Kouvolan HO 24.5.2011 523

Pääkäsittelypyynnön hylkääminen Yhteisen rangaistuksen määrääminen Rangaistuslajin valinta Aikaisempien vankeusrangaistusten vaikutus

Asianumero:   KouHO:2011:5

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

B oli valituksessaan pyytänyt pääkäsittelyn toimittamista hovioikeudessa sen selvittämiseksi, että hän ei ollut tehnyt anastusta suunnitelmallisesti ja yksissä tuumin A:n kanssa ja että sen vuoksi yhteensä 646 euron arvoisen omaisuuden anastamista myymälästä on pidettävä näpistyksenä. Pääkäsittelypyyntö hylättiin oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 14 ja 15 §:ien (650/2010) nojalla, koska näytön arvioinnin oikeellisuudesta ei voinut jäädä kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella mitään varteenotettavaa epäilystä. Koska B:n syyksi luettujen muidenkin rikosten kuin pääkäsittelypyynnössä tarkoitetun teon seuraamuksena olisi joka tapauksessa yhteinen vankeusrangaistus, pääkäsittelyn toimittamista esitetystä syystä pidettiin muutoinkin selvästi tarpeettomana ottaen huomioon asian laatu ja merkitys B:lle.

HYVINKÄÄN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 7.2.2011

– – – – – – – – – –

Syytekohta 13: Varkaus

A ja B ovat 8.10.2010 Hyvinkäällä yksissä tuumin etukäteen tekemänsä suunnitelman mukaan menneet C Oy:n omistamaan liikkeeseen ja anastaneet sieltä 2 kpl Nokian matkapuhelinta ja 2 kpl iPod Nano MP 3 soitinta arvoltaan yhteensä 646 euroa. A ja B ovat tämän jälkeen paenneet pihamaalla käytössään olleeseen h-autoon ja ajaneet paikalta pois. Poliisi on ottanut jonkin ajan kuluttua A:n ja B:n kiinni tekopaikan läheisyydestä ja anastettu omaisuus on saatu takaisin.

Vastaukset

A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatuin tavoin, mutta katsonut, että omaisuuden arvo ja muut olosuhteet huomioon ottaen tekoa on pidettävä vähäisenä. A on myöntänyt syyllistyneensä näpistykseen.

B on myöntänyt teonkuvauksen, mutta kiistänyt suunnitelleensa tekoa yksissä tuumin yhdessä A:n kanssa. Vastuu oli ollut yksin B:llä ja hän oli ollut se aktiivinen toimija. A oli B:n pyynnöstä lähtenyt hakemaan autosta lompakkoa ja tällöin B oli napannut tavarat. Anastusteko täytti ainoastaan näpistyksen tunnusmerkistön, koska tapahtumassa ei ole ollut merkittävää suunnitelmallisuutta eikä kahden henkilön yhteistä toimintaa.

Todistelu

Käräjäoikeudessa on esitetty kirjallisena todisteena valokuvaliite ja kuultu B:tä todistelutarkoituksessa hänen itsensä, A:n ja syyttäjän nimeämänä. Oikeudenkäyntiaineistona on esitetty B:n esitutkintakertomuksen sivulta 12 kappaleet 5 ja 7.

Käräjäoikeuden ratkaisu syytekohdasta 13

Syyksilukeminen

A ja B ovat syyllistyneet siihen varkauteen, mistä heille on vaadittu rangaistusta.

Syyksilukemisen perustelut

B on kertonut, että hän oli A:n kanssa lähtenyt Riihimäeltä. B oli toiminut kuljettajana ja pysäköinyt auton liikkeen oven eteen noin 10 metrin päähän ovesta. Auto oli jäänyt käyntiin. Liikkeestä poistuttaessa B oli juossut autoon ja laittanut oven lukkoon. Liikkeen henkilö ei ollut saanut ovea auki. B oli ajanut jonkun viheralueen läpi ja hän oli lasten vuoksi joutunut hiljentämään vauhtia. Muutaman sadan metrin päässä B oli A:n kanssa poistunut parkkialueelta metsään, jossa he olivat riisuneet päällystakit ja hatut. He olivat jakaneet tavarat puoliksi, laittaneet anastetun omaisuuden kahteen reppuun ja heittäneet reput sillan alle ennen poliisien tuloa. B on todennut, että puhelimen ja soittimen anastusreissu oli ollut hänen ideansa ja A oli toiminut hänen ohjeittensa mukaan.

Vastaajien myöntämä menettely, B:n kuulemisella ja osin hänen esitutkintakertomuksellaan selvitetty tapahtumainkulku, kirjallisiksi todisteiksi nimetyistä valokuvista ilmenevät tunnistamista vaikeuttavat ”keikkavaatteet”, anastuspaikalta poistumistapa ja vastaajien toiminta erityisesti päällysvaatteiden piilotuksen ja tavaroiden jaon osalta ennen kiinniottoa osoittavat, että vastaajat ovat anastusteossaan toimineet suunnitelmallisesti yhdessä ja yksissä tuumin. Tekoa ei voi pitää näpistyksenä omaisuuden arvon eikä muut olosuhteet huomioon ottaen, vaan kyseessä on varkaus.

– – – – – – – – – –

Rangaistusseuraamusten perustelut

A on aikaisemmin syyllistynyt samankaltaisiin tekoihin, mikä osoittaa hänessä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä. Näin ollen syyttäjän vaatimaa rikoslain 6 luvun 5 §:n koventamisperustetta on syytä käyttää. Sakkorangaistus ei tässä tilanteessa tule kyseeseen, vaan A tuomitaan hänelle syyksi luetuista rikoksista yhteiseen vankeusrangaistukseen. Se, että anastusidea kohdassa 13 oli alunperin B:n ja hän oli pyytänyt A:n mukaansa, otetaan huomioon rangaistusta mitattaessa. Rangaistusta alentavana on kohdan 6 osalta otettu huomioon A:lle aiemmin tuomittu vankeusrangaistus tuomiolauselmaan kirjatun mukaisesti.

B on aikaisemmin syyllistynyt samankaltaisiin tekoihin, mikä osoittaa hänessä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä. Näin ollen syyttäjän vaatimaa rikoslain 6 luvun 5 §:n koventamisperustetta on syytä käyttää. B tuomitaan hänelle syyksi luetuista rikoksista yhteiseen vankeusrangaistukseen. Rangaistusta alentavana on kohtien 1-4 osalta otettu huomioon B:lle aiemmin tuomittuja vankeusrangaistuksia tuomiolauselmaan kirjatun mukaisesti.

A:n tuomiolauselma

Syyksi luetut rikokset
6) Näpistys 20.9.2010
7) Näpistys 6.10.2010
11) Lievä luvaton käyttö 6.-8.10.2010
12) Näpistys 7.10.2010
13) Varkaus 8.10.2010

Yhteinen vankeusrangaistus
Syyksi luetut rikokset 6, 7, 11, 12 ja 13
40 päivää vankeutta
Rangaistusta alentavana on kohdan 6 osalta otettu huomioon Kanta-Hämeen käräjäoikeuden tuomio 21.9.2010

B:n tuomiolauselma

Syyksi luetut rikokset
1) Moottorikulkuneuvon käyttövarkauden yritys 30.1.2010
2) Moottorikulkuneuvon käyttövarkaus 30.1.2010
3) Moottorikulkuneuvon käyttövarkaus 31.1.2010
4) Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta 31.1.2010
7) Näpistys 6.10.2010
8) Näpistys 6.10.2010
9) Moottorikulkuneuvon käyttövarkaus 6.10.2010
10) Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta 6.10.2010
12) Näpistys 7.10.2010
13) Varkaus 8.10.2010
14) Näpistys 9.11.2010

Yhteinen vankeusrangaistus
Syyksi luetut rikokset 1-4, 7-10 ja 12-14
6 kuukautta vankeutta
Rangaistusta alentavana on kohtien 1-4 osalta otettu huomioon Vaasan hovioikeuden 3.6.2010 (Satakunnan käräjäoikeus 10.2.2010), Vaasan hovioikeuden 30.6.2010 (Satakunnan käräjäoikeus 22.3.2010), Satakunnan käräjäoikeuden 22.4.2010 ja Pirkanmaan käräjäoikeuden 7.7.2010 rikosten 1-6 osalta tuomitsema vankeusrangaistus

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari:
Paula Korhonen

KOUVOLAN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 24.5.2011

Vaatimukset hovioikeudessa

A on vaatinut, että hänelle tuomittu rangaistus lievennetään sakoksi. Hänen syykseen luetuista teoista lukuun ottamatta kohdassa 13 mainittua varkautta voidaan tuomita rangaistukseksi vain sakkoa. Teoista, joista ei voida tuomita muuta kuin sakkoa, ei koventamisperustettakaan käyttäen voida tuomita vankeutta. A:n syyksi luettu varkaus ei ole erityisen moitittava, vaan omaisuuden arvo ja muut olosuhteet huomioon ottaen teko on vähäinen. Perusteena teon katsomiseen varkaudeksi on ollut ainoastaan väitetty suunnitelmallisuus. Yksittäisenä varkautenakin teko voisi olla sakolla sovitettavissa.

B on katsonut kohdassa 13 syyllistyneensä ainoastaan näpistykseen ja vaatinut, että syyte enemmälti hylätään tai että joka tapauksessa rangaistus alennetaan 4 kuukaudeksi vankeutta. B on pyytänyt, että hovioikeudessa toimitetaan pääkäsittely kohdan 13 todistelun uudelleen arvioimiseksi. Hän ei ollut etukäteen suunnitellut tekoa eikä tehnyt sitä yksissä tuumin A:n kanssa. Teko on anastetun omaisuuden arvo ja muut seikat huomioon ottaen kokonaisuutena arvostellen vähäinen.

Perusteita rikoslain 6 luvun 5 §:n mukaiselle rangaistuksen koventamiselle ei ole ollut, koska B ei ole käyttäytynyt ilmeisen piittaamattomasti suhteessa lain kieltoihin ja käskyihin, vaikka hän onkin aikaisemmin syyllistynyt vastaavankaltaisiin tekoihin. Tuomittu rangaistus on liian ankara ottaen huomioon aikaisempien tuomioiden kohtuullistava vaikutus.

Syyttäjä on vastustanut A:n ja B:n muutosvaatimuksia.

Hovioikeuden ratkaisun perustelut

A:n valitus

A on tuomittu ehdottomiin vankeusrangaistuksiin 9 kertaa vuosina 2007 – 2011 pääasiassa lukuisista omaisuusrikoksista. Sen vuoksi hovioikeus katsoo, että A:n aikaisemman rikollisuuden ja nyt kysymyksessä olevien rikosten suhde osoittaa hänessä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä sekä että lyhyt vankeusrangaistus on oikeudenmukainen seuraamus kohdassa 13 mainitusta varkaudesta. Vaikka muista A:n syyksi luetuista rikoksista yksinään voitaisiin tuomita vain sakkoa, rikoslain 7 luvun 1 §:n 2 momentin soveltamiskäytännön mukaan kaikista samalla kertaa tuomittavista rikoksista määrätään yhteinen vankeusrangaistus, jos jostakin rikoksesta olisi tuomittava vankeutta.

Käräjäoikeus on rangaistusta alentavana seikkana ottanut huomioon kohdan 6 osalta Kanta-Hämeen käräjäoikeuden 21.9.2010 antaman tuomion. Mainitussa aikaisemmassa tuomiossa syyksi luetut teot oli tehty marraskuussa 2009 ja rangaistusta määrättäessä oli otettu huomioon muun muassa Satakunnan käräjäoikeuden tuomio 24.8.2010. Koska nyt kohdassa 6 A:n syyksi luettu teko on tehty 20.9.2010 eikä näin ollen sitä olisi voitu käsitellä 24.8.2010 annetussa tuomiossa, Kanta-Hämeen käräjäoikeuden 21.9.2010 tuomitsemaa vankeusrangaistusta ei ole nyt otettava huomioon kohdan 6 osalta rangaistusta alentavana seikkana.

Hovioikeus katsoo, että käräjäoikeuden tuomitsema 40 päivän vankeusrangaistus on oikeudenmukainen seuraamus A:n syyksi luetuista rikoksista, joten sitä ei ole syytä alentaa.

B:n valitus

Pääkäsittelypyyntö

Oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan hovioikeuden on toimitettava pääkäsittely, jos rikosasiassa asianomistaja tai vastaaja sitä vaatii. Pykälän 2 momentin mukaan pääkäsittelyä ei kuitenkaan tarvitse toimittaa, jos asiassa ei 15 §:n 1 momentin mukaan tarvitse ottaa vastaan suullista todistelua sen vuoksi, että näytön arvioinnin oikeellisuudesta ei voi jäädä varteenotettavaa epäilystä, ja pääkäsittelyn toimittaminen on muutoinkin selvästi tarpeetonta huomioon ottaen erityisesti asian laatu ja merkitys asianosaiselle.

Saman luvun 15 §:n mukaan, jos pääkäsittely toimitetaan ja asiassa on kysymys käräjäoikeuden suullisen todistelun uskottavuudesta tekemästä arviosta, käräjäoikeudessa vastaanotettu suullinen todistelu otetaan tarpeellisilta osiltaan uudelleen vastaan, jollei estettä ole. Todistelua ei tarvitse ottaa uudelleen vastaan, jos käräjäoikeuden vastaanottaman näytön arvioinnin oikeellisuudesta ei voi jäädä saman luvun 12 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiaineiston perusteella kokonaisuutena arvioitaessa mitään varteenotettavaa epäilystä.

Pääkäsittelypyynnön perusteeksi on esitetty vain kohdassa 13 mainitun teon suunnitelmallisuutta ja yksituumaisuutta koskevan näytön arvioiminen. Huomioon ottaen kohdan 13 osalta kirjallisena oikeudenkäyntiaineistona esitetyt valokuvaliite ja B:n esitutkintakertomus sekä myös B:n käräjäoikeuden tuomioon kirjattu kertomus hovioikeus katsoo, ettei asiassa ole kokonaisuutena arvioiden jäänyt mitään varteenotettavaa epäilystä kohdassa 13 mainitun teon suunnitelmallisuutta ja yksituumaisuutta koskevan näytön arvioinnin oikeellisuudesta.

Vankeusrangaistus on vakiintuneen rangaistuskäytännön mukainen seuraamus B:n syyksi kohdissa 1-3 ja 9 luetuista autoihin kohdistuneista rikoksista, jotka kaikki on tehty murtautuen tai toisen auton avaimella ja joiden yhteydessä autoja on vahingoitettu. Koska sovellettu koventamisperuste huomioon ottaen muidenkin kuin kohdassa 13 mainitun teon seuraamuksena olisi joka tapauksessa yhteinen vankeusrangaistus, pääkäsittelyn järjestämisellä kohdan 13 osalta ei olisi vaikutusta rangaistuslajin valintaan. Sen vuoksi pääkäsittelyn toimittaminen on selvästi tarpeetonta huomioon ottaen myös asian laatu ja merkitys B:lle.

Kohdassa 13 mainitun teon arviointi

Hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tuomiossa mainituilla perusteilla, että kohdassa 13 kysymyksessä oleva anastusrikos ei ole, huomioon ottaen anastetun omaisuuden arvo tai muut rikokseen liittyvät seikat, vähäinen.

Rangaistuksen määrääminen

B on tuomittu vuosina 2002 – 2010 ehdottomiin vankeusrangaistuksiin 13 kertaa muun muassa lukuisista omaisuusrikoksista. Hovioikeus katsoo, että B:n aikaisemman rikollisuuden ja nyt kysymyksessä olevien rikosten suhde osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.

Käräjäoikeuden tuomiolauselmassa mainitut Vaasan hovioikeuden ja Satakunnan käräjäoikeuden tuomitsemat 80 päivän, 20 päivän ja 3 kuukauden vankeusrangaistukset sekä Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomitsema 6 kuukauden vankeusrangaistus (kohtien 1-6 osalta) on otettava nyt tuomittavana olevien kohtien 1-4 osalta huomioon rangaistusta alentavana seikkana. Hovioikeus arvioi, että jos kohdissa 1-4 mainituista rikoksista olisi määrätty yhteinen vankeusrangaistus samalla kertaa Satakunnan käräjäoikeudessa 10.2.2010 tuomittujen ja muiden samaan konkurrenssiin kuuluvien rikosten kanssa, kohdissa 1-4 mainittujen rikosten korottava vaikutus yhteiseen vankeusrangaistukseen olisi ollut noin 60 päivää vankeutta.

B:n yhteistä vankeusrangaistusta harkitessaan hovioikeus on ottanut huomioon, että B:n tunnustama osuus aloitteentekijänä kohdassa 13 mainitussa varkaudessa osoittaa hänessä suurempaa syyllisyyttä kuin A:n osuus, sekä että kohdassa 14 näpistyksenä B:n syyksi luettu yhteensä 437 euron arvoisten astioiden anastaminen myymälästä on moitittavuudeltaan lähellä varkautta.

Hovioikeus katsoo, että nyt kysymyksessä olevista kohdissa 7-10 ja 12-14 mainituista rikoksista, joiden osalta aikaisempia vankeusrangaistuksia ei ole otettava huomioon rangaistusta alentavana seikkana, olisi määrättävä yhteinen 4 kuukauden vankeusrangaistus.

Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus katsoo, että käräjäoikeuden tuomitsema 6 kuukauden yhteinen vankeusrangaistus on oikeudenmukainen seuraamus kaikista B:n syyksi nyt luetuista rikoksista.

A:n tuomiolauselma

Yhteinen vankeusrangaistus
Syyksi luetut rikokset 6, 7, 11, 12 ja 13
40 päivää vankeutta

Rangaistuksen alentamista kohdan 6 osalta koskeva lausunto poistettu

B:n tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
Jukka Ketola, Lolita Tuomainen, Minna Manninen

Lainvoimaisuustiedot:
Lainvoimainen