Rovaniemen HO 30.8.2010 740

Törkeä petos arvoraja

Asianumero:   RHO:2010:5

ASIAN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Syyttäjän vaatimukset

Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta törkeästä petoksesta 1.6.2006-31.10.2008, koska A oli hankkiakseen itselle tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt Kansaneläkelaitoksen henkilökuntaa asumistukiasiassa. Erehdyttäminen oli tapahtunut siten, että A oli asumistukea koskevissa hakemuksissa 8.8.2006, 30.4.2007, 30.8.2007 ja 31.7.2008 jättänyt ilmoittamatta työtuloistaan. Erehdytettynä Kansaneläkelaitos oli maksanut A:lle ja hänen avopuolisolleen perusteettomasti asumistukea ajalla 1.6.2006-31.10.2008 yhteensä 8 397,60 euroa, jonka suuruinen taloudellinen vahinko sille oli teolla aiheutettu. Petoksessa oli tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä. Petos oli kohdistunut yhteiskunnan tarjoamiin sosiaalietuuksiin ja se oli jatkunut pitkähkön ajan. Petos oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Vastaus ja perusteet

A kiisti syytteen. A ei ollut tahallaan yrittänyt erehdyttää Kansaneläkelaitosta. Joka tapauksessa teko ei ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Käräjäoikeuden ratkaisu

Käräjäoikeus tuomitsi A:n törkeästä petoksesta 4 kuukauden 15 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Käräjäoikeus totesi teon törkeysarvioinnin osalta, että Kansaneläkelaitokselle oli aiheutunut lähes 8 400 euron suuruinen vahinko. Oikeuskäytännössä oli pitkälti katsottu, että kun vahingon määrä tai taloudellinen hyöty ylitti 7 000 euroa, niin kysymyksessä oli törkeä petos. Teossa oli tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä. Petos oli kohdistunut yhteiskunnan tarjoamiin sosiaalietuuksiin ja se oli jatkunut pitkähkön ajan. Teko oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

ASIAN KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA

Vaatimukset

A vaati, että syyte hylätään. Toissijaisesti A katsoen syyllistyneensä petokseen, vaati, että syyte törkeästä petoksesta hylätään ja hänelle tuomittu rangaistus lievennetään sakkorangaistukseksi. A vaati myös, että hänelle tuomittua rangaistusta joka tapauksessa lievennetään.

A lausui toissijaisen vaatimuksensa osalta muun ohella, että tekoa ei voitu pitää kokonaisuutena arvostellen törkeänä, vaikka oikeuskäytännössä oli katsottu 7 000 euroa ylittävän määrän täyttävän sekä huomattavan hyödyn että huomattavan vahingon tunnusmerkistön.

Syyttäjä vaati, että valitus hylätään.

Syyttäjä lausui muun ohella, että petos oli kohdistunut yhteiskunnan sosiaalietuuksiin ja sitä oli pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

HOVIOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Teon törkeysarvioinnin osalta hovioikeus lausui seuraavaa:

Syytteen mukaan petoksella oli tavoiteltu rikoslain 36 luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettua huomattavaa hyötyä, kun sillä oli aiheutettu Kansaneläkelaitokselle 8 397,60 euron vahinko.

Lain esitöiden mukaan hyödyn huomattavaa suuruutta on arvioitava yleisen mittapuun mukaan eli puhtaasti objektiivisesti arvioiden. Lainsäätäjä ei ole katsonut voivansa antaa tarkkoja markkamääräisiä ohjeita. Petoksessa yleissäännöksenä tekijän ja uhrin varallisuusolot voivat vaihdella eri tilanteiden mukaan huomattavasti (HE 1988/66 s.135).

Oikeuskirjallisuuden mukaan törkeässä petoksessa huomattavan hyödyn raja on oikeuskäytännössä vaihdellut 7 000 ja 14 000 euron välillä.

Huomattava hyöty ankaroittamisperusteena sisältyy monien varallisuusrikosten tunnusmerkistöön. Näin ollen johtoa tulkinnalle voidaan saada muiden omaisuusrikosten törkeämpää tekomuotoa koskevien säännösten tulkinnasta (HE 1988/66 s.165).

Korkein oikeus on veropetosta koskevassa ratkaisussaan 2007:102 katsonut, ettei 14 570,89 euron hyötyä vielä voida pitää laissa tarkoitetuin tavoin huomattavana. Oikeuskirjallisuuden mukaan oikeuskäytännössä on noudatettu veropetoksissa vajaan 20 000 euron rajaa.

Törkeää velallisen epärehellisyyttä koskevassa ratkaisussa KKO 2005:119 pidettiin huomattavana hyötynä 38 000 euroa. Oikeuskirjallisuuden mukaan velallisen rikoksissa huomattavan taloudellisen hyödyn raja lienee noin 15 000-20 000 euron välillä.

Käyttäen tulkintaohjeena edellä mainittuja huomattavan hyödyn arviointiperusteita 8 397,60 euron hyötyä ei voida pitää tässä tapauksessa lainkohdan tarkoittamana huomattavana hyötynä. Rikos on kohdistunut Kansaneläkelaitokseen, joten uhrinkaan varallisuusolot eivät anna aihetta arvioida tilannetta toisin.

Edellä mainituilla perusteilla kysymys ei ole huomattavan hyödyn tavoittelusta. Tähän nähden A on tuomittava rangaistukseen törkeän petoksen asemesta petoksesta.

A:n syyksi luetusta menettelystä ilmenevä syyllisyys ja tavoitellun hyödyn määrä huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että A oli tuomittava vankeusrangaistukseen. A oli toisaalta sitoutunut maksamaan saamansa hyödyn takaisin Kansaneläkelaitokselle korkoineen.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Hovioikeus tuomitsi A:n petoksesta käräjäoikeuden tuomitseman 4 kuukauden 15 päivän asemesta 3 kuukauden pituiseen vankeusrangaistukseen. Vankeusrangaistus määrättiin käräjäoikeuden tavoin ehdolliseksi.

ASIAN OVAT RATKAISSEET

hovioikeudenlaamanni Ritva Supponen
hovioikeudenneuvos Esko Arponen
määräaikainen hovioikeudenneuvos Janne Mononen, joka on myös valmistellut asian

LAINVOIMAISUUSTIEDOT

Korkeimmassa oikeudessa

Etusivulle

Päivitetty 8.11.2010