Rikoslain 16 luku: Rikoksista viranomaisia vastaan

1 § (1998/563)
Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen

Joka

1) käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa pakottaakseen virkamiehen tekemään tai jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen,

2) muuten käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa sellaisen virkatoimen johdosta sitä suorittavaa virkamiestä vastaan tai

3) käyttää väkivaltaa virkamiestä tai häneen 15 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa olevaa henkilöä vastaan kostaakseen sellaisen virkatoimen,

on tuomittava virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta tuomitaan myös se, joka menettelee 1 momentissa mainitulla tavalla sitä kohtaan, joka virkamiehen pyynnöstä tai suostumuksella avustaa virkamiestä julkisen vallan käyttöä sisältävässä virkatoimessa.

KKO:1986-II-1 KKO:1977-II-55 KKO:1977-II-66 KKO:1984-II-35 KKO:1984-II-80 KKO:1987:107 KKO:1988:8 KKO:1999:102 KKO:2008:78 KKO:2019:31 Itä-Suomen HO 20.1.2011 31

Syyte käräjäoikeudessa voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

VIRKAMIEHEN VÄKIVALTAINEN VASTUSTAMINEN Rikoslaki 16 luku 1 § A on käyttänyt väkivaltaa pakottaakseen virkapukuisia rajavartijoita jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältäneen virkatoimen eli auton tavaratilan tarkistamisen. A:lle on passintarkastuksen jälkeen ilmoitettu, että hänen autonsa tarkistetaan. Rajavartija B on mennyt auton taakse tarkastaakseen autontakaosan, kun A on lähtenyt yllättäen peruuttamaan autoa B:ta kohti, jolloin B on joutunut ottamaan askeleen sivulle päälle ajon välttämiseksi

2 § (1998/563)
Virkamiehen vastustaminen

Jos virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, huomioon ottaen väkivallan tai uhkauksen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen lieventävien asianhaarojen vallitessa tehty, rikoksentekijä on tuomittava virkamiehen vastustamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi

Syyte käräjäoikeudessa voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

VIRKAMIEHEN VASTUSTAMINEN Rikoslaki 16 luku 2 § A on estänyt virkamiehiä eli virkatehtävässä toimineita poliisimiehiä hoitamasta virkatehtäviään heidän pyrkiessä ottamaan kiinni häntä. A on kiinniottotilanteessa pitänyt hallussaan ollutta haulikkoa leuan alla ja uhannut ampua itsensä, jonka vuoksi poliisi on perääntynyt tilanteesta.

3 § (1998/563)
Haitanteko virkamiehelle

Joka käyttämättä väkivaltaa tai sen uhkaa oikeudettomasti estää tai yrittää estää 1 §:ssä tarkoitetun virkatoimen suorittamista tai vaikeuttaa sitä, on tuomittava haitanteosta virkamiehelle sakkoon.

Haitanteosta virkamiehelle tuomitaan myös se, joka menettelee 1 momentissa mainitulla tavalla sitä kohtaan, joka virkamiehen pyynnöstä tai suostumuksella avustaa virkamiestä julkisen vallan käyttöä sisältävässä virkatoimessa. Tämä lisäys/muutos tuli voimaan 1.10.2002 (2002/604)

KKO:1954-II-47 KKO:1974-II-26 KKO:1980-II-139 KKO:1999:65 KKO:2000:90 KKO:2002:91

Syyte ja tuomio käräjäoikeudessa voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

1. HAITANTEKO VIRKAMIEHELLE Rikoslaki 16 luku 3 §

A on oikeudettomasti yrittänyt estää tai vähintäänkin vaikeuttaa kahta poliisimiestä suorittamasta julkisen vallan käyttöä sisältävää virkatointa kieltäytymällä lähtemästä kotoaan näiden mukaan ja haraamalla jaloillaan vastaan ja tarttumalla oven pieleen ainakin yhden kerran käsillään, kun häntä on kuljetettu asunnolta poliisiautolle. Edelleen A on poliisilaitoksen tiloissa oikeudettomasti yrittänyt vaikeuttaa poliisimiestä ja vartijaa suorittamasta julkisen vallan käyttöä sisältävää virkatointa kieltäytymällä kävelemästä sisääntulotilasta säilöönottotilaan ja hänet on sen vuoksi jouduttu kantamaan sinne.

Syyttäjän todistelu

Henkilötodistelu:

– vastaaja A on esitutkinnassa myöntänyt kieltäytyneensä kävelemästä poliisiautoon ja säilöönottotilaan

– todistajat B,C ja D todistusteema: virkatoimen suorittamisen vaikeuttaminen / sen estämisen yrittäminen, vastaan haraaminen

Vastaus

Vastaaja A on kiistänyt syytteen haitanteosta virkamiehelle. Vastaaja on tunnustanut, että hän oli kieltäytynyt lähtemästä kotoaan poliisimiesten mukaan ja harannut jaloillaan vastaan, kun häntä oli kuljetettu asunnolta poliisiautolle. Hän on tunnustanut, että hän oli poliisilaitoksen tiloissa kieltäytynyt kävelemästä sisääntulotilasta säilöönottotilaan ja että hänet oli sen vuoksi jouduttu kantamaan sinne. Hän on kiistänyt ovenpieliin tarttumisen.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Vastaajan poistaminen kotoaan ja kiinniottaminen

Poliisimiesten käsky sekä vastaajan kieltäytyminen sitä noudattamasta ja haraaminen jaloilla vastaan, kun poliisi on kuljettanut vastaajaa asunnolta poliisiautolle, ovat vastaajan tunnustamisella ja todistajina kuultujen poliisimiesten kertomuksilla tulleet toteen näytetyksi. Oven pieliin tarttuminen on jäänyt kuulluissa kertomuksissa epäselväksi eikä vastaajan katsota siihen syyllistyneen.

Vastaajan säilöön laittaminen

Poliisimiehen ja vartijan käsky, vastaajan kieltäytyminen sitä noudattamasta ja se, että tämän seurauksena vastaaja on jouduttu kantamaan säilytystilaan, ovat vastaajan tunnustamisella ja todistajina kuultujen poliisimiehen ja vartijan kertomuksilla tulleet toteen näytetyksi.

Oikeudellinen arviointi

Rikoslain 16 luvun 3 §:n säännöksen mukaan haitantekona virkamiehelle rangaistavaa on oikeudettomasti tehty virkatoimen suorittamisen estäminen tai estämisen yrittäminen. Selvää on, että vastaajan tarkoitus on ollut estää hänen poistamisensa kodistaan ja sitten vaikeuttaa säilöön laittamista ja että vastaajan menettely on vaikeuttanut kumpaakin toimenpidettä.

Hallituksen esityksessä (HE 6/1997) on virkamiehen väkivaltaista vastustamista koskevaksi 1 §:ksi ja virkamiehen vastustamista koskevaksi 2 §:ksi teonkuvauksista oli lausuttu: ” Pelkästään passiivinen suhtautuminen virkamiehen toimivaltansa rajoissa antamaan käskyyn tai määräykseen ei ole virkamiehen vastustamista. Näin ollen esimerkiksi poliisilaitokselle kuulusteltavaksi määrätyn henkilön kieltäytyminen tulemasta tai saapumatta jääminen määräaikana ei ole vastustamista. Tällainen passiivinen suhtautuminen poliisimiehen yksittäistapauksessa antamaan määräykseen voi kuitenkin toteuttaa luvun 3 §:n poliisilain rikkomisen tunnusmerkit.

Kieltäytyminen ilmoittamasta nimeään tai muita henkilötietoja virkatehtävässä olevan poliisimiehen niitä tiedustellessa ei myöskään ole virkamiehen vastustamista, vaan poliisilain rikkomista. Sen sijaan, jos kuulusteltava määrätään noudettavaksi poliisikuulusteluun ja tehtävää suorittavia poliisimiehiä vastustetaan heittäytymällä makuulle tai istumaan, minkä vuoksi noudettava joudutaan kantamaan poliisin virka-autoon, kyseessä olisi virkamiehen vastustamisen käytännössä tavallinen tapaus. Siihen rinnastettavaa virkamiehen vastustamista voisi olla itsensä sitominen tai kytkeminen puuhun tai muuhun kohteeseen, tarttuminen ovenpieliin tai vastaaviin, vastaan haraaminen tai riuhtominen, tarrautuminen poliisimiehen vaatteisiin ja muu vastaava

Syyksilukeminen

Vastaajan menettely luetaan hänen syykseen haitantekona virkamiehelle.

4 § (2011/815)
Niskoittelu poliisia vastaan

Joka

1) jättää noudattamatta poliisimiehen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka tehtävän suorittamiseksi toimivaltansa rajoissa antaman käskyn tai kiellon,

2) kieltäytyy antamasta poliisimiehelle poliisilain 2 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja henkilötietoja,

3) jättää noudattamatta poliisilain 2 luvun 11 §:n 1 momentissa tarkoitetun, poliisimiehen kulkuneuvon pysäyttämiseksi tai siirtämiseksi antaman selvästi havaittavan merkin tai määräyksen,

4) laiminlyö poliisilain 9 luvun 3 §:ssä säädetyn avustamisvelvollisuutensa tai

5) hälyttää aiheettomasti poliisin taikka antamalla vääriä tietoja vaikeuttaa poliisin toimintaa,

on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, niskoittelusta poliisia vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.

5 § (1998/563)
Väärän henkilötiedon antaminen

Joka erehdyttääkseen viranomaista ilmoittaa nimensä väärin tai antaa muutoin henkilöllisyydestään väärän tai harhaanjohtavan tiedon taikka sanotussa tarkoituksessa käyttää toisen henkilötodistusta, passia, ajokorttia tai muuta sen kaltaista todistusta, on tuomittava väärän henkilötiedon antamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Syyte käräjäoikeudessa voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

VÄÄRÄN HENKILÖTIEDON ANTAMINEN A on erehdyttääkseen viranomaisia henkilöllisyydestään antanut hänet kiinniottaneille poliiseille B:n ajokortin.

7 § (1998/563)
Rekisterimerkintärikos

Joka

1) aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen pitämään yleiseen rekisteriin antaa rekisteriä pitävälle viranomaiselle väärän tiedon tai

2) hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka toista vahingoittaakseen käyttää hyväkseen 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla aiheutettua virhettä,

on tuomittava rekisterimerkintärikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.

KKO:1993:11 KKO:2005:84 KKO:2004:88 KKO:2012:41 KKO:2016:92 KKO:2018:24 KKO:2019:109 Helsingin HO 6.6.2018 123878 

Syyte ja tuomio käräjäoikeudessa voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

Syyttäjän rangaistusvaatimus 

REKISTERIMERKINTÄRIKOS Rikoslaki 16 luku

B varsinaisena toimijana ja hänen kanssaan yhdessä C ja A ovat aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin antaneet tälle rekisteriä pitävälle viranomaiselle väärän tiedon siten, että C on rekisteröity X Oy:n hallituksen varsinaiseksi jäseneksi ja siten vastuuhenkilöksi, A vastaavasti, vaikka yhtiön tosiasiallisena toimijana ja asioiden hoitajana on ollut B.

Vastaajan vastaus

Vastaajat B ja C ovat kiistäneet syytteen. A on myöntänyt syytteen oikeaksi. Hän on ollut yhtiössä bulvaaniasemassa.

TODISTELU

Syyttäjän kirjallinen todistelu

1. Esitutkinnan liite 1, jossa a) C koskevat rekisteröintiedot b) A koskevat vastaavat tiedot

Todistelutarkoituksessa kuullut henkilöt 1. Vastaaja B 2. Vastaaja C 3. Vastaaja A

TUOMION PERUSTELUT

Syytteen hylkääminen Syyte hylätään kaikkien vastaajien osalta. Syytteen hylkäämisen perusteet: vastaajat ovat kertoneet yhdenmukaisesti siitä, että yhtiö hankittiin alun perin C:n omaa liiketoimintaa varten. He ovat myös kertoneet, että C:ta koskeva kaupparekisterimerkintä oli tehty ennen kuin B ryhtyi toimimaan yhtiössä. B:n edellä 1-kohdassa kertomaa ei ole osoitettu vääräksi. Siten C:n merkitseminen kaupparekisteriin yhtiön hallituksen jäseneksi ei ole ollut väärä tieto. B ja C eivät siten ole syyllistyneet tältä osin rekisterimerkintärikokseen. A on osoitettu osallistuneen yhdessä B:n kanssa X Oy:n liiketoimintaan. Siten A:n asemaa X Oy:ssä ei voi pitää sellaisena bulvaanina, jonka osalta merkintä kaupparekisteriin olisi ollut väärä.  B ja A eivät siten ole syyllistyneet rekisterimerkintärikokseen.

9 a § (1998/902)
Lähestymiskiellon rikkominen

Jos lähestymiskieltoon tai väliaikaiseen lähestymiskieltoon määrätty rikkoo lähestymiskieltoa koskevassa ratkaisussa yksilöityä kieltoa, hänet on tuomittava lähestymiskiellon rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Sovellettaessa 1 momenttia lähestymiskieltoon rinnastetaan suojelutoimenpide, joka on ilmoitettu poliisiasiain tietojärjestelmään yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta annetun lain (227/2015) 4 §:n nojalla. Lähestymiskiellon rikkomisena ei pidetä yhteydenottoja, joihin on lähestymiskiellosta annetun lain (898/1998) 3 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla asiallinen peruste ja jotka ovat ilmeisen tarpeellisia. Tämä lisäys/muutos tuli voimaan 24.3.2015 (2015/229)

Syyte käräjäoikeudessa voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

LÄHESTYMISKIELLON RIKKOMINEN Rikoslaki 16 luku 9a § A on rikkonut käräjäoikeuden antamassa tuomiossa määrättyä laajennettua lähestymiskieltoa tekemällä B:lle ja C:lle useita puhelinsoittoja ja lähettämällä heille useita tekstiviestejä sekä lähettämällä B:lle sähköpostiviestejä. Näin menetellessään A on rikkonut lähestymiskieltoa koskevassa tuomiossa yksilöityä kieltoa, jonka mukaan lähestymiskieltoon määrätty henkilö A ei saa muun ohella ottaa yhteyttä tai sitä yrittää lähestymiskiellossa suojattuihin henkilöihin B ja C.

10 § (2011/815)
Omaisuutta koskevan viranomaiskiellon rikkominen

Joka oikeudettomasti

1) murtaa viranomaisen asettaman lukon, sinetin, esteen tai merkinnän, jolla esine tai muu kohde on suljettu tai eristetty, tai muuten murtautuu viranomaisen tällä tavoin sulkemaan esineeseen tai muuhun kohteeseen,

2) tunkeutuu viranomaisen sulkemaan rakennukseen tai huoneeseen tai muuten rikkoo rikoksen selvittämisen turvaamiseksi pakkokeinolain (806/2011) 9 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla annetun kiellon,

3) ryhtyy takavarikkoon tai vakuustakavarikkoon otettuun, ulosmitattuun tai sellaiseen irtaimeen esineeseen, jonka muualle siirtämisen viranomainen on kieltänyt tai

4) vastoin viranomaiskieltoa hukkaa tai luovuttaa omaisuutta tai vastoin maksukieltoa maksaa saatavan tai palkan,

on tuomittava omaisuutta koskevan viranomaiskiellon rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Syyte käräjäoikeudessa voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

OMAISUUTTA KOSKEVAN VIRANOMAISKIELLON RIKKOMINEN Rikoslaki 16 luku 10 § 4-kohta. A on oikeudettomasti vastoin poliisin antamaa viranomaiskieltoa luovuttanut X Oy:n varoja 25000 euroa B:lle ja C:lle.