoa olleen tekoaikana yleisesti arvioituna seksuaalisen kehityksensä herkässä vaiheessa. Tätä osoittaa hänen edellä kuvattu tapahtuman jälkeinen reaktionsa.

Näillä perusteilla hovioikeus katsoo, että L:n teko on ollut omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä.

Syyksilukeminen

Edellä lausutuilla perusteilla hovioikeus katsoo, että L on syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Rangaistusseuraamus

Rikoslain 6 luvun 8 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan rangaistus määrätään noudattaen lievennettyä rangaistusasteikkoa, jos siihen on luvun 6 tai 7 §:ssä mainituilla tai muilla poikkeuksellisilla perusteilla tuomiossa mainittavia erityisiä syitä. Pykälän 2 momentissa säädetään, että määrättäessä rangaistusta 1 momentin nojalla tekijälle saa tuomita enintään kolme neljännestä rikoksesta säädetyn vankeus- tai sakkorangaistuksen enimmäismäärästä ja vähintään rikoksesta säädetyn rangaistuslajin vähimmäismäärä.

Hovioikeus toteaa, että rikoslain 6 luvun 6 §:ssä säädetyt lieventämisperusteet ja 7 §:ssä säädetyt kohtuullistamisperusteet eivät sovellu nyt kysymyksessä olevaan asiaan. Näin ollen asiassa pitäisi olla luvun 8 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetuilla poikkeuksellisilla perusteilla erityisiä syitä rangaistusasteikon alittamiseen. Hallituksen esityksen (HE 44/2002 vp) mukaan erityisiä syitä voi olla käsillä silloin, kun liikutaan rikoksen yleisten vastuuedellytysten toteutumisen raja-alueilla. Esimerkkinä mainitaan tilanne, jossa passiiviseksi jättäytyneen tekijän menettely hädin tuskin on ylittänyt rangaistavalle laiminlyönnille asetetut edellytykset ja jossa teon hyväksyttävät piirteet tekevät siitä lähes oikeudenmukaisen.

Korkeimman oikeuden ratkaisussa 2013:26, joka koskee lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, on todettu, että kaikissa tapauksissa rangaistuksen määräämistä on arvioitava ensin rangaistussäännöksen asteikon mukaisesti. Rangaistusasteikot ovat yleensä ja myös tässä tapauksessa niin laajoja, että niitä voidaan soveltaa vakavuudeltaan hyvin erilaisiin tekoihin. Rangaistuksen määrääminen normaaliasteikosta poikkeavasti lievennetyn asteikon mukaisesti edellyttää sellaisia poikkeuksellisia ja erityisen painavia syitä, joiden johdosta tekoa voidaan pitää lähes oikeudenmukaisena. Tässä arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös rikoslain 20 luvun 7 a §:n rajoitussäännöksestä ilmenevät perusteet, joiden vallitessa tekoa ei pidetä rikoksena.

Korkein oikeus toteaa myös, että lisäksi on otettava huomioon, että rangaistus on määrättävä uuden vastikään voimaan tulleen aikaisempaa ankaramman asteikon mukaan. Se tarkoittaa, että erityisesti lievästä teosta tulee ankaramman asteikon mukaan määrättäväksi ankarampi rangaistus, kuin mihin aikaisemman asteikon mukaan olisi päädytty.

L on ollut tekohetkellä 61-vuotias ja AA:lle entuudestaan tuntematon. Teko on ollut kertaluontoinen eikä AA ole ollut L:ään nähden riippuvaisessa asemassa tai luottamuksellisessa suhteessa. L on tehnyt tekonsa ulkona tiellä eli paikalla, josta AA on sinänsä voinut vapaasti poistua. Näiden seikkojen perusteella L:n menettelyä voidaan pitää tunnusmerkistön mukaan arvioituna kohtuullisen lievänä. Sanotut seikat eivät kuitenkaan osoita L:n teossa olleen sellaisia muista lievistä tekomuodoista olennaisesti eroavia poikkeuksellisia piirteitä, joita voitaisiin pitää erityisinä syinä alittaa normaali rangaistusasteikko.

Hovioikeus katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt sellaisia rikoslain 6 luvun 8 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja erityisiä syitä, joiden perusteella L:n rangaistus voitaisiin määrätä noudattaen lievennettyä rangaistusasteikkoa.

Edellä kerrottu huomioon ottaen hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun rangaistusseuraamuksen osalta.

Vahingonkorvausvelvollisuus

Kärsimyskorvaus

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten kohdan 78.1 mukaan (s. 34) korvausasteikko yksittäisestä seksuaalisesta teosta on 1.000 – 3.500 euroa. Asteikko kattaa myös lievemmät kosketteluna ilmenneet tekomuodot.

L:n syyksiluettu teko on lajityypissään lievä, mutta ei kuitenkaan sellainen, että olisi perusteita alentaa käräjäoikeuden tuomitsemaa kärsimyskorvausta.

Selvittelykulut

BB on toimittanut käräjäoikeuteen kirjallisen korvausvaatimuksen selvittelykuluista. Vaatimuksesta ei muutoin tarkemmin ilmene, mistä 210 euron vaatimus koostuu, paitsi että kyse on AA:n kuljetuksista kouluun ja poliisilaitokselle (6 x 35 euroa eli yhteensä 210 euroa).

L on myöntänyt selvittelykulujen enimmäismääräksi 100 euroa, jota on tarkemman selvityksen puuttuessa pidettävä kohtuullisena korvauksena selvittelykuluista.

Tuomiolauselma

Hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

TUOMIOLAUSELMA

Muutos käräjäoikeuden tuomioon

KORVAUSVELVOLLISUUS

L:n BB:lle selvittelykuluista maksettavaksi tuomittu korvaus alennetaan 100 euroksi.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomio jää voimaan.

– – – – – – – – – –

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Pirjo Yli-Kokkila, Lea Nousiainen ja Riikka Tuomela

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen