Turun HO 31.1.2013 261

Törkeä petos Vakuutuskorvaus

Asianumero:   THO:2013:1

VARSINAIS-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 26.8.2011

Syyttäjä

Kihlakunnansyyttäjä Merja Hoppari

Vastaajat

B

A

Asianomistajat

C

vakuutusyhtiö A

vakuutusyhtiö B

vakuutusyhtiö C

vakuutusyhtiö D

H:n kaupunki

Asia

Törkeä petos ym.

Vireille

19.1.2011

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. TÖRKEÄ PETOS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 2 § 1

6.10.2008 – 4.10.2009 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt vakuutusyhtiö B:n maksamaan A:lle korvausta täysajan tapaturmavakuutuksen perusteella ilmoittamalla totuudenvastaisesti olevansa työkyvytön, vaikka todellisuudessa A on ollut työkykyinen. A on vakuutusyhtiölle, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle ja vakuutusoikeudelle toimittamissaan lausunnoissa ja lääkärintodistuksissa ilmoittanut olevansa täydellisesti työkyvytön, vaikka todellisuudessa A on jatkanut yrittäjätoimintaansa. Vuonna 2009 A:llä on ollut yhteensä yli 1000 asiakasta 147 työpäivänä A:n asiakastulojen ollessa ainakin 99.322,82 euroa sekä 1.1.2010 – 7.4.2010 A:llä on ollut yhteensä noin 500 asiakasta 64 työpäivänä A:n asiakastulojen ollessa mainittuna aikana ainakin 32.000 euroa. A on omista ilmoituksistaan poiketen ollut täysin työkykyinen huolehtiessaan edellä mainittujen työtehtävien hoitamisen lisäksi yksin yrityksensä käytännön asioista, käyttäessään perheen autoa omiin menoihinsa ja perheenjäsenten kuljettamiseen, harrastaessaan säännöllisesti pitkiä juoksulenkkejä, harjoitellessaan maratonille aikomuksin osallistua sekä puolimaratoniin keväällä 2010 että täyspitkään maratoniin kesällä 2010, päättäessään sosiodraamaopiskelut keväällä 2009 aikomuksin jatkaa opiskeluja sekä harrastaessaan mm. zumbaa.

A on edellä selostetulla menettelyllään erehdyttänyt vakuutusyhtiön maksamaan A:lle vakuutuksen perusteella perusteettomasti päivärahaa ajalta 6.10.2008 – 4.10.2009 yhteensä 25.480 euroa.

Petosta on pidettävä törkeänä ottaen huomioon sekä sen, että teolla on tavoiteltu huomattavaa hyötyä ja sen, että teolla on aiheutettu huomattava tai erityisen tuntuva vahinko ja lisäksi sen, että tekoa on myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.

2. TÖRKEÄN PETOKSEN YRITYS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 2 § 2

6.10.2008 – 25.2.2010 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä yrittänyt erehdyttää vakuutusyhtiö B:n maksamaan A:lle täysajan tapaturmavakuutuksen perusteella korvausta pysyvästä haitasta enimmillään 30.654 – 51.091 euroa ilmoittamalla totuudenvastaisesti olevansa työkyvytön, vaikka todellisuudessa A on ollut työkykyinen. A on vakuutusyhtiölle, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle ja vakuutusoikeudelle toimittamissaan lausunnoissa ja lääkärintodistuksissa ilmoittanut olevansa täydellisesti työkyvytön, vaikka todellisuudessa A on jatkanut yrittäjätoimintaansa. Vuonna 2009 A:llä on ollut yhteensä yli 1000 asiakasta 147 työpäivänä A:n asiakastulojen ollessa ainakin 99.322,82 euroa sekä 1.1.2010 – 7.4.2010 B:llä on ollut yhteensä noin 500 asiakasta 64 työpäivänä A:n asiakastulojen ollessa mainittuna aikana ainakin 32.000 euroa. A on omista ilmoituksistaan poiketen ollut täysin työkykyinen huolehtiessaan edellä mainittujen työtehtävien hoitamisen lisäksi yksin yrityksensä käytännön asioista, käyttäessään perheen autoa omiin menoihinsa ja perheenjäsenten kuljettamiseen, harrastaessaan säännöllisesti pitkiä juoksulenkkejä, harjoitellessaan maratonille aikomuksin osallistua sekä puolimaratoniin keväällä 2010 että täyspitkään maratoniin kesällä 2010, päättäessään sosiodraamaopiskelut keväällä 2009 aikomuksin jatkaa opiskeluja sekä harrastaessaan mm. zumbaa.

A on edellä selostetulla menettelyllään yrittänyt erehdyttää vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle korvausta pysyvästä haitasta enimmillään 30.654 – 51.091 euroa.

Petoksen yritystä on pidettävä törkeänä ottaen huomioon sekä sen, että teolla on tavoiteltu huomattavaa hyötyä ja sen, että teolla on aiheutettu huomattava tai erityisen tuntuva vahinko ja lisäksi sen, että tekoa on myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.

3. TÖRKEÄN PETOKSEN YRITYS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 2 § 2

6.10.2008 – 10.2.2010 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä yrittänyt erehdyttää vakuutusyhtiö C:n maksamaan A:lle yrittäjien lakisääteisen tapaturmavakuutuksen perusteella ansionmenetyskorvausta 1.12.2008 lukien ilmoittamalla totuudenvastaisesti olevansa työkyvytön, vaikka todellisuudessa A on ollut työkykyinen. A on vakuutusyhtiölle, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle ja vakuutusoikeudelle toimittamissaan lausunnoissa ja lääkärintodistuksissa ilmoittanut olevansa täydellisesti työkyvytön, vaikka todellisuudessa A on jatkanut yrittäjätoimintaansa. Vuonna 2009 A:lla on ollut yhteensä yli 1000 asiakasta 147 työpäivänä A:n asiakastulojen ollessa ainakin 99.322,82 euroa sekä 1.1.2010 – 7.4.2010 A:lla on ollut yhteensä noin 500 asiakasta 64 työpäivänä A:n asiakastulojen ollessa mainittuna aikana ainakin 32.000 euroa. A on omista ilmoituksistaan poiketen ollut täysin työkykyinen huolehtiessaan edellä mainittujen työtehtävien hoitamisen lisäksi yksin yrityksensä käytännön asioista, käyttäessään perheen autoa omiin menoihinsa ja perheenjäsenten kuljettamiseen, harrastaessaan säännöllisesti pitkiä juoksulenkkejä, harjoitellessaan maratonille aikomuksin osallistua sekä puolimaratoniin keväällä 2010 että täyspitkään maratoniin kesällä 2010, päättäessään sosiodraamaopiskelut keväällä 2009 aikomuksin jatkaa opiskeluja sekä harrastaessaan mm. zumbaa.

A on edellä selostetulla menettelyllään yrittänyt erehdyttää vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle ansionmenetyskorvausta ajalta 1.12.2008 – 5.10.2009 yhteensä 21.784,50 euroa, minkä jälkeen korvaus muuttuisi tapaturmaeläkkeeksi, jonka pääoma-arvo on 458.795 euroa.

Petoksen yritystä on pidettävä törkeänä ottaen huomioon sekä sen, että teolla on tavoiteltu huomattavaa hyötyä ja sen, että teolla on aiheutettu huomattava tai erityisen tuntuva vahinko ja lisäksi sen, että tekoa on myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.

4. TÖRKEÄ PETOS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 2 § 1

6.10.2008 – 30.11.2008 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt vakuutusyhtiö D:n maksamaan A:lle korvausta vapaaehtoisen yrittäjien tapaturmavakuutuksen perusteella päivärahaa ajalta 7.10.2008 – 30.11.2008 yhteensä 4.583,15 euroa olematta A:lla oikeutta mainittuun vakuutuskorvaukseen. A on ottanut mainitun vakuutuksen 12.2.2008, vaikka hänellä on ollut vastaavanlainen vakuutus vakuutusyhtiö C:ssä 11.4.2006 alkaen. Vakuutusyhtiö D:n vakuutusehtojen mukaan vakuutus myönnetään samaa työtä varten vain yhdestä vakuutusyhtiöstä. Vakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiö D:n vakuutus peruutetaan taannehtivasti alkamispäivästään, mikäli ilmenee, että vakuutetulla on vastaava, samaa työtä koskeva aikaisemmin alkanut vakuutus voimassa toisessa yhtiössä. A ei ole missään vaiheessa ilmoittanut vakuutusyhtiö D:lle, että hänellä on vastaava vakuutus vakuutusyhtiö C:ssä. A on edellä selostetulla menettelyllään aiheuttanut vakuutusyhtiö D:lle taloudellista vahinkoa sen maksettua A:lle perusteettomasti vakuutuskorvausta.

Petosta on pidettävä törkeänä ottaen huomioon sekä sen, että teolla on tavoiteltu huomattavaa hyötyä ja sen, että teolla on aiheutettu huomattava tai erityisen tuntuva vahinko ja lisäksi sen, että tekoa on myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.

5. TÖRKEÄN PETOKSEN YRITYS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 2 § 2

6.10.2008 – 6.4.2010 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä yrittänyt erehdyttää vakuutusyhtiö D:n maksamaan A:lle korvausta vapaaehtoisen yrittäjien tapaturmavakuutuksen, vakuutusyhtiö D:n Matkavakuutuksen ja vakuutusyhtiö D:n Henkilövakuutuksen perusteella olematta A:lla oikeutta mainittuihin vakuutuskorvauksiin.

A on lisäksi yrittänyt erehdyttää vakuutusyhtiötä ilmoittamalla totuudenvastaisesti olevansa työkyvytön, vaikka todellisuudessa A on ollut työkykyinen. A on vakuutusyhtiölle, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle ja vakuutusoikeudelle toimittamissaan lausunnoissa ja lääkärintodistuksissa ilmoittanut olevansa täydellisesti työkyvytön, vaikka todellisuudessa A on jatkanut yrittäjätoimintaansa. Vuonna 2009 A:lla on ollut yhteensä yli 1000 asiakasta 147 työpäivänä A:n asiakastulojen ollessa ainakin 99.322,82 euroa sekä 1.1.2010 – 7.4.2010 A:lla on ollut yhteensä noin 500 asiakasta 64 työpäivänä A:n asiakastulojen ollessa mainittuna aikana ainakin 32.000 euroa. A on omista ilmoituksistaan poiketen ollut täysin työkykyinen huolehtiessaan edellä mainittujen työtehtävien hoitamisen lisäksi yksin yrityksensä käytännön asioista, käyttäessään perheen autoa omiin menoihinsa ja perheenjäsenten kuljettamiseen, harrastaessaan säännöllisesti pitkiä juoksulenkkejä, harjoitellessaan maratonille aikomuksin osallistua sekä puolimaratoniin keväällä 2010 että täyspitkään maratoniin kesällä 2010, päättäessään sosiodraamaopiskelut keväällä 2009 aikomuksin jatkaa opiskeluja sekä harrastaessaan mm. zumbaa.

A on edellä selostetulla menettelyllään yrittänyt erehdyttää vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle vakuutusten perusteella seuraavia korvauksia

  • ansionmenetyskorvausta 65 vuoden ikään asti 31.500 euron sovitun vuosityöansion mukaan yhteensä 535.500 euroa,
  • ansionmenetystä 65 vuoden iästä kuolinikään täyden työkyvyttömyyden tapaturman aiheuttamana 80 vuoden ikään asti 330.750 euroa,
  • kuntoutuksesta ja haittalisistä noin 150.000 euroa ja
  • muista sairauden hoitotoimista ja lääkityksestä noin 25.000 euroa.

Petoksen yritystä on pidettävä törkeänä ottaen huomioon sekä sen, että teolla on tavoiteltu huomattavaa hyötyä ja sen, että teolla on aiheutettu huomattava tai erityisen tuntuva vahinko ja lisäksi sen, että tekoa on myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.

6. PETOS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 1 § 1

8.10.2008 – 26.6.2009 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt vakuutusyhtiöt C:n, D:n ja A:n maksamaan A:lle vakuutuskorvausta Thaimaan lääkärikuluista olematta A:lla oikeutta mainittuihin vakuutuskorvauksiin. A on toimittanut samat tutkimuslaskut neljään eri vakuutusyhtiöön vakuutuskorvauksen saamiseksi ja Inter Partner Assistance (AXA) / Falck Oy on 23.1.2009 korvannut vakuutuksen perusteella mainitut tutkimuslaskut A:lle. A on edellä selostetulla menettelyllään aiheuttanut mainituille vakuutusyhtiöille taloudellista vahinkoa heidän kaikkien korvattua vakuutusten perusteella A:lle seuraavat summat: vakuutusyhtiö C 103,66 euroa, vakuutusyhtiö A 203,40 euroa ja vakuutusyhtiö D 88,84 euroa.

7. PETOS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 1 § 1

23.10.2008 – 15.2.2009 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt vakuutusyhtiö D:n maksamaan A:lle vakuutuskorvausta kahdesta lääkäripalkkiosta olematta A:lla oikeutta mainittuihin vakuutuskorvauksiin. A on toimittanut samat tutkimuslaskut kahteen eri vakuutusyhtiöön vakuutuskorvauksen saamiseksi ja vakuutusyhtiö B on 9.2.2009 korvannut vakuutuksen perusteella mainitut tutkimuslaskut A:lle. A on edellä selostetulla menettelyllään aiheuttanut vakuutusyhtiö D:lle taloudellista vahinkoa sen korvattua 15.2.2009 vakuutuksen perusteella A:lle perusteettomasti yhteensä 146,98 euroa.

8. PETOKSEN YRITYS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 1 § 3

11.2.2008 – 26.8.2009 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä yrittänyt erehdyttää vakuutusyhtiöt C:n, D:n ja A:n maksamaan A:lle vakuutuskorvausta taksikyydeistä yrityksessään kuitenkaan täysin onnistumatta. A on toimittanut mainituille vakuutusyhtiöille korvausvaatimuksen taksikyydeistä. A on toimittanut samat taksikyytikuitit neljään eri vakuutusyhtiöön vakuutuskorvauksen saamiseksi. Vakuutusyhtiö B on korvannut kahdella eri korvauspäätöksellä mainituista taksikuluista yhteensä 514,66 euroa sen hylättyä loput vaatimuksista. Vakuutusyhtiö C on korvannut mainituista taksikyydeistä 239,00 euroa sen hylättyä loput vaatimuksista. Vakuutusyhtiöt D ja A ovat hylänneet vaatimukset kokonaisuudessaan.

9. AVUNANTO PETOKSEN YRITYKSEEN
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 1 § 3
Rikoslaki 5 luku 6 §

11.2.2008 – 26.8.2009 Turku

B on tahallaan edistänyt A:n edellä syytekohdassa 8 tarkoitettua petoksen yritystä laatimalla ja luovuttamalla A:lle 32 kaksoiskappaletta taksikyytikuiteista ajalta 11.12.2008 – 15.6.2009 tietoisena siitä, että A toimittaa kuitit vakuutusyhtiöön perusteettoman vakuutuskorvauksen saamiseksi. B on antanut jo aikaisemmin A:lle alkuperäiset kuitit mainituista taksikyydeistä. Taksikyytikuitteja on ollut yhteensä 974,80 euron arvosta.

10. PETOS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 1 § 1

17.12.2008 – 18.5.2009 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt vakuutusyhtiöt C:n, B:n ja A:n maksamaan A:lle vakuutuskorvausta 491,10 euroa pään MRI- tutkimuksesta olematta A:lla oikeutta vakuutuskorvaukseen. A on toimittanut saman tutkimuslaskun neljään eri vakuutusyhtiöön vakuutuskorvauksen saamiseksi ja vakuutusyhtiö D on 25.12.2008 korvannut vakuutuksen perusteella mainitun tutkimuslaskun A:lle. A on edellä selostetulla menettelyllään aiheuttanut mainituille vakuutusyhtiöille taloudellista vahinkoa heidän kaikkien korvattua vakuutusten perusteella A:lle ko. summan.

11. PETOS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 1 § 1

17.12.2008 – 26.6.2009 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt vakuutusyhtiöt C:n, B:n ja A:n maksamaan A:lle vakuutuskorvausta 99,98 euroa lääkärinpalkkiomaksusta olematta A:lla oikeutta vakuutuskorvaukseen. A on toimittanut saman hoitokululaskun neljään eri vakuutusyhtiöön vakuutuskorvauksen saamiseksi ja vakuutusyhtiö D on 25.12.2008 korvannut vakuutuksen perusteella mainitun hoitokululaskun A:lle. A on edellä selostetulla menettelyllään aiheuttanut mainituille vakuutusyhtiöille taloudellista vahinkoa heidän kaikkien korvattua vakuutusten perusteella A:lle ko. summan.

12. PETOS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 1 §

4.2.2009 – 21.8.2009 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt vakuutusyhtiöt D:n ja B:n maksamaan A:lle vakuutuskorvausta sarjahoidosta ja kahdesta poliklinikkakäynnistä yht. 58,20 euroa olematta A:lla oikeutta vakuutuskorvaukseen. A on toimittanut yhteensä neljälle eri vakuutusyhtiölle korvausvaatimuksen mainituista kuluista ja vakuutusyhtiö A on 26.6.2009 korvannut vakuutuksen perusteella mainitun kulun A:lle. Vakuutusyhtiö D on 26.6.2009 ja vakuutusyhtiö B on 21.8.2009 korvannut vakuutuksen perusteella mainitut kulut A:lle. A on edellä selostetulla menettelyllään aiheuttanut mainituille vakuutusyhtiöille taloudellista vahinkoa heidän kaikkien korvattua vakuutusten perusteella A:lle ko. summan.

13. PETOS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 1 §

4.2.2009 – 21.8.2009 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt vakuutusyhtiö D:n A:lle vakuutuskorvausta osastohoidosta ja 17.6.2009 tapahtuneesta poliklinikkakäynnistä yhteensä 349,50 euroa olematta A:llä oikeutta vakuutuskorvaukseen. A on toimittanut vakuutusyhtiö D:lle korvausvaatimuksen mainituista kuluista, vaikka vakuutusyhtiö A on 19.4.2009 korvannut vakuutuksen perusteella mainitut kulut A:lle. Vakuutusyhtiö D on 26.6.2009 korvannut vakuutuksen perusteella mainitut kulut A:lle. A on edellä selostetulla menettelyllään aiheuttanut vakuutusyhtiö D:lle mainitun suuruisen taloudellisen vahingon sen korvattua perusteettomasti ko. summan A:lle.

14. PETOKSEN YRITYS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 1 § 3

17.12.2008 – 1.6.2009 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä yrittänyt erehdyttää vakuutusyhtiö C:n maksamaan A:lle vakuutuskorvausta sarjahoidosta ja kahdesta poliklinikkakäynnistä yht. 58,20 euroa yrityksessään kuitenkaan onnistumatta. A on toimittanut yhteensä neljälle eri vakuutusyhtiölle korvausvaatimuksen mainituista kuluista ja vakuutusyhtiö A on 26.6.2009, vakuutusyhtiö D 26.6.2009 ja vakuutusyhtiö B 21.8.2009 korvannut vakuutuksen perusteella mainitut kulut A:lle. Vakuutusyhtiö C on evännyt A:n korvausvaatimuksen.

15. PETOS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 1 § 1

25.5.2009 – 2.7.2009 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt vakuutusyhtiöt D:n ja A:n maksamaan A:lle vakuutuskorvausta 242,20 euron lääkärinpalkkiomaksuista olematta A:lla oikeutta vakuutuskorvaukseen. A on toimittanut samat lääkärinpalkkiolaskut yhteensä neljään eri vakuutusyhtiöön vakuutuskorvauksen saamiseksi ja vakuutusyhtiö B on 2.7.2009 korvannut vakuutuksen perusteella mainitun lääkärinpalkkiolaskun A:lle. A on edellä selostetulla menettelyllään aiheuttanut mainituille vakuutusyhtiöille taloudellista vahinkoa heidän molempien korvattua vakuutusten perusteella A:lle mainituista laskuista 152,20 euroa.

16. PETOKSEN YRITYS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 1 § 3

25.5.2009 – 2.7.2009 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä yrittänyt erehdyttää vakuutusyhtiö C:n maksamaan A:lle vakuutuskorvausta lääkärinpalkkioista yrityksessään kuitenkaan onnistumatta. A on toimittanut vakuutusyhtiölle korvausvaatimuksen 242,20 euron lääkärinpalkkiomaksuista. A on toimittanut samat lääkärinpalkkiokuitit yhteensä neljään eri vakuutusyhtiöön vakuutuskorvauksen saamiseksi. Vakuutusyhtiöt A ja D ovat 26.6.2009 korvanneet mainituista palkkioista 152,20 euroa ja vakuutusyhtiö B on 2.7.2009 korvannut mainituista palkkioista 242,20 euroa.

17. PETOS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 1 § 1

16.5.2009 – 21.8.2009 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt vakuutusyhtiöt B:n ja D:n maksamaan A:lle vakuutuskorvausta 102,07 euron lääkekuluista olematta A:lla oikeutta vakuutuskorvaukseen. A on toimittanut saman lääkekulukuitin yhteensä neljään eri vakuutusyhtiöön vakuutuskorvauksen saamiseksi ja vakuutusyhtiö A on 26.6.2009 korvannut vakuutuksen perusteella mainitut lääkekulut A:lle. A on edellä selostetulla menettelyllään aiheuttanut vakuutusyhtiö B:lle taloudellista vahinkoa sen korvattua vakuutuksen perusteella A:lle ko. summan ja ja vakuutusyhtiö D:lle sen korvattua vakuutuksen perusteella A:lle ko. summasta 87,19 euroa.

18. PETOKSEN YRITYS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 1 § 3

1.6.2009 – 26.6.2009 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä yrittänyt erehdyttää vakuutusyhtiö C:n maksamaan A:lle vakuutuskorvausta lääkekuluista yrityksessään kuitenkaan onnistumatta. A on toimittanut yhteensä neljälle eri vakuutusyhtiölle korvausvaatimuksen 102,07 euron suuruisista lääkekuluista ja vakuutusyhtiö A on 26.6.2009 korvannut vakuutuksen perusteella mainitut lääkekulut A:lle. Vakuutusyhtiö C on evännyt A:n korvausvaatimuksen.

19. PETOS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 1 § 1

23.1.2009 – 26.6.2009 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt vakuutusyhtiöt D:n ja A:n maksamaan A:lle vakuutuskorvausta 83,40 euroa lääkärinpalkkiosta olematta A:lla oikeutta vakuutuskorvaukseen. A on toimittanut saman lääkärinpalkkiolaskun yhteensä neljään eri vakuutusyhtiöön vakuutuskorvauksen saamiseksi ja vakuutusyhtiö B on 25.2.2009 korvannut vakuutuksen perusteella mainitun lääkärinpalkkion A:lle. A on edellä selostetulla menettelyllään aiheuttanut mainituille vakuutusyhtiöille taloudellista vahinkoa heidän kaikkien korvattua vakuutusten perusteella A:lle ko. summan.

20. PETOKSEN YRITYS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 1 § 3

23.1.2009 – 26.6.2009 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt vakuutusyhtiöt D:n ja A:n maksamaan A:lle vakuutuskorvausta 83,40 euroa lääkärinpalkkiosta olematta A:lla oikeutta vakuutuskorvaukseen. A on toimittanut saman lääkärinpalkkiolaskun yhteensä neljään eri vakuutusyhtiöön vakuutuskorvauksen saamiseksi ja vakuutusyhtiö B on 25.2.2009 korvannut vakuutuksen perusteella mainitun lääkärinpalkkion A:lle. A on edellä selostetulla menettelyllään aiheuttanut mainituille vakuutusyhtiöille taloudellista vahinkoa heidän kaikkien korvattua vakuutusten perusteella A:lle ko. summan.

21. PETOS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 1 § 1

26.2.2009 – 18.5.2009 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt vakuutusyhtiöt B:n, D:n ja A:n maksamaan A:lle vakuutuskorvausta 541,88 euroa kaularangan MRI-tutkimuksesta olematta A:lla oikeutta vakuutuskorvaukseen. A on toimittanut saman tutkimuslaskun yhteensä neljään eri vakuutusyhtiöön vakuutuskorvauksen saamiseksi ja vakuutusyhtiö C on 19.1.2009 korvannut vakuutuksen perusteella mainitun tutkimuslaskun A:lle. A on edellä selostetulla menettelyllään aiheuttanut mainituille vakuutusyhtiöille taloudellista vahinkoa heidän kaikkien korvattua vakuutusten perusteella A:lle ko. summan.

22. PETOS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 1 § 1

27.2.2009 – 21.8.2009 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt vakuutusyhtiö B:n maksamaan A:lle vakuutuskorvausta 203,60 euron suuruisesta lääkäripalkkiosta olematta A:lla oikeutta mainittuun vakuutuskorvaukseen. A on toimittanut saman tutkimuslaskun yhteensä kolmeen eri vakuutusyhtiöön vakuutuskorvauksen saamiseksi ja vakuutusyhtiö A on 18.5.2009 korvannut vakuutuksen perusteella mainitun tutkimuslaskun A:lle. A on edellä selostetulla menettelyllään aiheuttanut vakuutusyhtiö B:lle taloudellista vahinkoa sen korvattua vakuutuksen perusteella A:lle perusteettomasti 118,60 euroa. Vakuutusyhtiö C ei ole korvannut A:lle mainittua tutkimuslaskua.

23. PETOKSEN YRITYS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 1 § 3

27.2.2009 – 21.8.2009 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä yrittänyt erehdyttää vakuutusyhtiö C:n maksamaan A:lle vakuutuskorvausta 203,60 euron suuruisesta lääkäripalkkiosta olematta A:lla oikeutta mainittuun vakuutuskorvaukseen. A on toimittanut saman tutkimuslaskun yhteensä kolmeen eri vakuutusyhtiöön vakuutuskorvauksen saamiseksi ja vakuutusyhtiö A on 18.5.2009 korvannut vakuutuksen perusteella mainitun tutkimuslaskun A:lle ja vakuutusyhtiö B on 21.8.2009 korvannut A:lle mainitusta laskusta 118,60 euroa. Teko on jäänyt vakuutusyhtiö C:n osalta yritykseksi, koska yhtiö ei ole korvannut A:lle mainittua tutkimuslaskua.

24. PETOS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 1 § 1

16.5.2009 – 21.8.2009 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt vakuutusyhtiöt B:n ja D:n maksamaan A:lle vakuutuskorvausta 21,16 euroa lääkekuluista olematta A:lla oikeutta vakuutuskorvaukseen. A on toimittanut saman lääkekulukuitin yhteensä kolmeen eri vakuutusyhtiöön vakuutuskorvauksen saamiseksi ja vakuutusyhtiö A on 26.6.2009 korvannut vakuutuksen perusteella mainitut lääkekulut A:lle. A on edellä selostetulla menettelyllään aiheuttanut vakuutusyhtiöille B ja D taloudellista vahinkoa niiden korvattua vakuutusten perusteella A:lle ko. summan.

25. PETOS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 1 § 1

29.6.2009 – 28.8.2009 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt vakuutusyhtiö B:n maksamaan A:n omistamalle yritykselle J Oy:lle korvauksen annetusta fysioterapiasta, vaikka mainittua fysioterapiaa ei ole todellisuudessa ole annettu. A on toimittanut vakuutusyhtiölle sekä laskun mainitusta fysioterapiasta että C:n väärennetyllä allekirjoituksella varustetun selvityksen annetusta fysioterapiasta, vaikka todellisuudessa A on itse täyttänyt ko. selvityksen C:n nimellä. A:n on edellä selostetulla menettelyllään aiheuttanut vakuutusyhtiölle 910 euron suuruisen taloudellisen vahingon sen korvattua A:lle perusteettomasti ko. laskun.

26. VÄÄRENNYS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 33 luku 1 §

29.6.2009 – 7.7.2009 Turku

A on väärentänyt C:n allekirjoituksen asiakirjaan ”selvitys annetusta fysioterapiasta” ja käyttänyt mainittua väärennettyä asiakirjaa harhauttavana todisteena hakiessaan vakuutusyhtiöltä korvausta mainitusta fysioterapiahoidosta. C ei ole antanut A:lle selvityksessä mainittua fysioterapiahoitoa.

27. PETOKSEN YRITYS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 1 § 3

29.6.2009 – 28.8.2009 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä yrittänyt erehdyttää vakuutusyhtiö B:n maksamaan A:n omistamalle yritykselle J Oy:lle korvauksen kahdestakymmenestä tekaistuun OMT-fysioterapiaan käytetyistä taksikyydeistä ajalta 26.5.2009 – 29.6.2009. Mainittujen taksikuittien yhteissumma on 624,60 euroa. Mainittua fysioterapiahoitoa ei ole todellisuudessa ole annettu. Teko on jäänyt yritykseksi vakuutusyhtiön evättyä korvausvaatimuksen.

28. AVUNANTO PETOKSEN YRITYKSEEN
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 1 § 1
Rikoslaki 5 luku 6 §

29.6.2009 – 28.8.2009 Turku

B on tahallaan edistänyt A:n edellä syyte- kohdassa 27 tarkoitettua petosta laatimalla ja luovuttamalla A:lle 20 kpl perusteettomia taksikyytikuitteja ajalta 26.5.2009 – 29.6.2009 tietoisena siitä, että A toimittaa kuitit vakuutusyhtiöön perusteettoman vakuutuskorvauksen saamiseksi. Taksikyytikuitteja on ollut yhteensä 624,60 euron arvosta.

29. PETOKSEN YRITYS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 1 § 3

28.2.2010 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä yrittänyt erehdyttää vakuutusyhtiö D:n maksamaan A:lle korvausta annetusta fysioterapiasta, vaikka todellisuudessa ko. hoitoa ei ole annettu. A on toimittanut vakuutusyhtiölle selvityksen annetusta fysioterapiasta, vaikka todellisuudessa A on itse täyttänyt ko. selvityksen tuntemattoman henkilön nimellä. A on yrittänyt erehdyttää vakuutusyhtiötä maksamaan perusteettomasti korvausta yhteensä 1.490 euroa.

30. TÖRKEÄ PETOS

Vakuutusyhtiö D:n rangaistusvaatimus, myöhemmin alla kohdan 32 jälkeen

31. PETOS
(8420/R/8410/10)
7.10.2008 – 30.11.2008 Turku

A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt vakuutusyhtiö C:n maksamaan A:lle päivärahaa vakuutuksen perusteella ilmoittamalla totuudenvastaisesti olevansa työkyvytön, vaikka todellisuudessa A on ollut työkykyinen. A on vakuutusyhtiölle toimittamissaan lausunnoissa ja lääkärintodistuksissa ilmoittanut olevansa täydellisesti työkyvytön, vaikka todellisuudessa A on jatkanut yrittäjätoimintaansa. Vuonna 2009 A:lla on ollut yhteensä yli 1000 asiakasta 147 työpäivänä A:n asiakastulojen ollessa ainakin 99.322,82 euroa sekä 1.1.2010 – 7.4.2010 A:lla on ollut yhteensä noin 500 asiakasta 64 työpäivänä A:n asiakastulojen ollessa mainittuna aikana ainakin 32.000 euroa. A on omista ilmoituksistaan poiketen ollut täysin työkykyinen huolehtiessaan edellä mainittujen työtehtävien hoitamisen lisäksi yksin yrityksensä käytännön asioista, käyttäessään perheen autoa omiin menoihinsa ja perheenjäsenten kuljettamiseen, harrastaessaan säännöllisesti pitkiä juoksulenkkejä, harjoitellessaan maratonille aikomuksin osallistua sekä puolimaratoniin keväällä 2010 että täyspitkään maratoniin kesällä 2010, päättäessään sosiodraamaopiskelut keväällä 2009 aikomuksin jatkaa opiskeluja sekä harrastaessaan mm. zumbaa.

A on edellä selostetulla menettelyllään erehdyttänyt vakuutusyhtiön maksamaan A:lle vakuutuksen perusteella perusteettomasti päivärahaa ajalta 7.10.2008 – 30.11.2008 yhteensä 4.021,88 euroa.

32. TÖRKEÄ PETOS
(8420/R/59565/10)
Rikoslaki 36 luku 2 § 1

22.3.2010 – 30.4.2011 Turku

A on hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt H:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen maksamaan A:lle vammaispalvelulain mukaisia etuuksia jättämällä ilmoittamatta työssäkäynnistään ja ilmoittamalla totuudenvastaisia tietoja omasta toimintakyvystään. A on jatkanut yrittäjätoimintaansa siten, että vuonna 2009 A:lla on ollut yhteensä yli 1000 asiakasta 147 työpäivänä kokonaisansioiden ollessa ainakin 99.322,82 euroa sekä 1.1.2010 – 17.4.2010 A:lla on ollut yhteensä noin 500 asiakasta 64 työpäivänä kokonaisansioiden ollessa tammikuussa 2010 yhteensä ainakin 32.000 euroa. A on omista ilmoituksistaan poiketen ollut täysin työkykyinen huolehtiessaan edellä mainittujen työtehtävien hoitamisen lisäksi yksin yrityksensä käytännön asioista, käyttäessään perheen autoa omiin menoihinsa ja perheenjäsenten kuljettamiseen, harrastaessaan säännöllisesti pitkiä juoksulenkkejä, harjoitellessaan maratonille aikomuksin osallistua sekä puolimaratoniin keväällä 2010 että täyspitkään maratoniin kesällä 2010, päättäessään sosiodraama- opiskelut keväällä 2009 aikomuksin jatkaa opiskeluja sekä harrastaessaan mm. zumbaa.

A on edellä selostetulla menettelyllään erehdyttänyt H:n kaupungin perusteettomasti maksamaan A:lle vammaispalvelu- lain perusteella vaikeavammaisten kuljetuspalvelusta ja henkilökohtaisesta avusta vuonna 2010 yhteensä 3.823,69 euroa ja vuonna 2011 yhteensä 3.324,80 euroa.

Petosta on pidettävä törkeänä ottaen huomioon sekä sen, että teolla on tavoiteltu huomattavaa hyötyä ja sen, että teolla on aiheutettu huomattava tai erityisen tuntuva vahinko ja lisäksi sen, että tekoa on myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.

Vakuutusyhtiö D:n rangaistusvaatimus

30. TÖRKEÄ PETOS
(8420/R/8410/10)
Rikoslaki 36 luku 2 § 1

7.10.2008 – 30.3.2010 Turku

A on hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt vakuutusyhtiö D:n maksamaan A:lle korvausta täysajan tapaturmavakuutuksen perusteella ilmoittamalla totuudenvastaisesti olevansa työkyvytön, vaikka todellisuudessa A on ollut työkykyinen. A on vakuutusyhtiölle, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle ja vakuutusoikeudelle toimittamissaan lausunnoissa ja lääkärintodistuksissa ilmoittanut olevansa täydellisesti työkyvytön, vaikka todellisuudessa A on jatkanut yrittäjätoimintaansa. Vuonna 2009 A:lla on ollut yhteensä yli 1000 asiakasta 147 työpäivänä A:n asiakastulojen ollessa ainakin 99.322,82 euroa sekä 1.1.2010 – 7.4.2010 A:lla on ollut yhteensä noin 500 asiakasta 64 työpäivänä A:n asiakastulojen ollessa mainittuna aikana ainakin 32.000 euroa. A on omista ilmoituksistaan poiketen ollut täysin työkykyinen huolehtiessaan edellä mainittujen työtehtävien lisäksi yksin yrityksensä käytännön asioista, käyttäessään perheen autoa omiin menoihinsa ja perheenjäsenten kuljettamiseen, harrastaessaan säännöllisesti pitkiä juoksulenkkejä, harjoitellessaan maratonille aikomuksin osallistua sekä puolimaratoniin keväällä 2010 että täyspitkään maratoniin kesällä 2010, päättäessään sosiodraamaopiskelut keväällä 2009 aikomuksin jatkaa opiskeluja sekä harrastaessaan mm. zumbaa.

A edellä selostetulla menettelyllään erehdyttänyt vakuutusyhtiön maksamaan A:lle vakuutuksen perusteella perusteettomasti päivärahaa ajalta 6.10.2008-30.3.2010 yhteensä 49.917,78 euroa.

Petosta on pidettävä törkeänä ottaen huomioon sekä sen, että teolla on tavoiteltu huomattavaa hyötyä ja sen, että teolla on aiheutettu huomattava tai erityisen tuntuva vahinko ja lisäksi sen, että tekoa on myös kokonaisuudessaan pidettävä törkeänä.

Syytekohdassa mainitut vakuutuskorvaukset on suoritettu vakuutusyhtiö D:n Henkilövakuutuksen perusteella (vahinkonumerot YH-92464, YH-92689 ja YH-l06696), ei täysajan tapaturmavakuutuksen perusteella.

Syyttäjä on yhtynyt vakuutusyhtiö D:n rangaistusvaatimukseen.

Syyttäjän muut vaatimukset

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Asianomistajien vaatimukset

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Vastaajien vastaukset

Kohta 1

A on kiistänyt syytteen.

A on kiistänyt vakuutusyhtiö B:n vahingonkorvausvaatimuksen perusteeltaan ja on myöntänyt sen määrältään oikeaksi.

A on kiistänyt erehdyttäneensä vakuutusyhtiö B:n maksamaan hänelle korvausta täysajan tapaturmavakuutuksen perusteella ilmoittamalla totuudenvastaisesti olevansa työkyvytön, vaikka todellisuudessa A on ollut työkykyinen. Työkyvyttömyys osoitetaan lääkärintodistuksilla. A on lukuisten lääkärintodistusten mukaan työkyvytön. Tästä johtuen A:lla on ollut oikeus lausunnoissaan katsoa olevansa työkyvytön.

A on kiistänyt syytteessä olevat maininnat asiakkaistaan ja kokonaisansioistaan. Kysymyksessä on J Oy:n asiakkaat ja tulot, ei A:n. A ei sinänsä kiistä jossain määrin ottaneensa vastaan asiakkaita ja antaneensa heille hoitoa, mutta vähäisemmässä määrin kuin aikaisemmin. Yhtiöstä ei A ole juurikaan saanut palkkatuloja. A on myös hoitanut yhtiön käytännön asioita, mutta tämä ei ole vaatinut suurtakaan työpanosta.

A ei myöskään ole kiistänyt autollaan ajamistaan. Sen sijaan syytteessä olevat muut maininnat harrastamisistaan A on kiistänyt perättöminä ja osin liioiteltuina. Edellä olevan perusteella A katsoo olleensa työkyvytön ja näin ollen hän ei ole erehdyttänyt vakuutusyhtiötä maksamaan hänelle vakuutuksen perusteella päivärahaa yhteensä 25.480 euroa. A katsoo olevansa tähän oikeutettu.

A on kaatunut Thaimaassa 6.10.2008 ja sen seurauksena on esiintynyt neurologisia oireita. Tapaturma aiheutti diffuusi aivovamman jälkitilan, johon liittyy laaja-alaiset oireet: huimaus, päänsärkyherkkyys, näköhäiriöt, voimakas väsymys, muistin ja keskittymiskyvyn muutokset sekä luonteen- ja käyttäytymisen muutokset. Myös trauman aiheuttama hyvänlaatuinen asentohuimaus jatkuu edelleen.

Lääkäri A:n 22.6.2010 antamasta lääkärinlausunnosta ilmenee, että A on kaikkeen työhön pysyvästi työkyvytön. Kysymys on diffuusi aivovamman jälkioireista ja niiden vaikeusasteesta. Ne on arvioitu niin vaikeiksi, että edes ammatillinen kuntoutus ei ole mielekästä. Lausunnon mukaan jälkioireissa ei ole tapahtunut merkittävää korjaantumista. Lausunnon liitteestä ilmenee käytännön rajoitukset, joita oireet ovat aiheuttaneet. A ei pysty juurikaan tekemään kotitöitään, ei lainkaan raskaampia töitä, hänellä on jatkuvaa huonovointisuutta, kroonista väsyneisyyttä, tarvitsee kotiapua, siivousapua ym., ei pysty tekemään täysipainoista potilastyötä vaan ainoastaan kevyttä lyhytkestoista hoitotyötä. Lausunnosta ilmenee A:n tila ja sen aiheuttaja eli aivovamma.

Korvauskäsittelyn yhteydessä vakuutuslautakunta on hankkinut asiantuntijalausunnon lääkäri B:ltä, jonka lausunnosta ilmenee mm., että

  • potilaalle on jäänyt hankala kiertohuimausoire, joka provosoitunut seistessä
  • työkykytutkimuksissa potilaalla todettiin dysmetriaa, sormi-nenänpää- että kantapää -polvikokeessa, mutta sittemmin sormi-nenänpää dysmetria korjaantui ja kaularangan MRI-kuvauksessa ilmeni löydöksiä, joita pidetään varsin merkitsevinä vaurion merkkeinä.

Lääkäri B vastaa potilaan työkyvyttömyyteen liittyvään kysymykseen niin, että

  • potilaalla oli selkeät aivovamman oireet, huimausta, pahoinvointia, väsymystä ym. lisäksi näköongemia ja jonkinasteista dysmetriaa
  • hoitava lääkäri oli määritellyt ne aivorunkoperäiseksi
  • ei ole tietoinen, mikä potilaan kliininen tila on lopullisesti
  • hän ei voi tulkita työkyvyttömyyttä muuksi kuin mahdollisesti aivovamman aiheuttamiseksi ja
  • kuvatut oireet ovat subjektiivisia samoin kuin niiden aiheuttamat rajoitukset yksilölle itselleen.

Johtopäätöksenä lääkäri B:n lausunnosta voidaan todeta, että A on saanut aivovamman ja potilaalla havaitut oireet ja työkyvyttömyys ovat syy-yhteydessä keskenään.

Asiantuntijalausunnossaan lääkäri C 2.9.2010 lausuu käsityksenään, että A sai aivovamman Thaimaassa 6.10.2008 tapahtuneen kaatumisen seurauksena. Lääkäri C:n mukaan tapaturma aiheutti diffuusin aivovamman jälkitilan, johon liittyy laaja-alaiset oireet.

Kun useat asiantuntijalääkärit ovat päätyneet samaan lopputulokseen, ei voida väittää, että A olisi vakuutusyhtiöille lääkärintodistuksen muodossa antanut vääriä tietoja. A kiistää myös millään tavoin antaneensa lääkäreille vääriä tietoja terveydentilastaan ja työkyvyttömyydestään.

Kohta 2
A on kiistänyt syytteen.

A on vedonnut kiistämisen perusteiksi kohdan 1 osalta lausumaansa. Koska kohdissa 1 ja 2 on sama asianomistaja ja kysymys on samasta vakuutustapahtumasta, ei kohtaa 2 voida pitää eri rikoksena.

Kohta 3

A on kiistänyt syytteen samalla perusteella kuin hän on vastannut syytekohtaan 1. A ei siten ole yrittänyt erehdyttää vakuutusyhtiö C maksamaan hänelle ansiomenetyskorvausta.

Kohta 4

A on kiistänyt syytteen törkeästä petoksesta.

A on kiistänyt, että hän olisi erehdyttänyt vakuutusyhtiö D maksamaan hänelle korvausta vapaaehtoisen yrittäjien tapaturmavakuutuksen perusteella yhteensä 4.583,15 euroa olematta hänellä oikeutta mainittuun vakuutuskorvaukseen. A ei ole tietoinen vakuutusyhtiöiden ehdoista. Siten hän ei ole tahallaan syyllistynyt tekoon. Näin ollen A ei ole syyllistynyt petokseen sillä, että hän ei ole ilmoittanut vakuutusyhtiö D:lle, että hänellä on vastaava vakuutus vakuutusyhtiö C:ssä. Erikseen A on huomauttanut, että petosta ei ole pidettävä törkeänä, koska vahinko on vain 4.583,15 euroa eikä teko kokonaisuutena arvostellenkaan ole törkeä.

A on kiistänyt vakuutusyhtiö D:n vahingonkorvausvaatimuksen perusteeltaan, mutta on myöntänyt sen määrällisesti oikeaksi. A on ilmoittanut siltä varalta, jos katsotaan ettei hän ole syyllistynyt rikokseen ja katsotaan että hän on saanut perusteetonta etua vakuutusyhtiö D:ltä, olevansa valmis palauttamaan saadun vakuutuskorvauksen yhtiölle vähennettynä hänen maksamalla vakuutusmaksulla.

Kohta 5

A on kiistänyt syytteen. A on vedonnut siihen, mitä hän on syytekohdan 4 ja syytekohdan 1 osalta lausunut.

Kohta 6

A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla. A on katsonut että petosta on, aiheutunut vahingon määrä huomioon ottaen, pidettävä vain Iievänä petoksena. A on myöntänyt vakuutusyhtiöiden C, A ja D vahingonkorvausvaatimukset oikeiksi.

Kohta 7

A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla.
Aiheutettu vahinko huomioon ottaen A on myöntänyt syyllistyneensä vain lievään petokseen. A on myöntänyt vakuutusyhtiö D:n vahingonkorvausvaatimuksen oikeaksi.

Kohta 8

A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla ja on myöntänyt syytteen oikeaksi.

Kohta 10

A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla ja on myöntänyt syytteen oikeaksi. A on myöntänyt vakuutusyhtiöiden C, B ja A vahingonkorvausvaatimukset oikeiksi.

Kohta 11

A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla. Aiheutettu vahinko huomioon ottaen A on myöntänyt syyllistyneensä vain lievään petokseen. a on myöntänyt vakuutusyhtiöiden C, B ja A vahingonkorvausvaatimukset oikeiksi.

Kohta 12

A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla. A on kiistänyt syytteen petoksesta ja on myöntänyt lievän petoksen. A on myöntänyt vakuutusyhtiöiden D ja B vahingonkorvausvaatimukset oikeiksi.

Kohta 13

A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla. A on kiistänyt syytteen petoksesta, mutta on myöntänyt syyllistyneensä lievään petokseen. A on myöntänyt vakuutusyhtiö D:n vahingonkorvausvaatimuksen oikeaksi.

Kohta 14

A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla. A on kiistänyt syytteen petoksen yrityksestä. A on myöntänyt syyllistyneensä lievään petoksen yritykseen, joka ei ole kriminalisoitu.

Kohta 15

A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla. A on myöntänyt syyllistyneensä lievään petokseen. A on myöntänyt vakuutusyhtiöiden D ja A vahingonkorvausvaatimukset oikeiksi.

Kohta 16

A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla. A on kiistänyt syytteen petoksen yrityksestä. A on myöntänyt syyllistyneensä lievän petoksen yritykseen, joka ei ole rangaistava teko.

Kohta 17

A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla. A on kiistänyt syytteen petoksesta. A on myöntänyt syyllistyneensä lievään petokseen. A on myöntänyt vakuutusyhtiöiden D ja B vahingonkorvausvaatimukset oikeiksi.

Kohta 18

A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla. A on kiistänyt syytteen petoksen yrityksestä. A on myöntänyt syyllistyneensä lievän petoksen yritykseen, joka ei ole rangaistava teko.

Kohta 19

A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla. A on kiistänyt syytteen petoksesta. A on myöntänyt syyllistyneensä lievään petokseen. A on myöntänyt vakuutusyhtiöiden D ja A vahingonkorvausvaatimukset oikeiksi.

Kohta 20
A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla. A on kiistänyt syytteen petoksen yrityksestä. A on myöntänyt syyllistyneensä lievän petoksen yritykseen, joka ei ole rangaistava teko.

Kohta 21

A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla. A on myöntänyt syytteen oikeaksi. A on myöntänyt vakuutusyhtiöiden D ja A vahingonkorvausvaatimukset oikeiksi.

Kohta 22

A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla. A on kiistänyt syytteen petoksesta. A on myöntänyt syyllistyneensä lievään petokseen. A on myöntänyt vakuutusyhtiö B:n vahingonkorvausvaatimuksen oikeaksi.

Kohta 23

A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla. A on kiistänyt syytteen petoksen yrityksestä katsoen tämän Iieväksi. Lievä petoksen yritys ei ole rangaistava teko.

Kohta 24

A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla. A on kiistänyt syytteen petoksesta myöntäen syyllistyneensä lievään petokseen. A on myöntänyt vakuutusyhtiöiden D ja B vahingonkorvausvaatimukset oikeiksi.

Kohta 25

A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla ja on myöntänyt syytteen oikeaksi. A on myöntänyt vakuutusyhtiö B:n vahingonkorvausvaatimuksen oikeaksi.

Kohta 26

A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla ja on myöntänyt syytteen oikeaksi.

Kohta 27

A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla ja on myöntänyt syytteen oikeaksi.

Kohta 29

A on myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla ja on myöntänyt syytteen oikeaksi.

Kohta 30

A on kiistänyt syytteen törkeästä petoksesta. A on vedonnut siihen mitä hän on syytekohdan 1 osalta lausunut.

A on kiistänyt vakuutusyhtiö D:n vahingonkorvausvaatimuksen perusteeltaan ja on myöntänyt sen määrällisesti oikeaksi. A:lle on maksettu Thaimaassa sattuneen tapaturman perusteella päivärahaa ajalta 7.10.2008 – 30.11.2008. Tapaturman perustella on siis maksettu päivärahaa 30.11.2008 asti. Vahinkotunnus YH-92464. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö D on maksanut korvausta vain sairaudenhoitokuluturvan puolelta Vahinkotunnus YH-92689. Tästä ei nyt ole lainkaan kysymys. Kihlakunnansyyttäjän alkuperäisessä syytteessäkään ei oltu tältä osin vaadittu rangaistusta. A on kiistänyt syytteen ja vahingonkorvausvaatimukset myös tällä perusteella.

Kohta 31

A on kiistänyt syytteen. Perusteluina A on viitannut siihen, mitä hän on syytekohdan 1 osalta lausunut. Sitä paitsi A ei ole ollut työssä 7.10.2008 – 30.11.2008 eli syytteen ajankohtana, vaan hän on ollut Thaimaassa. A on kiistänyt perusteeltaan vakuutusyhtiö C:n vahingonkorvausvaatimuksen myöntäen sen määrällisesti oikeaksi.

Kohta 32

A on kiistänyt syytteen. Hän ei ole menetellyt syytteessä kuvatulla tavalla. Hakemuksessa ei ole kohtaa, jossa olisi kysytty A:n työssä käynnistä. Näin ollen hän ei ole ilmoittanut tietoja totuudenvastaisesti tai jättänyt mitään ilmoittamatta. A on viitannut siihen mitä hän on syytekohdan 1 osalta lausunut eli hän on työkyvytön. A on kiistänyt H:n kaupungin vahingonkorvausvaatimuksen perusteeltaan ja on myöntänyt sen määrällisesti oikeaksi.

Syyteoikeuden vanhentuminen

Koska A on katsonut useissa kohdissa syyllistyneensä lievään petokseen (tai sen yritykseen) petoksen sijasta, on huomioitava myös rikoksen tekoaika. Näyttäisi siltä, että ainakin syytekohdan 7 osalta syyteoikeus olisi vanhentunut, koska A on haastettu 14.4.2011. Syytteen tarkoittaman teon ajankohdaksi on merkitty 23.10.2008- 15.2.2009. Myös muissa syytekohdissa olisi paikallaan täsmentää syytteiden tekoaikaa mikä saattaisi johtaa myös muiden syytekohtien osalta syyteoikeuden vanhentumiseen. Syytteiden tekoaika ei voi ainakaan kaikissa kohdissa olla useita kuukausia.

Vahingonkorvausvaatimuksista

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Oikeudenkäyntikululaskuista

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

B

Kohta 9

B on kiistänyt syytteen. Hän on myöntänyt valmistaneensa syytekohdassa 9 mainittuja taksikyytikuittien kaksoiskappaleita. B on kiistänyt vakuutusyhtiö C:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Kohta 28

B on kiistänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla ja on kiistänyt syytteen. Taksimatkat ovat olleet todellisia eikä B ole tiennyt ettei B ole mennyt hoitoihin.

B on kiistänyt vakuutusyhtiö D:n korvausvaatimuksen selvittelykuluista perusteeltaan ja määrältään sekä vaatimuksen niiden korvaamisesta yhteisvastuullisesti A:n kanssa.

B on vaatinut, että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa asiassa korkoineen.

Oikeudenkäyntikululaskuista

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

TODISTELU

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Syyksilukeminen

A on syyllistynyt siihen, mistä hänelle on vaadittu rangaistusta.

B on syyllistynyt siihen, mistä hänelle on vaadittu rangaistusta.

Perustelut

A

Kohdat 8, 10, 21, 25- 27 ja 29

A on myöntänyt menetelleensä syytekohdissa kuvatulla tavalla ja myöntänyt syytteen oikeaksi. Tunnustuksen oikeellisuutta ei ole aihetta epäillä. Todistelu tukee tunnustusta.

Kohdat 6-7, 11-13, 15, 17, 19, 22 ja 24

A on myöntänyt menetelleensä syytekohdissa kuvatulla tavalla. Tunnustuksen oikeellisuutta ei ole aihetta epäillä. Todistelu tukee tunnustusta. A on aiheutetun vahingon määrään vedoten myöntänyt syyllistyneensä vain lieviin petoksiin.

Huolimatta aiheutetun vahingon määrästä jatkuvat ajallisesti toisiaan seuraavat useat petosrikokset on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti katsottava petoksiksi.

Kohdat 14, 16, 18, 20 ja 23

A on myöntänyt menetelleensä syytekohdissa kuvatulla tavalla. Tunnustuksen oikeellisuutta ei ole aihetta epäillä. Todistelu tukee tunnustusta.

A on tavoitellun hyödyn määrään vedoten myöntänyt syyllistyneensä vain rankaisemattomaan lievään tekomuotoon.

Edellisissä syytekohdissa mainitulla perusteella petoksen yrityksiä ei ole pidettävää lievinä.

Syyteoikeus ei ole vanhentunut.

Kohdat 1-5 ja 30-32

Erehdyttäminen ja tahallisuus

A kohdissa 1-3 ja 30-32 on kiistänyt erehdyttäneensä asianomistajia, koska hän on ollut työkyvytön. Kohdassa 4 erehdyttäminen on kiistetty, koska A on kiistänyt olleensa tietoinen vakuutusehdoista. Erehdyttäminen kohdassa 32 on kiistetty myös sillä perusteella, ettei hakemuslomakkeessa ollut kysytty työssäolosta.

Riidattomat tosiseikat

Kohdat 1-5 ja 30- 32
Riidattomia tosiseikkoja ovat seuraavat:

  • A on ollut uupumuksen ja väsymyksen vuoksi sairauslomalla 15.9. – 5.10.2008
  • riidanalaisen kaatumistapaturman aika ja paikka on 6.10.2008 Thaimaassa
  • J Oy:n / A:n voimassa ollut vakuutusturva 6.10.2008:
  • Vakuutusyhtiö A:ssä tapaturmavakuutus (voimassa 24.11.1988 alkaen)
  • Vakuutusyhtiö C:ssä vapaaehtoinen yrittäjien lakisääteinen tapaturmavakuutus (voimassa 11.4.2006 alkaen)
  • Vakuutusyhtiö B:ssä täysajan tapaturmavakuutus (voimassa 28.3.2007 alkaen), 13.6.2008 vakuutusturvaa on laajennettu korottamalla pysyvän haitan, kuoleman ja hoitokulujen summia ja ottamalla päivärahan vakuutusturvan
  • Vakuutusyhtiö D:ssä vapaaehtoinen yrittäjien lakisääteinen tapaturmavakuutus työ- ja vapaa-ajalle (voimassa 12.2.2008 alkaen), samansisältöinen kuin vakuutusyhtiö C:ssä voimassa oleva vakuutus
  • Vakuutusyhtiö D:ssä Henkilövakuutus (voimassa 9.6.2008 alkaen)
  • Vakuutusyhtiö D:ssä Matkavakuutus (voimassa 7.8.2008 alkaen)

Lisäksi riidatonta on, että

Kohdat 1 ja 31

  • B on 11.11.2008 allekirjoittanut A:n puolesta vahinkoilmoituksen, B ei ole täyttänyt ilmoituksessa lainkaan kohtia, joissa kysytään vakuutetun muista vakuutuksista
  • vakuutusyhtiö on maksanut työkyvyttömyyden perusteella päivärahaa ajalta 6.10.2008 – 4.10.2009 yhteensä 25.480 euroa
  • päivärahan maksamisen edellytyksenä on ollut vakuutetun työkyvyttömyys

Kohta 2

  • mahdollisen aivovamman aiheuttaman pysyvän haitan korvauksen käsittely on kesken

Kohta 3

  • B on 11.11.2008 allekirjoittanut A:n puolesta vahinkoilmoituksen (yrittäjien lakisääteinen tapaturma- vakuutus), vahinkoilmoitus on saapunut vakuutusyhtiölle 18.11.2008, korvausta on haettu mm. työkyvyttömyydestä
  • Vakuutusyhtiö C on 19.1.2009 tehnyt kielteisen päätöksen työkyvyttömyyden perusteella haetusta korvauksesta
  • A on 26.1.2009 tehnyt päätöksestä valituksen Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan
  • Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta on 12.11.2009 antanut päätöksen, jossa se on velvoittanut vakuutusyhtiö C:n suorittamaan A:lle päivärahaa ajalta 7.10.2008 – 30.11.2008, vakuutusyhtiö C on tehnyt lautakunnan päätöksen mukaisen oikaisun 4.12.2009
  • A on 18.12.2009 valittanut ko. lautakunnan päätöksestä Vakuutusoikeuteen, jossa asian käsittely on vielä kesken
  • Vakuutusyhtiö C on maksanut A:lle ansionmenetyskorvausta (kohta 31) ajalta 7.10.2008 – 30.11.2008 yhteensä 4.021,88 euroa
  • mikäli vakuutusoikeus ratkaisisi asian A:n vaatimuksen mukaisesti, olisi A:lla oikeus ansionmenetyskorvauksen ajalta 1.12.2008 – 5.10.2009, jonka jälkeen korvaus muuttuisi tapaturmaeläkkeeksi.

Kohta 4

  • J Oy / A on 12.2.2008 ottanut vakuutusyhtiö D:ssä vapaaehtoisen yrittäjien tapaturmavakuutuksen työ- ja vapaa-ajalle
  • J Oy:llä / A:lla on ollut samansisältöinen vakuutus vakuutusyhtiö C:ssä (voimassa 11.4.2006 alkaen)
  • molempien yhtiöiden vakuutusehtojen mukaan vakuutus myönnetään samaa työtä varten vain yhdestä vakuutusyhtiöstä
  • Vakuutusyhtiö C:n vakuutuksen maksun eräpäivä on ollut 11.1.2008. Laskua ei ole maksettu ajallaan ja sille on myönnetty maksuaikaa 21.3.2008 asti. 1. maksukehotus on lähtenyt 22.3.2008 ja 2. maksukehotus 19.4.2008. Lasku on maksettu 21.4.2008
  • B on 11.11.2008 allekirjoittanut A:n puolesta vahinkoilmoituksen (vapaaehtoinen yrittäjien tapaturmavakuutus työ- ja vapaa-ajalle), korvausta on haettu mm. työkyvyttömyydestä
  • Vakuutusyhtiö D on 14.12.2008 antanut päätöksen, jonka mukaan A on oikeutettu päivärahaan 100 %:n työkyvyn alentuman mukaan ajalta 7.10.2008 – 30.11.2008
  • Vakuutusyhtiö D on maksanut A:lle päivärahaa ajalta 7.10.2008 – 30.11.2008 yhteensä 4.583,15 euroa
  • Vakuutusyhtiö D on vakuutuksen 13182-1 perusteella suorittanut päivärahaa 14.12.2008 yhteensä 4.583,15 euroa.

Kohta 5

  • J Oy / A on 9.6.2008 ottanut vakuutusyhtiö D:n Henkilövakuutuksen
  • J Oy / A on 7.8.2008 ottanut vakuutusyhtiö D:n Matkavakuutuksen
  • J Oy / A on 12.2.2008 ottanut vakuutusyhtiö D:n Vahinkovakuutuksesta vapaaehtoisen yrittäjien tapaturmavakuutuksen työ- ja vapaa-ajalle
  • JOy:llä / A:lla on ollut samansisältöinen vakuutus vakuutusyhtiö C:ssä (voimassa 11.4.2006 alkaen)
  • molempien yhtiöiden vakuutusehtojen mukaan vakuutus myönnetään samaa työtä varten vain yhdestä vakuutusyhtiöstä
  • Vakuutusyhtiö C:n vakuutuksen maksun eräpäivä on ollut 11.1.2008. Laskua ei ole maksettu ajallaan ja sille on myönnetty maksuaikaa 21.3.2008 asti. 1. maksukehotus on lähtenyt 22.3.2008 ja 2. maksukehotus 19.4.2008. Lasku on maksettu 21.4.2008.

Yrittäjien tapaturmavakuutus työ- ja vapaa-ajalle:

  • B on 11.11.2008 allekirjoittanut A:n puolesta vahinkoilmoituksen (vapaaehtoinen yrittäjien tapaturma- vakuutus työ- ja vapaa-ajalle), korvausta on haettu mm. työkyvyttömyydestä
  • Vakuutusyhtiö D:n Vahinkovakuutus on 14.12.2008 antanut päätöksen, jonka mukaan A on oikeutettu päivärahaan 100 %:n työkyvyn alentuman mukaan ajalta 7.10.2008 – 30.11.2008, vakuutusyhtiö on katsonut, ettei työkyvyn alenema ole 1.12.2008 lähtien ollut yli vakuutusehdoissa edellytettyä 10 %:a ja evännyt korvauksen mainitulla perusteella
  • A on 2.1.2009 tehnyt päätöksestä valituksen Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan
  • A on 6.3.2009, 13.5.2009 ja 2.12.2009 antanut lisälausunnot muutoksenhakulautakuntaan
  • Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta on 12.11.2009 antanut päätöksen, jossa se on hylännyt A:n valituksen
  • A on 18.12.2009 valittanut ko. lautakunnan päätöksestä Vakuutusoikeuteen, jossa asian käsittely on vielä kesken

Vakuutusyhtiö D:n Matkavakuutus ja Henkilövakuutus:

  • A on 6.4.2010 tehnyt korvausvaateen pysyvän haitan, pysyvän työkyvyttömyyden, invaliditeetin ja haittarahan korvauksista
  • vakuutusyhtiö on keskeyttänyt korvaushakemuksen käsittelyn rikostutkinnan ja syyteharkinnan ajaksi

Kohta 30
Vakuutusyhtiö D on maksanut vakuutusten perusteella päiväkorvauksia vakuutusten perusteella yhteensä 49.917,78 euroa seuraavasti:

Vakuutus 21355496, vahinko YH-92689, lyhytaikaisen työkyvyttömyyden päiväkorvaus

  • 4.100,00 euroa, suoritettu 7.1.2009
  • 1.700,00 euroa, suoritettu 13.2.2009
  • 4.600,00 euroa, suoritettu 12.3.2009
  • 2.800,00 euroa, suoritettu 14.4.2009
  • 3.200,00 euroa, suoritettu 21.4.2009
  • 17,44 euroa, suoritettu 14.4.2009
  • 200,00 euroa, suoritettu 25.5,2009
  • 0,34 euroa, suoritettu 25.5.2009

päiväkorvauksia yhteensä 16.617,78 euroa

Vakuutus 21355496, vahinko YH-l06696, lyhtyaikaisen työkyvyttömyyden päiväkorvaus

  • 2.300,00 euroa, suoritettu 25.5.2009
  • 3.000,00 euroa, suoritettu 24.6.2009
  • 3.000,00 euroa, suoritettu 27.7,2009
  • 3.800,00 euroa, suoritettu 28.8.2009
  • 3.000,00 euroa, suoritettu 23.10.2009
  • 3.100,00 euroa, suoritettu 3.11.2009
  • 3.000,00 euroa, suoritettu 1.12.2009
  • 3.100,00 euroa, suoritettu 30.12,2009
  • 3.100,00 euroa, suoritettu 27.1.2010
  • 2.800,00 euroa, suoritettu 24.2.2010
  • 3.100,00 euroa, suoritettu 30.3.2010

päiväkorvauksia yhteensä 33.300,00 euroa

Kohta 32

  • A on 22.3.2010 hakenut H:n kaupungilta vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua päivittäisiin toimiin, kodin ulkopuolisiin asiointeihin ja vapaa-ajan toimiin
  • H:n kaupunki on maksanut vaikeavammaisten kuljetuspalvelusta ja henkilökohtaisesta avusta vuonna 2010 yhteensä 3.823,69 euroa ja vuonna 2011 yhteensä 3.324,80 euroa
  • A ei ole ilmoittanut H:n kaupungille siitä, että on tehnyt säännöllisesti työtä vuosina 2009 ja 2010.

Näyttö

Asianosaiset ovat puolin ja toisin esittäneet lääkärinlausuntoja vastaajan todellisesta terveydentilasta ja työkyvystä tai työkyvyttömyydestä sekä väitettyinä tekoaikoina että niitä edeltävältä tai niitä seuraavalta ajalta. Syyttäjä myötäpuolineen on katsonut, että vastaaja on kyennyt erehdyttämään lääkäreitä, koska vastaajan lääkärinlausunnoissa todetut oireet ovat pääosin olleet vastaajan itsensä lääkäreille kertomaan perustuvia virheellisiä tietoja. Sen tueksi syyttäjä myötäpuolineen on nimennyt todisteluettelosta ilmenevät lääkärinlausunnot. Vastaaja on syyttäjän väittämän mukaan esittämällä muun ohella mainittuja lääkärinlausuntoja syytekohdissa kuvattuja etuuksia hakiessaan erehdyttänyt asianomistajia myöntämään mainitut vakuutukset tai etuudet. Syyttäjä on nimennyt vahinkoilmoituksia vastaajan menettelystä jättää ilmoittamatta siitä, että hänellä on vakuutuksia myös muissa yhtiöissä sekä kirjallista todistelua vastaajan työkyvystään vakuutusyhtiöille ja muutoksenhakuasteille lausumastaan. Vastaaaja on lääkärinlausunnoillaan katsonut osoittaneensa, että vastaaja on ollut työkyvytön, eikä siten ole erehdyttänyt asianomistajia. Asianosaiset ovat esittäneet kritiikkiä vastapuolensa lääkärinlausuntojen asiantuntevuudesta. Lausuntojen antajia ei ole todistajiksi nimetty.

Vastaajan työkyvyn tueksi syyttäjä myötäpuolineen on esittänyt henkilötodistelua kuulemalla vastaajan potilaita sekä kirjallisista todistelua vastaajan antamasta hoidoista ja niiden määrästä ja laadusta. Vastaa- jan työn määrästä on kirjallisena todisteina esitetty vastaajan tai tämän yrityksen kalentereita ja tiliotteita näytöksi vastaajan työkyvystä. Myös vastaajan muista työ- ja toimintakykyä osoittavista seikoista kuten harrastuksista ja kaupassa käynnistä ja riidattomaksi myönnetystä autolla ajamisesta on esitetty selvitystä.

Vastaajan Thaimaassa 6.10.2008 väitetyn kaatumisen osalta on selvitetty riidattomasti, että kotimatkaa ei ollut tuon väitetyn kaatumisen johdosta aikaistettu, kuten vastaaja aikaisemmin oli väittänyt. Kotimatkan ajankohta oli sovittu jo aikaisemmin. Kaatumisen tapahtumisesta vastaaja on esittänyt henkilötodistelua, joka ei ole ollut silminnäkijätodistelua.

Henkilötodistelu

A on kertonut kaatuneensa 6.10.2008 Thaimaassa ja olleensa useita päiviä huonossa kunnossa kärsittyään pään ongelmista kuten huimauksesta ja pahoinvoinnista. Kaikki hänellä ilmenneet tapaturman jälkeiset oireet olivat olleet uusia, kuten päänsärky ja väsymys. B:n piti tulla hakemaan häntä, koska hän ei olisi kätensä oireiden vuoksi pystynyt nostamaan matkatavaroita. Hän ei ollut ollut sairaalassa sisällä. Matka oli keskeytynyt tästä syystä. Suomessa hän oli varannut heti ajan lääkäri D:ltä. A on häntä edelleen kuultaessa kuitenkin kertonut, että matkasuunnitelmien muutos oli tehty jo ennen matkaa, mutta ei tämän tapaturman johdosta vaan muusta syystä, jonka vuoksi hän oli vienyt asian muutoksenhakulautakuntaan, kun matkan tarkoitus oli muuttunut.

Hänen oli ollut pakko ylläpitää yritystään konkurssin välttääkseen. Hän ei ollut tehnyt töitä palkan vuoksi, jonka takia hän ei ollut kertonut tehneensä töitä. Hän on vakuutusyhtiöille ja lääkäreille kertonut, ettei hän ole kyennyt tekemään mitään. Tapaturmasta lähtien hän oli ollut täysin työkyvytön. Vakuutusturvan korottaminen oli ollut vain palauttamista aikaisemmalle tasolle. Hän oli ottanut päällekkäisen vakuutuksen, kun sitä oli hänelle tarjottu. Päällekkäinen laskutus oli johtunut jo aikaisemmista jutuista eikä hän ollut seurannut tilitapahtumiaan. Hän ei ollut ajatellut kaikkien yhtiöiden maksavan, koska alkuperäinen hakemus oli mennyt vain yhteen yhtiöön. Hän oli käynyt hoidoissa omassa hoitolassaan ja mennyt itse OMT-laitteisiin ja kuitannut laskut C:n nimellä. Hänellä oli siten ollut oikeus laskuttaa hoidoista. A on kertonut, että voi olla, että hän oli ollut neljä vuotta 26.9.1996 – 31.8.2000 työkyvyttömyyseläkkeellä. Hän ei ollut siitä ilmoittanut, koska syynä oli ei ollut ollut sairaus vaan vamma, joten hän oli ollut terve. Hän on tarkentanut saaneensa hermovamman pudottuaan hevosen selästä.

Hänellä ei ollut ollut palkkatuloja yrityksestään vaan tulonsiirtoja kuten vuokria ulkopuolisilta ja tuotemyyntiä sekä itsenäisiä käyntejä laitteissa. Mainitut 124.100 euroa ovat J oy:n mainittuja tuloja eivätkä A:n. Hän oli huomattavasti vähentänyt työntekoa potilasmääriltään, työtunneiltaan ja työtavoiltaan. Mainittuun summaan sisältyvät myös palkat ja lainat. Tiliotteesta ilmenevät Terveystalon panot perustuvat työterveyshoitoa koskevaan sopimuksen mukaisiin potilashoitoihin. A on ensin kertonut irtisanoneensa vakuutusyhtiö C:n vakuutuksen palattuaan Suomeen, mutta sitten todennut, ettei hän ollut tehnyt sitä henkilökohtaisesti. Hän oli olettanut, että vakuutusyhtiö hoitaa asian, koska hän ei koskaan ollut henkilökohtaisesti peruuttanut lakisääteisiä vakuutuksia.

Kysyttäessä selvityksistä ajalta ennen 6.10.2008 , joista ilmenee A:n kärsineen väsymyksestä ja päänsärystä hän on kertonut väsymyksen olleen erilaista ja päänsäryn parantuneen. Lapsena olleen tapaturman vuoksi hän oli kärsinyt päänsärystä, jota oli ollut ajoittain myös aikuisiässä. Hänellä oli ollut myös jonkinasteinen kaularankavamma. Siitä hän ei ollut kertonut, koska siinä oli ollut erityyppisiä oireita. Lääkäri E:lle kerrottu voimien kokonaan pettäminen oli erilaista. Hän on ollut terve, vaikka hänellä on ollut vamma. Hän on hankkinut neurologiasta tietoa työnsä vuoksi ja hän on itse diagnosoinut itseään
ja ohjautunut lääkäri E:lle. Yleensä lääkäri on oikein kuvannut hänen oireensa siten kuin hän on ne itse kokenut ja oikein lääkärille kertonut. Hänen mielestään ristiriitaa lääkäreille F, A ja E kerrotun ja todellisen toimintakyvyn välillä ei ole. Lääkärit eivät ole hänen kertomaansa epäilleet. Hän on 100 % työkyvytön. Aivovamma ja kaularanka oireilevat eri tavalla. Se, ettei hän ollut käyttänyt MRI- kuvaukseen saamaansa Mehiläiseen sidottua lähetettä, oli johtunut siitä, ettei siellä ollut sopivaa laitetta. Hän oli mennyt toiseen paikkaan ja maksanut kulut itse.

A. on vastaanottanut seitsemän potilasta samana päivänä, kun hän on lääkäri E:lle vastaanotolla ilmoittanut, ettei hän voi lainkaan tehdä töitä. Hän oli lääkäri E:lle kertonut tulleensa aina huonovointiseksi OMT-hoidoista, vaikka hän ei ollut uskaltanut mennä niihin. Hän oli E:lle kertonut olleensa sairaalassa viikon tapaturman vuoksi, mutta hän ei ollut tarkoittanut olleensa sairaalassa sisällä vaan kotona sairaalan hoidossa. Hän on Thaimaan tapaturmasta itse kertonut lääkäreille F, A ja E, eivätkä nämä olleet hänen kertomaansa epäilleet. A on kertonut tehneenä valitukset ja kirjelmät itse. Vakuutuskorvaushakemukset hän oli Thaimaan tapaturmaa lukuunottamatta tehnyt itse. Hän pystyy ajamaan autoa, jos kovasti ”tsemppaa”. Liikuntaa hän ei pysty harrastamaan lukuunottamatta kävelyä. Kalenterimerkinnät juoksusta, lenkistä, vesijuoksusta, maratonkoulusta tai jumpasta johtuvat siitä, että hän elää allakalle, koska sekoilisi muuten eivätkä merkinnät ole toteutuneet.

Päiväkirjamerkinnät viini-illasta tai zumbasta on tehty tarkoituksella, että hän menisi, mutta niitä ei ole ollut. Pippurin lihashuolto tarkoittaa lääkinnällistä lihashuoltoneuvontaa voimistelijatytöille. Tuina- koulutukseen hän oli ajatellut mennä. Hän on suorittanut sosiodraamaopinnot loppuun vuonna 2009. Hän on aikaisemmin ollut poikkeavan aktiivinen liikunnallisesti, mutta enää hän ei ole harrastanut mitään. Hevoshoidot on ollut pakko hylätä. Kalenteri on ollut vain ”tsemppaamista” varten. Juoksemaan hän ei pysty.

Himoksella hän oli pudonnut portailta, ja ilmoittanut tulleensa pois taksilla, vaikka olikin ajanut pois omalla autolla. Kysymys on tulkinnasta. Lääkäri B:n lausunto ei ole luotettava, koska tämä ei ole erikoistunut kaularangan vestibulaarioireisiin eikä ole asiantuntija toisin kuin lääkäri E. A on neljä alaikäistä kotona asuvaa lasta. Kotityöt vaativat organisointia ja hän tarvitsee H:n kaupungin kotiapua, koska hän itse ei pysty tekemään kotitöitä. Entinen aviomies B auttaa häntä edelleen.

Taksikuittien osalta A on kertonut pyytäneensä vakuutusyhtiö D:stä takaisin 32 taksikuittia. Koska niitä ei ollut tullut, oli B valmistanut niistä kopiot. A:n tarkoitus oli ollut lähettää kuitit toiseen vakuutusyhtiöön. B ei tarkoituksia kysellyt. Muut 20 kappaleen taksikuitit perustuvat A:n todellisiin matkoihin, joiden hän itse on katsonut liittyvän sairautensa.

B

B on kertonut A:n kohdassa 9 tarkoitettujen kuittien osalta ilmoittaneen, ettei vakuutusyhtiö ollut palauttanut alkuperäisiä kuitteja ja pyytäneen uusia kuitteja. Hän oli tietokoneelta valmiilta pohjalta tulostanut kotona alkuperäistä vastaavat uudet kuittien kopiot ja allekirjoittanut ne. Myös kaksi muuta kuljettajaa oli allekirjoittanut kuitteja. Autossa se ei olisi onnistunut. Kohdassa 29 tarkoitetut edestakaiset matkat oli ajettu. Hän oli kuljettanut A:ta työpaikalle ja Mehiläiseen tai Pulssiin. A on matkojen syyksi ilmoittanut menevänsä hoitoon. B ollut kysellyt muuta kuin, että tarvittiinko kuittia. Hän oli kuljettanut A:ta muutenkin paljon, kun tämä ei jaksanut ajaa. A oli kuljettanut lapsia autolla, joskaan ei päivittäin. Pääosin A ajoi
itse autoa. B ei ollut puuttunut firman asioihin muuten kuin joskus vastaamalla puhelimeen sekä tekemällä väliseinän. Hän ei ollut osallistunut kirjanpitoon tai postitukseen. Vakuutusyhtiölle hän oli tehnyt selvityksiä laittamalla Thaimaan papereita eteenpäin. Thaimaan matkasuunnitelmat olivat muuttuneet, kun lapset olivat halunneet tulla jouluksi kotiin. Myös A olisi joka tapauksessa tullut kotiin olipa tapaturmaa sattunut tai ei. A ei Thaimaassa tehnyt tai voinut tehdä mitään. Hän oli ollut väsynyt ja poissaoleva ja oli vain kulkenut poikien kanssa rannalla, järjestellyt matkatavaroita laittanut ruokaa ja keittänyt kahvia. Apuna oli siivooja ja autonpesijä. Lapset ja K olivat kertoneet, että äiti oli kaatunut, lyönyt päänsä ja maannut viikon. Lääkäreitä tai sairaanhoitajia ei ollut käynyt B:n siellä ollessa.

B:n kertoman mukaan liikkeenharjoittaminen on loppunut kokonaan. A ei pysty juoksemaan. Esitutkinnassa kerrottu juokseminen lenkkiä koiran kanssa on virheellisesti kirjattu ja allekirjoitettu tarkemmin lukematta huolimatta siitä, että hän oli oikaissut silmiin pistäneen maratonille harjoittelun virheellisenä.

Todistajat K ja L ovat kertoneet A:n tapaturmaa koskevista havainnoistaan Thaimaassa sekä tämän terveydentilasta 6.10 2008 ja sen jälkeen. M:ää ja N:ää on kuultu A:n todellisesta terveydentilasta ja sen muutoksista 6.10.2008 jälkeen. O, P, Q, R, S, T, U ja V, jotka kaikki ovat olleet A:n potilaita, ovat kertoneet A:n heille antamastaan hoidosta ja sen laadusta sekä havainnoistaan tämän todellisesta terveydentilasta ja työkyvystä sekä R, S, T, U ja V myös hoidon tasosta 6.10.2008 jälkeen aikaisempaan verrattuna. W on laatinut kirjallisissa todisteissa olevat yhteenvedot. N ja W ovat kertoneet havainnoistaan A:n autolla ajosta sekä O ja Q tämän harrastuksista. X ja Y on kuultu hoitomaksujen laskuttamisesta J Oy:n kautta ja Y:tä A:n työmäärästä 6.10.2008 jälkeen.

K oli on ollut Thaimaassa, kun hänet oli kutsuttu A:n luo tämän lapsen kerrottua äidin kaatuneen liukkaalla lattialla tapahtumaa seuranneena päivänä. Paikalla oli ollut ambulanssilääkäri ja sairaanhoitaja. A oli ollut pimeässä huoneessa toinen puoli kasvoista turvonneena. Tämä ei ollut valittanut, mutta oli ilmoittanut ettei pahoinvointinsa vuoksi halunnut ruokaa. Todistajan käsityksen vuoksi A ei ollut ilmeisesti kipeän posken vuoksi kyennyt pureskelemaan ruokaa, jonka seikan K suuhygienistinä oli rekisteröinyt. K oli käynyt Thaimaassa A:n kanssa sairaalan poliklinikalla pari kertaa. Toisella kerralla tämä oli saanut kipupiikin ja toisella kerralla ollut röntgentutkimuksessa. He olivat menneet sairaalaan taksilla ja henkilökunta oli tuonut pyörätuolin. K:n mielestä A oli ollut pari viikkoa hyvin huonossa kunnossa ja tämän mies oli tullut tapaturman vuoksi suunniteltua aiemmin hakemaan häntä pois. K:n mielestä tapahtuma oli ollut todellinen ja A:ssa oli tapahtunut totaalinen muutos. Oksentelua K ei ollut havainnut. Aikaisemmat aamulenkit olivat jääneet. Pari viikkoa kaatumisen jälkeen he olivat viettäneet normaalia arkielämää ja A oli itse kävellyt. K ei tiennyt, harrastiko A nykyään liikuntaa. Huolimatta siitä, että he olivat ystäviä ja tapasivat Suomessa viikottain, he eivät olleet keskustelleet aiheesta. Keskusteluissa on puitu naisten asioita. Aikaisemmin he olivat yhdessä hiihtäneet Finlandia-hiihdon ja Thaimaassa harrastaneet vesijuoksua ja kävelyä. Keväällä 2011 he ovat yhdessä pelanneet puoli kierrosta golfia ja K oli nähnyt 2010 A:n eräässä kutsukilpailussa. K ei tiedä A:n työmääristä. Sen hän tietää, että tältä oli leikattu kysta sittemmin.
L on kertonut olevansa A:n perhetuttu alunperin hevosharrastuksen vuoksi. Hän on kertonut, että A oli vuonna 2010 varoittanut häntä siitä, että saataisi pyörtyä huimauksen vuoksi. Tämän antama hoito oli vähemmän rivakkaotteista kuin ennen eikä tämä ollut enää niin energinen kuin aikaisemmin. Tämä myös unohtelee asioita. A oli käynyt myös antamassa hoitoa L:n hevosille, vuonna 2009 kerran. Hevosta hoidetaan kuten ihmistä tarttumalla jalkaan ja suorittamalla sen rankaan liikettä. L oli ollut Thaimaassa, jossa A oli kertonut kaatuneensa ja lyöneen päänsä. Matkasta oli sovittu ennalta jo kesällä A:n pyydettyä häntä sinne. Todistajan mukaan muutos Thaimaan aikana oli ollut selvä, koska mihinkään ei ollut kävelty ja A oli ollut väsynyt. Todistaja oli pitänyt oireita todellisina. A oli hänen käsityksensä mukaan ennen matkaa kärsinyt työuupumuksesta. Todistajan tieten A ei ollut pyörtynyt tai oksennellut. He olivat käyneet syömässä, ostoksilla ja rannalla yhdessä. Todistaja oli viettänyt viikon A:n luona, jossa tämän tukena oli käynyt K. Lapsilla oli ollut mukana opettaja ja talossa oli käynyt siivooja. Todistaja oli ollut viikon A:n luona, mutta muuttanut sitten viikoksi hotelliin. B oli tullut paikalle L:n lähdettyä. Heidän oli alunperin pitänyt lähteä pois yhdessä, mutta A:n ja B:n poislähtö oli aikaistunut todistajan arvelun mukaan tapaturmasta johtuen. A ei ollut kertonut, että matkaa oli jo syyskuussa aikaistettu.

M on tuntenut A:n vuodesta 1997. Hän oli nähnyt Thaimaan tapahtumia koskevan ajan jälkeen A:n ajamassa autoa ja kerran tulevan juoksemasta ja kerran he olivat olleet yhteisessä hyväntekeväisyysgaalassa. Gaalassa A oli juhlinut ja tanssinut niinkuin muutkin. Hän ei ole havainnut tämän kunnossa mitään aiemmasta poikkeavaa.

N on tuntenut A:n jo 1980-luvulta sekä siitä, että N on lääkärinä hoitanut samoja potilaita kuin A fysioterapeuttina. He ovat myös asuneet samalla suunnalla ja käyttäneet samoja kauppoja. Hän on nähnyt A:n edelleen käyvän yksin normaalisti kaupassa, kantavan kauppakasseja ja ajavan autoa. Mitään muutosta hän ei ole A:ssa huomannut, kun hän on tätä noin 5-6 kertaa vuodessa nähnyt. Hän on nähnyt tämän myös pelaamassa kaksi kertaa golfia keväällä 2010. Kun N oli lähettänyt potilaita A:lle, olivat nämä sittemmin kertoneet A:n esiintyvän lääkärinä. A oli hoitanut myös aviovammapotilaita.

O, joka on koulutukseltaan fysioterapeutti, on selkävaivojen vuoksi ollut 14.3., 17.3. ja 15.4.2010 A:n hoidossa kuultuaan epäilyjä tämän todellisesta työkyvystä W:ltä. A oli 14.3. reippaasti tullut hakemaan hänet käytävältä ja suorittanut tutkimuksen, hoitotoimenpiteet ja kotihoito-ohjeet asiallisesti ja oikeita termejä käyttäen. Hoito oli varsinaiseen fysioterapiaan nähden vähän pehmeämpää hoitoa. A oli puhunut koko ajan. Hän oli kertonut juoksevansa pitkiä lenkkejä ja olleensa pari vuotta sitten Thaimaassa työ- ja opintomatkalla. A oli kertonut juoksevansa koiran kanssa useita pitkiä lenkkejä viikossa, joista pisin on
19,5 kilometrin lenkki matalalla sykkeellä. Hän oli 17.3. antanut samanlaista hoitoa ja kertonut yleisurheilijoille antamastaan palauttavasta ja ravintoa koskevasta neuvonnasta. Hän oli kertonut päättäneensä sosiodraaman opiskelut 2009 ja miettivänsä teologian opintoja. Hän oli puhunut kodinhoitajasta nimeltä sekä pojistaan. Kontrollikäynnillä 15.4. A oli kertonut tulevasta avioerostaan ja menevänsä Maskun puolimaratonille seuraavana viikonloppuna sekä Tukholman maratonille kesäkuussa. Samalla hän oli suorittanut hoidot kuten aikaisemmilla kerroilla. Hoidoissa ei ollut mitään keskeytyksiä. A ei ollut valitellut huonoa oloa eikä kertonut tapaturmasta. Jonkun hoidon lopussa hän oli kertonut kirjanpitäjän olevan tulossa. A oli kertonut erikoistuneensa neurologiaan ja antavansa myös OMT-terapiaa sekä olleensa laskettelulomalla Himoksella ja harrastavansa purjehtimista isolla veneellä. Hän oli myös kertonut tekevänsä eläinfysioterapiaa. Hoitojen jälkeen Ai oli suoraan vastaanottanut seuraavan potilaan ja ennen todistajaa tällä
oli ollut 1-2 potilasta.

P on kertonut olleensa A:n hoidoissa joulu- kuusta 2009 lukien 6-8 viikon välein ja on edelleenkin. Hän on alunperin mennyt osteopaattiseen hoitoon. Kuiteissa on viimeaikoina kuitenkin lukenut fysioterapia, koska hoito on ollut vähän enemmän fysioterapiaa sisältäen joidenkin jumppaliikkeiden opettamistakin. Hinnoittelu on ollut noin 50-60 euroa kerralta.

Q on kertonut olleensa marras-tammikuussa 2009-2010 A:n hoidossa. Hoidot kestivät aluksi 45 minuuttia ja jatkossa puoli tuntia kerrallaan. Taukoja potilaiden välillä hän ei ollut havainnut. A ei ollut hänelle kertonut tapaturmasta vaan omista harrastuksistaan ja maraton-juoksusta ja suositellut sitä varten joitain tuotteita. A ei ainakaan ollut maininnut lopettaneensa maratonien juoksemista. Q oli maksanut käteisellä ja saanut kuitin. Muutkin hänen työpaikastaan olivat maksaneet näin.

R mukaan A:n hänelle antama fysioterapia oli ollut hyvää ja asianmukaista eikä se ollut muuttunut, kun hän viimeksi heinäkuussa 2009 oli ollut hoidossa. Hoito perustui R:lle työterveydestä annettuun lähetteeseen ja yksi hoitokerta oli kestänyt noin 45 minuuttia. Hoitoa annettiin siten, että potilas oli makuulla ja hoitaja seisomassa. Hoidon suorittaminen vaati tekijältään jonkinverran voimaa. Onnettomuudesta A ei ollut hänelle puhunut.

S on kertonut olleensa A:n pitkäaikainen potilas ja käyneensä tämän vastaanotolla myös vuosina 2009-2110. Hoito oli klassista osteopatiaa, joka vaati tekijältään jonkin verran voimaa. Hinta on ollut noin 60 euroa kerralta porrastettuna hoidon kestoon 30-45 minuuttiin. Tapaturmasta tai väsymisestä A ei ollut kertonut. S:lle hän oli kertonut harrastavansa purjehdusta.

T on ollut A:n pitkäaikainen potilas. Osteopatia on hierontaan verrattuna vähemmän voimaa vaativaa hoitoa. T oli vuonna 2010 ollut hoidossa 3 kertaa. A oli kertonut palanneensa Thaimaasta. Todistajan mukaan tämä oli ollut kärsineen ja seesteisen oloinen. Todistaja ei muistanut, oliko hän syksyllä 2008 ollut hoidoissa.

U on käynyt A:n hoidoissa vuosia noin 10 kertaa vuodessa. Hoito oli ollut fysioterapiaa ja laadusta todistaja on kertonut kuten R, S ja T. A oli todistajalle kertonut liukastuneensa Thaimaassa altaalla ja loukanneensa itsensä. Hoitoaikojen peruutuksia sairauden vuoksi oli tullut sen jälkeen. Todistaja on tarkentanut, ettei hän ollut tiennyt sairausloman syytä. A oli ollut poissa noin kuukausi sitten. Todistaja ei muistanut olivatko kysymyksessä olleet peruutukset vai eikö aikoja voinut varata. Yleensä hän oli keskustellut yleisisistä asioista A:n kanssa eikä tämän harrastuksista kuten urheilusta ollut keskusteltu pitkään aikaan. A ei ollut vaikuttanut poissaolevalta. Esitutkinnassa U oli kertonut vähemmän, koska häntä oli kuultu puheli- mitse hänen ajaessaan autoa.

V on ollut A:n potilaana vuosina 2005-2009 yhteensä noin 15 kertaa. Hän ei ollut näiden vuosien aikana havainnut hoidon laadun muuttumista. Alkuvuosina he olivat keskustelleet juoksemisesta A:lle hyvänä harrastuksena. A ei ollut puhunut terveysongelmistaan ja hänen ajatuksensa oli juossut normaalisti. Kustannus 45 minuutin hoitokertaa kohti oli ollut ensimmäisinä vuosina 45 euroa ja viimeisinä vuosina 75 euroa.

W on laatimiensa yhteenvedoista ilmenevän toistaen kertonut ensin selvitelleensä vakuutusyhtiö C:n vakuutustutkijan ja -etsivän ominaisuudessa A:n kaksinkertaista lakisääteistä vakuutusturvaa. Siinä yhteydessä oli käynyt ilmi, että kolme vakuutusyhtiötä oli käsitellyt samaa vahinkoa. W:n laatima aikajana on perustunut W:n tekemään selvitystyöhön. W oli J Oy:n ulkopuolella käydessään nähnyt A:n kahdesti ajaneen autolla paikalle ja nousseen autosta sekä kantaneen kasseja ja kävelleen aivan normaalisti. W on ajanvarauskirjasta ja tiliotteista tehnyt yhteenvedosta ilmenevät päätelmänsä. Hän oli yrittänyt poistaa muut kuin asiakkuuteen perustuvat nimet ajanvarauskirjassa, jolloin hän oli todennut, että vuonna 2009 asiakkaita oli ollut 1.036. tilillepanoja J Oy:n pankkitilillä tuolloin oli ollut 124.000 euroa, josta laina vähennettynä saadaan 99.000 euroa. Vuonna 2009 oli asiakkaita 17.4 mennessä keskimäärin 7 asiakasta päivässä. Tilitiedot olivat vain tammikuulta 2009, jolloin tilillepanoja oli ollut 9.304,96 euroa. Enimmillään oli ollut yhtenä päivänä 20 asiakasta. Sellaisia päiviä, jolloin oli ollut yli kymmenen asiakasta oli 147 päivästä 40. Vuonna 2010 asiakasmäärät olivat kasvussa kirjallisesta todisteesta ilmenevin tavoin. Todistaja ei ollut tililtä laskenut A:n sinne tekemiä siirtoja. Palkkasiirtoja ei sillä ollut. Laskentatapa oli tehty oletuksella, että yrittäjiä on yksi. Tuotemyynnistä hänellä ei ollut ollut tietoa. Lopullista selvitystä siitä keneltä 99.000 euroa oli tullut, ei ollut ja 124.000 euroa sisälsi muitakin kuin asiakkailta tulleita tuloja.

Ajanvarauskirja, josta laskelmat oli tehty, oli poliisin myöhemmin löytämä. Laskelmat oli tehty vain merkinnällä ”A” olleesta sarakkeesta, eli kysymys oli ollut vain tämän potilaista. Huoneistossa oli ollut eräs yhdistys sekä jalkahoitaja vuokralla.

X on vuosina 2007-2010 ottanut A:n yrityksen tiloissa vastaan 55 potilaskäyntiä ja kirjoittanut 11 laskua antamastaan akupunktiohoidoista. Hoidot ovat maksaneet 60 euroa tunnilta, joista J Oy on laskuttanut päältä 35 prosenttia potilaalta. Määrä on ollut arvonlisäverollista. Yhteensä laskutus on kahdelta vuodelta ollut 2.035 euroa. X:n osuus vuonna 2009 on ollut 781 euroa ja vuonna 2010 416 euroa arvonlisäverollisina. X ei tiennyt muista vuokralaisista, mutta yhtiöllä on sekä kiinteää vuokraa että provisiota maksavia vuokralaisia. Laskutusasiat oli hoidettu postitse tai viemällä lasku yrityksen pöydälle. X:n käsitys on ollut, että A oli vuonna 2009 ollut jollain tavalla hauraampi tai poissaoleva. X on tiennyt vain, että A oli ollut kasvainleikkauksessa.

Y on kertonut antaneensa shiatsu-hoitoja J Oy:ssä. Hän maksoi vuokraa yhtiölle noin 20 prosenttia hoidoista vuosina 2009-2010. Hän oli A:lta kuullut tämän loukanneen päänsä Thaimaassa. Maksusuorituksia todistajalle oli kertynyt vuosina 2009-2010 noin 60-200 euroa kuukaudessa eli 922 euroa vuositasolla. Hän ei ollut tavannut A:ta viimeaikoina J Oy:ssä yhtä paljon kuin ennen, mutta hän ei itsekään enää ole siellä paljoa. Hän on nähnyt ajanvarauskirjan, mutta ei ollut sitä selaillut.

Kirjallinen todistelu

A:n todellista terveydentilasta ja työkyvystä on esitetty selvitystä lääkärinlausunnoilla sekä todisteilla hänen harrastuksistaan, antamistaan hevoshoidoista ja vapaajan tapahtumista.

Todisteilla 130-132,134-135 on selvitetty A:n terveydentila ennen 6.10.2008. Ne osoittavat tämän aiemmat sairaudet ja tapaturmat ja sairauslomat syineen. A jättänyt ilmoittamatta aikaisemmista sairauksistaan ja tapaturmistaan sekä työkyvyttömyyseläkkeestään. Thaimaassa tehdyn pään TT-kuvauksen kuvantamislöydös on ollut normaali. Lääkäreiden E, A ja F antamista lääkärinlausunnoista ilmenvät A:n itsensä antamat esitiedot. Lääkäri G:n lausunnon 4.4.2009 mukaan kuvantamistutkimuksissa ei ole tullut esiin vammaperäisiä löydöksiä. Lääkäri B:n lausunnossa 28.8.2010 todetaan, ettei pään MRI- tutkimuksessa ole ollut muuta poikkeavaa kuin sairausperusteinen kysta. Kaularangassa ei ole ollut vammaan viittaavia muutoksia. Näidenkin lausuntojen taustalla on ovat olleet aikaisempiin lausuntoihin perustuvat esitiedot.

Näytön arviointi

A:n kertomus terveydentilastaan ja työkyvystään on epäuskottava. Sitä osoittaa vastausten muuttaminen tilanteissa, joissa vastaaja ensin on vastannut oman etunsa vastaisesti. Vastaaja on muun muassa vastannut kysymykseen, miksei hän ole kertonut aiemmista sairauksistaan, ettei hänellä ole niitä ollut. Kun sellainen on hänelle osoitettu, hän on sanonut, ettei kysymyksessä ole ollut sairaus vaan vamma. Kysyttäessä taksin käytöstä Himoksella tapahtuneen tapaturman vuoksi, A on myöntänyt ajaneensa pois omalla autolla, mutta katsonut edelleen tulleensa taksilla ja olevansa oikeutettu korvaukseen taksimatkasta. A on vastoin lääkärinlausunnosta ilmenevää kertonut kykenevänsä ajamaan autoa. A on myöntänyt vastoin esitutkinnassa ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle tekemäänsä hakemusta, ettei Thaimaan matka ollut keskeytynyt tapaturman vuoksi. A:n kertomus kalenterista jonkinlaisena ”tsemppikalenterina” (mindman) ei ole myöskään todistajankertomuksiin nähden uskottava. Esitutkinnassa A on vastoin ensimmäistä ilmoitustaan löytänyt myös toisen ajanvarauskirjan. Hänen kertomuksena hoitoon menemisestä asettautumalla itse laitteisiin yhtälailla on asian vääristelyä kuin kertomus taksilla tulemisesta, vaikka on itse ajanut autoa. Selitykset päällekkäisten vakuutusten tarkoituksesta ja vakuutusten peruuttamisesta ovat olleet epäloogisia ja epäuskottavia.

B on muuttanut A:n harrastuksista esitutkinnassa kertomaansa, jota muuttamista ei ole pidettävä uskottavana. B:n kertomusta arvioitaessa on otettu huomioon myös kanssavastaajan asema ja että tämä on ollut A:n aviomies.

A on vedonnut siihen, että Thaimaan kaatumisesta johtuneen aivovamman vuoksi hän unohtelee asioita ja kertoo ristiriitasesti asioista. Käräjäoikeus ei esitetyn näytön valossa pidä tuota väitettä uskottavana.

Kirjallisen todistelun osalta useat lääkärinlausunnot osoittavat, että A on jättänyt vakuutusyhtiölle ilmoittamatta hänelle aikaisemmin sattuneet tapaturmat seurauksineen sekä aikaisemmin todetut sairaudet. MRI -tutkimuksessa ei ole todettu normaalisti poikkeavia löydöksiä tai tapaturmaan perustuvia muutoksia. Traumaperäisiä muutoksia ei ole todettu.

Thaimaan kaatumisen tueksi ei ole luotettavaa selvitystä. Siitä ei ole silminnäkijähavaintoja eikä lääkärintodistuksia tai muuta luotettavaa kirjallista selvitystä tapahtumapaikalta. A:n oma kertomus todistajille on ollut näiden kertomusten taustalla. Virheellisen tiedon antaminen paluumatkan ajankohdan muuttamisen syystä tukee sitä, ettei tapaturmaa ollut sattunut. Oireet eli väsymys, pääkipu ja oksettaminen ovat olleet syyttäjän lausumin tavoin näyteltävissä ja vaikuttaneet ainakin K:n kertomukseen. Toisaalta K on kertonut asioista varauksella eikä hänen kertomuksensa ole vaikuttanut uskottavalta. Tähän on mahdollisesti ollut syynä hänen ja A:n ystävyys. K:n ja L:n kertomusten näyttöarvoa tapaturman tapahtumisesta
heikentää se, ettei A ollut heille kertonut paluumatkan aikaistamisen todellista syytä.

Muiden kuin yllä mainittujen henkilöiden kertomusten uskottavuutta tai luotettavuutta ei ole aihetta epäillä.

Asiassa esitettyjen lääkärinlausuntojen lääketieteellinen keskinäinen asiantuntevuus ei ole ollut käräjäoikeuden arvioitavissa. Lääkäreitä ei ole kuultu todistajina. Toisaalta A:ta ei ole syytettykään lääkäreiden erehdyttämisestä. Joka tapauksessa on selvitetty, että A:n itsensä lääkäreille kertoman ja kertomatta jättämisen on täytynyt olla lääkäreiden saamien myös virheellisten esitietojen pohjana. A on kertonut lääkäreille D, E, A ja F useita käräjäoikeudessa virheellisiksi selvitettyjä tietoja kuten esimerkiksi olleensa aikaisemmin täysin terve, kaatumisen Thaimaassa ja matkan peruuntumisen syyn, kykenemättömyytensä kaikkeen työhön, työn tekemisen kokeilun, kykenemättömyyden ajaa autoa tai harrastaa mitään sekä tulevansa huonoon kuntoon OMT-hoidoista. A neurologiaan perehtyneenä ja aivovammapotilaita hoitaneena on kyennyt lääkäreille kertomaan asiantuntevasti aivovamman subjektiivisista oireista omina oireinaan. Selvää on, että nämä tiedot ovat vaikuttaneet lääkäreiden tekemiin diagnooseihin. Joka tapauksessa lukuisten virheellisten tietojen antaminen myös lääkäreille ja muutoksehakuasteille tukee sitä, että A:n tarkoitus on ollut erehdyttää asianomistajia. Asiassa esitetty näyttö tukee vahvasti sitä, ettei A ole ollut väittäminsä tavoin työkyvytön.

Johtopäätökset

Asian käsittelyn aikana on tullut riidattomaksi, että A on tehnyt samaa työtä, jatkanut yhtiön asioiden hoitamista sekä ajanut autoa ja että hän on itse tehnyt pääosan syytteessä tarkoitetuista hakemuksista. Thaimaan paluumatkan muuttumisen syyksi on todettu muu kuin A:n ensin väittämä tapaturma. Todistajien kertomuksilla ja kirjallisella todistelulla on selvitetty, ettei A:n työnteon määrä ole ainakaan merkittävästi vähentynyt. A on yksin hoitanut firman asiat. Asiakasmäärät ja työn määrä ja laatu on näytetty kirjallisilla todisteilla ja henkilötodistelulla. Kalenterista ja ajanvarauskirjoista ilmenevää tukevat tilitiedot. Todistaja W ja O ovat laatineet oikeiksi toteamansa yhteenvedon ja muistion, W A:n potilaskäyntien ajoista ja käyntien määristä sekä potilasmaksuja koskevista tilillepanoista sekä O tämän työkyvystä ja harrastuksista. Myös käteismaksuja on todistaja Q:n kertomuksella näytetty vastaanotetun. A:n pitkäaikaiset potilaat eivät ole huomanneet tapaturmaan tai sairauteen viittaavaa muutosta A:ssa ja tämän hoidon laadussa. Thaimaan väitetyn kaatumisen aikaan A on nostanut vakuutusturvaansa tilanteessa, jolloin hänen sairauslomansa muuten olisi päättynyt. A:n sairausloma on päättynyt 5.10. eli päivää ennen väitettyä tapaturmaa. Se, että A:lla on myöhemmin ollut aivoissa kysta, joka on poistettu ei vaikuta tämän asian arviointiin eikä siitä ole tässä asiassa ollut kysymys.

W:n kertomuksella on selvitetty syytteessä yksilöity yrittäjätoiminnan laatu ja sen laajuus sekä asiakastulojen määrä. A ei vastoin kirjalliseen aineistoon perustunutta laskelmaa ole esittänyt luotettavaa vastaselvitystä yrityksensä, jonka ainoa omistaja hän on, tulonmuodostuksesta ja siihen vaikuttavista seikoista.

A:n tavoittelema tapaturmaeläkkeen määrä kohdassa 3 on ollut laskettavissa vakuutusyhtiö C:n esittämin vakuutusmatemaattisin laskentakaavioin, jossa vakuutetun kuolinpäivä tulee vaikuttamaan korvauksen loppumäärään. Tuo sattumanvarainen tekijä huomioon ottaen laskelmaa ei ole voida pitää virheellisenä, koska muuta laskentatapaa ei ole selvitetty olevan. A:n tavoittelema hyöty on joka tapauksessa ollut määrällisesti huomattava. Samassa kohdassa tarkoitettu ansionmenetyskorvaus on on selvitetty A:n sopiman vuosityöansion perusteella. Kohdan 5 osalta vakuutusyhtiö D:hen kohdistuneen teon tavoiteltu hyöty on vastaavalla tavalla luotettava.

Syytekohdissa 1-2 tarkoitetut teot kohdistuvat samaan asianomistajaan ja vahinkotapahtumaan. Tekoaika ja vakuutuskorvauksen peruste huomioon ottaen ne ovat kuitenkin erillisinä tekoina rangaistavia.

Kohdassa 4 ei ole kysymys riita-asiasta huolimatta vakuutusehtojen vakuutuksen peruuttamisesta koskevaa kohtaa. A on tietoisesti ottanut päällekkäiset vakuutukset ja maksanut vakuutusmaksut eikä hänen ilmoitustaan niiden peruuttamisesta ole näytetty toteen.

Kohdan 30 osalta oikeudellista merkitystä ei ole sillä, että vakuutusyhtiö D on suorittanut korvauksen osin sairausperusteisena. Korvaukset ovat koskeneet syytteen tekoaikaa ja niiden edellytyksenä on ollut täysi työkyvyttömyys, johon syytekin on sidottu.

Kohdan 31 osalta merkitystä ei ole sillä, ettei A ole kyseisenä ajankohtana ollut työssä vaan Thaimaassa, koska hänen syytteessä väitetyin ja edellä näytetyin tavoin on selvitetty olleen työkykyinen.

A:n tahallisuutta kohdassa 32 ei poista se, ettei hakemuslomakkeessa ollut kysytty työssäolosta. Syytteen tueksi on edellä A:n työkyvystä ja toimintakelpoisuudesta selostetun näytön ohella esitetty luotettava kirjallinen todistelu, jonka perusteella on selvitetty, että A on tahallaan erehdyttänyt H:n kaupunkia.

A:n on näytetty tahallaan antaneen virheellisiä tietoja työkyvystään ja siten erehdyttäneen tai yrittäneen erehdyttää asianomistajia hänen viakseen väitetyin tavoin.

Tekoja on kohdissa 1, 2, 3, 4, 5, 30 ja 31 pidettävä törkeänä ottaen huomioon sekä sen, että teolla on tavoiteltu huomattavaa hyötyä ja sen, että teolla on aiheutettu huomattava tai erityisen tuntuva vahinko ja lisäksi sen, että tekoa on myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.

B

Kohta 9 B on myöntänyt syytekohdassa mainitun menettelyn.

Asiassa on riidatonta, että A on menetellyt syytekohdassa 8 kuvatulla tavalla. B on kiistänyt syytteen. Hän on kuitenkin myöntänyt valmistaneensa syytekohdassa mainittuja taksikuittien kaksoiskappaleita. Kuiteissa on merkintä ”alkuperäinen”. Ottamatta selvää kuittien todellisesta käyttötarkoituksesta B on syyllistynyt avunantoon.

Kohta 28 Asiassa on riidatonta, että A on menetellyt syytekohdassa 27 kuvatulla tavalla. B on kiistänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla ja on kiistänyt syytteen. B:n mukaan taksimatkat ovat olleet todellisia eikä hän ole tiennyt, ettei A ollut mennyt hoitoihin. Huomioon ottaen A:n toiminnan laatu ja laajuus ja B:n osallistuminen ainakin Thaimaan asiakirjojen edelleen toimittamiseen B:n on täytynyt olla tietoinen, ettei A ole ollut mennyt hoitoihin vaan töihin J Oy:ön.

Syyte on näytetty toteen.

Muut lausunnot

Rangaistusseuraamus

Sakkorangaistusta ei pidettävä riittävänä seuraamuksena B:n osalta. Häntä ei ole aikaisemmin tuomittu vankeusrangaistukseen, joten rangaistus tuomitaan ehdollisena.

A:n syyksi luettujen tekojen laatu, lukuisuus sekä suunnitelmallisuus ja jatkuvuus osoittavat hänessä sellaista syyllisyyttä, että se huomioon ottaen saadun ja tavoitellun hyödyn määrä edellyttää yleisen oikeuskäytännön mukaisesti hänen tuomitsemistaan ehdottomaan kahden vuoden vankeusrangaistukseen.

Tuomiolauselma

VASTAAJA

A

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Törkeä petos 6.10.2008-4.10.2009
2) Törkeän petoksen yritys 6.10.2008-25.2.2010
3) Törkeän petoksen yritys 6.10.2008-10.2.2010
4) Törkeä petos 6.10.-30.11.2008
5) Törkeän petoksen yritys 6.10.2008-6.4.2010
6) Petos 8.10.2008-26.6.2009
7) Petos 23.10.2008-15.2.2009
8) Petoksen yritys 11.2.2008-26.8.2009
10) Petos 17.12.2008-18.5.2009
11) Petos 17.12.2008-26.6.2009
12) Petos 4.2.-21.8.2009
13) Petos 4.2.-21.8.2009
14) Petoksen yritys 17.12.2008-1.6.2009
15) Petos 25.5.-2.7.2009
16) Petoksen yritys 25.5.-2.7.2009
17) Petos 16.5.-21.8.2009
18) Petoksen yritys 1.-26.6.2009
19) Petos 23.1.-26.6.2009
20) Petoksen yritys 23.1.-26.6.2009
21) Petos 26.2.-18.5.2009
22) Petos 27.2.-21.8.2009
23) Petoksen yritys 27.2.-21.8.2009
24) Petos 16.5.-21.8.2009
25) Petos 29.6.-28.8.2009
26) Väärennys 29.6.-7.7.2009
27) Petoksen yritys 29.6.-28.8.2009
29) Petoksen yritys 28.2.2010
30) Törkeä petos 7.10.2008-30.3.2010
31) Petos 7.10.-30.11.2008
31) Törkeä petos 22.3.2010.-30.4.2011

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

YHTEINEN VANKEUSRANGAISTUS
2 vuotta vankeutta
Rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla tehtävä vähennys 3 päivää.
Vapaudenmenetysaika 20.-22.4.2010

LAINKOHDAT

Rikoksiin 1, 4, 30 ja 32 sovelletut lainkohdat:
Rikoslaki 36 luku 2 § 1
Rikoksiin 2, 3 ja 5 sovelletut lainkohdat:
Rikoslaki 36 luku 2 § 2
Rikoksiin 6-7, 10-13, 15, 17, 19, 21-22, 24-25 ja 31 sovelletut lainkohdat:
Rikoslaki 36 luku 1 § 1
Rikoksiin 8, 14, 16, 18, 20, 23, 27 ja 29 sovelletut lainkohdat:
Rikoslaki 36 luku 1 § 3
26) Rikoslaki 33 luku 1 §

VASTAAJA

B

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

9) Avunanto petoksen yritykseen 11.2.2008-26.8.2009
28) Avunanto petoksen yritykseen 29.6.-28.8.2009

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

YHTEINEN VANKEUSRANGAISTUS
45 päivää vankeutta
Vankeusrangaistus on ehdollinen.
Koeaika päättyy 26.8.2013

LAINKOHDAT

Rikoksiin 9 ja 28 sovelletut lainkohdat:
Rikoslaki 36 luku 1 § 1
Rikoslaki 5 luku 6 §

MUUT LAUSUNNOT

Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä täytäntöönpantavaksi, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.

TUOMIOLAUSELMA

KORVAUSVELVOLLISUUS

A

B

A velvoitetaan yksin suorittamaan:

Vakuutusyhtiö B:lle

  • päivärahaa 25,480 euroa (syytekohta 1)
  • pään MRI-tutkimuskulut 491,10 euroa (syytekohta 10)
  • lääkärinpalkkio 99,98 euroa (syytekohta 11)
  • sairaanhoitokulut/TYKS 58,20 euroa (syytekohta 12)
  • lääkekulut 87,19 euroa (syytekohta 17)
  • lääkärinpalkkio 118,60 euroa (syytekohta 22)
  • lääkekulut 21,16 euroa (syytekohta 24)
  • fysioterapiakulut 910 euroa (syytekohta 25)

eli yhteensä 27.266,33 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 9.8.2009 lukien, ja

  • oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi 11.543,33 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 26.9.2011 lukien

Vakuutusyhtiö C:lle

  • sen vakuutuksen perusteella suorittama 694,74 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 26.6.2009 lukien (syytekohdat 6,10 ja 11)
  • 4.021,88 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30.11.2008 lukien (syytekohta 31)
  • oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi 8.209 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 26.9.2011 lukien.

B velvoitetaan yksin suorittamaan vakuutusyhtiö C:lle oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi syytekohdan 9 osalta 480 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 26.9.2011 lukien.

A velvoitetaan yksin suorittamaan Vakuutusyhtiö D:lle perusteettomasti maksettuja vakuutuskorvauksia ja kulukorvauksia seuraavasti:

Vakuutus 21355496, vahinko YH-92689

Lyhytaikaisen työkyvyttömyyden päiväkorvaus

  • 4.100,00 euroa, suoritettu 7.1.2009
  • 1.700,00 euroa, suoritettu 13.2.2009
  • 4.600,00 euroa, suoritettu 12.3.2009
  • 2.800,00 euroa, suoritettu 14.4.2009
  • 3.200,00 euroa, suoritettu 21.4.2009
  • 17,44 euroa, suoritettu 14.4.2009
  • 200,00, suoritettu 25.5.2009
  • 0,34 euroa, suoritettu 25.5.2009

eli päiväkorvauksia yhteensä 16.617,78 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen edellä mainituista suorituspäivistä lukien (syytekohta 30).

Vakuutus 21355496, vahinko YH-106696

Lyhytaikaisen työkyvyttömyyden päiväkorvaus

  • 2.300,00 euroa, suoritettu 25.5.2009
  • 3.000,00 euroa, suoritettu 24.6.2009
  • 3.000,00 euroa, suoritettu 27.7.2009
  • 3.800,00 euroa, suoritettu 28.8.2009
  • 3.000,00 euroa, suoritettu 23.10.2009
  • 3.100,00 euroa, suoritettu 3.11.2009
  • 3.000,00 euroa, suoritettu 1.12.2009
  • 3.100,00 euroa, suoritettu 30.12.2009
  • 3.100,00 euroa, suoritettu 27.1.2010
  • 2.800,00 euroa, suoritettu 24.2.2010
  • 3.100,00 euroa, suoritettu 30.3.2010

eli päiväkorvauksia yhteensä 33.300 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen edellä mainituista suorituspäivistä lukien (syytekohta 30).

Kulut

  • 172,50 euroa, suoritettu 15.2.2009 (syytekohta 7)
  • 453,88 euroa, suoritettu 14.3.2009 (syytekohta 21)
  • 83,40 euroa, suoritettu 26.6.2009 (syytekohta 19)

eli kulukorvauksia yhteensä 709,78 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen edellä mainituista suorituspäivistä lukien.

Kulut

  • 58,20 euroa, suoritettu 26.6.2009 (syytekohta 12)
  • 349,50 euroa, suoritettu 26.6.2009 (syytekohta 13)
  • 152,20 euroa, suoritettu 26.6.2009 (syytekohta 15)
  • 21,16 euroa, suoritettu 26.6.2009 (syytekohta 24)
  • 102,07 euroa, suoritettu 26.6.2009 (syytekohta 17)

eli kulukorvauksia yhteensä 683,13 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen edellä mainituista suorituspäivistä lukien.

Vakuutus 23842513, vahinko MH-92314

Kulut

  • 88,84 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 17.12.2008 lukien (syytekohta 6).

Vakuutus 13182-1

Päiväraha

  • 4.583,15 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 14.12.2008 lukien (syytekohta 4).

A velvoitetaan suorittamaan vakuutusyhtiö D:lle

  • ylimääräisestä selvitystyöstä aiheutuneet kustannukset 2.000 euroa, josta määrästä B velvoitetaan suorittamaan yhteisvastuullisesti A:n kanssa 500 euroa, korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 26.9.2011 lukien
  • oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi 17.230,10 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 26.9.2011 lukien

B velvoitetaan suorittamaan Vakuutusyhtiö D:lle

  • oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi 500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 26.9.2011 lukien.

A velvoitetaan yksin suorittamaan:

Vakuutusyhtiö A:lle

  • vahingonkorvausta 1.419,76 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen vakuutuskorvauksen maksupäivästä 18.5.2009 lukien (syytekohdat 6,10, 11, 19 ja 21)
  • vahingonkorvausta 152,50 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen vakuutuskorvauksen maksupäivästä 26.6.2009 lukien (syytekohta 15)
  • oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi 100 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 26.9.2011 lukien.

A velvoitetaan yksin suorittamaan H:n kaupungille aiheutunut taloudellinen vahinko 7.148,49 euroa.

Viivästyneelle määrälle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä.

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet

Käräjätuomari Kirsi Kanerva

TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO 31.1.2013

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

Varsinais-Suomen käräjäoikeus 4. os. 26.8.2011 nro 4396
(liitteenä)

Asia

Törkeä petos ym.

Valittajat

A

B

Vastapuolet

Kihlakunnansyyttäjä Merja Hoppari
Vakuutusyhtiö A
Vakuutusyhtiö B
Vakuutusyhtiö C
Vakuutusyhtiö D
H:n kaupunki

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

A on vaatinut, että syytteet kohtien 1-8, 10-25, 27 ja 29-32 osalta hylätään ja että kohdan 26 osalta hänet jätetään rangaistukseen tuomitsematta sekä että hänet vapautetaan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Lisäksi hän on vaatinut, että valtio, vakuutusyhtiö A, vakuutusyhtiö B, vakuutusyhtiö C, vakuutusyhtiö D sekä H:n kaupunki velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa asiassa.

Perusteinaan A on lausunut, että hän oli kaatunut Thaimaassa 6.10.2008, mistä hänelle oli aiheutunut aivo- ja kaularankavamma. Tapaturmassa saamiensa vammojen johdosta hän oli ollut syytteessä tarkoitettuna ajankohtana työkyvytön, hänelle oli aiheutunut pysyvää haittaa ja hän oli ollut vammaispalvelulaissa tarkoitetulla tavalla vammainen. Hän ei ollut työkyvyttömyysaikanaan saanut palkkaa yrityksestään. Hän ei ollut aiheuttanut vahinkoa vakuutusyhtiöille eikä hän ollut tahallaan erehdyttänyt niitä. Hän ei myöskään ollut voinut tietää, että moninkertaisten vakuutuskorvausten saaminen oli ollut oikeudetonta. Hänen saamansa tai hakemansa vakuutuskorvaus ei muutoinkaan ollut oikeudeton. Hän oli kohdassa 26 menetellyt syytteessä kerrotulla tavalla, mutta rangaistusta siltä osin määrättäessä tuli ottaa huomioon, että
hän ei ollut tavoitellut oikeudetonta hyötyä.

B on vaatinut, että syytteet hylätään, että hänelle tuomittu vankeusrangaistus joka tapauksessa lievennetään sakoksi ja että hänet vapautetaan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta.
Perusteinaan B on lausunut, että hän ei ollut tahallaan auttanut A:ta rikosten tekemisessä. Taksikuitit olivat perustuneet todellisiin ajoihin. Hän oli kohdassa 9 laatinut taksikuittien kaksoiskappaleita A:n pyynnöstä eikä hänellä ollut tietoa niiden käyttötarkoituksesta. Hän ei myöskään ollut tietoinen, että A ei ollut mennyt kohdassa 28 tarkoitettuihin hoitoihin.

Vastaukset

Syyttäjä ja H:n kaupunki ovat vaatineet, että A:n valitus hylätään perusteettomana. Lisäksi syyttäjä on vaatinut, että A velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista hovioikeuden pääkäsittelyssä maksetut
todistelukustannukset.

Syyttäjä on vaatinut, että B:n valitus hylätään perusteettomana ja että tämä velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista hovioikeuden pääkäsittelyssä maksetut todistelukustannukset.

Vakuutusyhtiö A on vaatinut, että A:n valitus hylätään perusteettomana. Mikäli A:n ei katsota syyllistyneen asiassa rikoksiin, vakuutusyhtiö on vaatinut, että A siinäkin tapauksessa velvoitetaan palauttamaan vakuutusyhtiölle sen maksamat korvaukset siltä osin kuin ne ylittävät tälle aiheutuneet sairaanhoitokulut.

Vakuutusyhtiö B on vaatinut, että A:n ja B:n valitukset hylätään ja nämä velvoitetaan korvaamaan
sen hovioikeuskulut korkoineen.

Perusteinaan vakuutusyhtiö B on lausunut, että perustelluissa ja tosiasioihin pohjautuvissa lääketieteellisissä tutkimuksissa tai arvioissa ei ollut osoitettu vammaa tai oiretta, joka olisi johtunut A:n väitetystä
kaatumisesta ja joka olisi heikentänyt hänen työkykyään. A:n oireisiin olivat olleet syynä hänen aikaisemmat tapaturmansa ja ennen kaatumista kärsimänsä masennus, uupumus ja väsymys, joiden johdosta hän
oli ollut sairaslomalla välittömästi ennen kaatumistaan. A:n tosiasiallinen toimintakyky oli vastannut kaatumistapaturmaa edeltänyttä aikaa. Hän oli antanut vakuutusyhtiölle vääriä ja harhaanjohtavia tietoja tapaturmasta ja terveydentilastaan.

B oli ollut tietoinen, etteivät hänen laatimansa taksikuitit olleet vastanneet todellisuudetta ja että ne oli valmistettu korvausten hankkimiseksi vakuutusyhtiöltä.

Vakuutusyhtiö C on vaatinut, että A:n ja B:n valitukset hylätään ja nämä velvoitetaan korvaamaan
sen hovioikeuskulut korkoineen.

Perusteinaan vakuutusyhtiö C on lausunut, että A:lle ei ollut syntynyt 6.10.2008 tapahtuneeksi väitetystä kaatumisesta tämän työkykyä alentanutta vammaa. A:n oirekuva oli ollut liioiteltu ja sikäli kun oireita oli ollut, ne olivat johtuneet aikaisemmista tapaturmista. A oli tahallaan kertonut häntä hoitaneille lääkäreille vääriä tietoja terveydentilastaan ja siten antanut myös vakuutusyhtiölle vääriä tietoja muun muassa työkyvystään. A oli jatkanut säännöllisesti ja laajamittaisesti työntekoa, vaikka hän oli ilmoittanut vakuutusyhtiölle olevansa täysin työkyvytön. A oli lisäksi toimittanut korvausten saamiseksi samoja perusteettomia kululaskuja useaan eri vakuutusyhtiöön.

B oli ollut tietoinen, etteivät hänen laatimansa taksikuitit olleet vastanneet todellisuudetta ja että ne oli valmistettu korvausten hankkimiseksi vakuutusyhtiöltä.

Vakuutusyhtiö D on vaatinut, että A:n ja B:n valitukset hylätään ja nämä velvoitetaan korvaamaan
sen hovioikeuskulut korkoineen.

Perusteinaan vakuutusyhtiö D on lausunut, että A, jonka kaularangan ja pään tutkimuksissa ei ollut todettu traumaperäisiä muutoksia ja joka ei ollut ollut vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla työkyvytön, oli antanut tahallisesti vääriä tietoja työkyvystään ja harhauttanut siten vakuutusyhtiötä maksamaan tälle perusteettomia korvauksia. Lisäksi A oli erehdyttänyt vakuutusyhtiötä maksamaan vakuutuskorvausta
kuluista, vaikka hänellä ei ollut siihen oikeutta, koska hän oli toimittanut samoja tutkimus- ja kululaskuja myös useaan muuhun vakuutusyhtiöön.

Myöskään B:n osalta tuomiota ei ole syytä muuttaa.

Todistelu hovioikeudessa

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Ratkaisu

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Käsittelyratkaisut

Yksityisoikeudellisten vaatimusten erottaminen käsiteltäväksi eri oikeudenkäynnissä

A on vaatinut, että vakuutusyhtiöiden esittämät yksityisoikeudelliset vaatimukset erotetaan käsiteltäväksi eri oikeudenkäynnissä. Vakuutusyhtiöt B, C ja D ovat vastustaneet vaatimusta.

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 3 §:n mukaan tuomioistuin voi määrätä rikosasian yhteydessä esitetyn yksityisoikeudellisen vaatimuksen käsiteltäväksi erikseen riita-asiain oikeudenkäynnistä säädetyssä järjestyksessä. Mahdollisuutta määrätä syyteasian yhteydessä esitetty korvausvaatimus
käsiteltäväksi rikosasiasta erilliseen oikeudenkäyntiin on lain esitöissä (HE 82/1995 vp s. 54) perusteltu syytteen käsittelyyn liittyvillä selkeys- ja joutuisuusvaatimuksilla. Erottaminen on perusteltua tämän vuoksi erityisesti tilanteessa, jossa yksityisoikeudellisen vaatimuksen ratkaiseminen edellyttää sellaista selvittelyä ja arviointia, joka ei ole tarpeen rikosasian ratkaisemiseksi. Asia voi tällöin muodostua huomattavan laajaksi, minkä vuoksi käsittely hidastuu ja oikeudenkäyntiaineiston hallitseminen vaikeutuu.

Nyt käsiteltävässä asiassa A on myöntänyt vakuutusyhtiöiden korvausvaatimukset jo käräjäoikeudessa määriltään oikeiksi. Korvausvaatimusten ratkaiseminen ei edellytä asiassa sellaista selvittelyä tai arviointia, joka ei olisi tarpeen myös rikosasian ratkaisemiseksi. Lisäksi yksityisoikeudellisten vaatimusten erottaminen saattaisi johtaa asianosaisten kannalta epätaloudelliseen lopputulokseen. Hovioikeus katsoo, ettei asiassa ole perusteita siirtää yksityisoikeudellisia vaatimuksia käsiteltäväksi erikseen riita-asiain oikeudenkäynnistä säädetyssä järjestyksessä.

Hyödyntämiskielto

A on vaatinut, että syyttäjä ja vakuutusyhtiöt eivät saa asiassa vedota sellaisiin potilasasiakirjoihin, jotka vakuutusyhtiö C on tapaturmavakuutuslain 64 a §:n nojalla hankkinut ja joita A ei itse ole nimennyt todisteiksi. Syyttäjä ja vakuutusyhtiöt B, C ja D ovat vastustaneet vaatimusta.

Tapaturmavakuutuslain 64 a §:n 3 kohdan nojalla vakuutuslaitoksella on oikeus saada käyttöönsä välttämättömät tiedot vahingoittuneen terveydentilasta. Tietojensaantioikeus käsittää paitsi korvauksen hakemista varten laaditut lääkärinlausunnot, myös muut välttämättömät tiedot vahingoittuneen terveydentilasta, hoidosta, työkyvystä ja kuntoutuksesta. Vakuutuslaitoksella on oikeus saada näitä välttämättömiä, potilaan terveystilaan liittyviä tietoja korvausoikeuden ratkaisemista ja korvauksen suuruuden määrittämistä varten. (HE 42/2002 vp.)

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 23 §:n 2 ja 3 kohtien nojalla henkilö, joka on saanut salassa pidettäviä tietoja lain tai lain perusteella annetun luvan nojalla, ei saa käyttää salassa pidettäviä tietoja omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Asianosainen, hänen edustajansa tai avustajansa saa kuitenkin käyttää muita kuin asianosaista itseään koskevia tietoja, kun kysymys on sen oikeuden, edun tai velvollisuuden hoitamista koskevasta asiasta, johon asianosaisen tiedonsaantioikeus on perustunut.

Vakuutusyhtiö C on saanut A:n potilasasiakirjoja tätä koskevan korvausoikeuden ratkaisemista varten. Nyt käsiteltävässä asiassa on kysymys samaan korvausasiaan liittyvistä petosrikoksista ja yksityisoikeudellisista vaatimuksista. A on ollut syytteessä muun muassa siitä, että hän on erehdyttänyt vakuutusyhtiöitä ilmoittamalla totuudenvastaisesti olevansa työkyvytön. Rikosasian yhteydessä käsiteltävät yksityisoikeudellisten vaatimukset perustuvat siihen, että A:lle on menettelynsä johdosta myönnetty korvauksia, joihin hän ei ole ollut oikeutettu.

Hovioikeus katsoo, että nyt käsiteltävän asian hoitaminen on saman oikeuden toteuttamista, johon vakuutusyhtiö C:n tiedonsaantioikeus on perustunut. Näin ollen vakuutusyhtiö C:llä on viranomaistoiminnan julkisuudesta annetun lain 23 §:n 3 kohdan nojalla oikeus vedota asiassa tapaturmavakuutuslain nojalla saamiinsa A:n potilasasiakirjoihin myös korvausasiaa koskevassa rikosoikeudenkäynnissä.

Pääasiaratkaisun perustelut

A

A on käräjäoikeudessa tuomittu rangaistukseen siitä, että hän oli erehdyttänyt tai yrittänyt erehdyttää vakuutusyhtiöitä ja H:n kaupunkia maksamaan itselleen korvauksia tai vastaavia etuuksia ilmoittamalla totuudenvastaisesti olevansa työkyvytön, vaikka hän oli todellisuudessa ollut työkykyinen ja jatkanut yritystoimintaansa. A oli lisäksi erehdyttänyt tai yrittänyt erehdyttää vakuutusyhtiöitä maksamaan korvausta hänelle aiheutuneista kuluista olematta niihin oikeutettu. Hän oli toimittanut samoja laskutositteita
useisiin vakuutusyhtiöihin ja lisäksi väärentänyt korvauksen perusteena esittämänsä
asiakirjan.

A on väittänyt, että hän oli kaatunut Thaimaassa 6.10.2008 ja saanut sen seurauksena aivo- ja kaularankavamman, joka oli aiheuttanut hänelle muun muassa sairaalloista väsymystä, huimausta, pahoinvointikohtauksia, muistiongelmia, näköhäiriöitä ja vaikeuksia kestää fyysistä rasitusta. Kaatumistapaturmassa saamiensa vammojen johdosta hän oli ollut työkyvytön ja siten oikeutettu vammansa perusteella vakuutuskorvauksiin.

A on käräjäoikeudessa myöntänyt toimineensa syytekohdissa 6-8, 10-27 ja 29 kuvatulla tavalla. Kohtien 21, 25, 26, 27 ja 29 osalta hän on myöntänyt myös syytteen oikeaksi. Hovioikeudessa hän on kohtaa 26 lukuun ottamatta peruuttanut myöntämisensä. Myöntämisen peruuttaminen on perustunut kohdissa 6-8 ja 10-24 siihen, ettei hän ollut voinut mieltää monikertaisten vakuutuskorvausten olevan oikeudettomia ja kohdissa 25-27 ja 29 siihen, ettei hänen saamansa tai hakemansa korvaus ollut oikeudeton.

Hovioikeudessa on siten kysymys siitä, onko A erehdyttänyt vakuutusyhtiöitä antamalla niille terveydentilastaan ja työkyvystään vääriä tietoja ja onko hän sen johdosta saanut oikeudetonta hyötyä, onko hän väittäminsä tavoin kaatunut, saanut ilmoittamansa todetut vammat ja ollut niiden seurauksena työkyvytön sekä sen perusteella oikeutettu saamaan vakuutusyhtiöiltä korvauksia. Hovioikeudessa on kysymys myös siitä, mikä merkitys A:n myöntämiselle ja sen peruuttamiselle on asian ratkaisussa annettava. Lisäksi
hovioikeuden arvioitavana on esitetyn uuden lääketieteellisen näytön merkitys asiassa.

Näyttö

Hovioikeudessa ja käräjäoikeudessa kuullut henkilöt ovat kertoneet asian ratkaisuun vaikuttavilta osin samalla tavalla kuin käräjäoikeuden tuomioon on heidän kertomakseen kirjattu. Hovioikeudessa on lisäksi esitetty uusia kirjallisia todisteita ja uutta henkilötodistelua, jotka ovat liittyneet erityisesti A:n terveydentilan ja työkyvyn arviointiin.

A:ta hoitanut lääkäri E on E-lääkärinlausunnosta 9.3.2010 ilmi käyvällä tavalla määrittänyt A:n tilan aivo- ja kaularankavamman jälkitilaksi, jonka johdosta A on ollut työkyvytön kaikkeen ansiotyöhön. Hovioikeudessa todistajana kuultuna lääkäri E on kertonut, että hän oli tehnyt määrityksensä A:n antamien tietojen ja tälle tehtyjen tutkimusten perusteella. Hänellä ei ollut mitään syytä epäillä saamiaan tietoja virheellisiksi, sillä ne sopivat A:n todettuun muuhun oireistoon. Lääkäri E on laatinut lausunnon A:n työkyvystä tietämättä missä määrin A on ollut työssä. Siitä huolimatta lääkäri E on katsonut, ettei lausunto ollut ristiriidassa asiassa nyt riidattomaksi selvitetyn työmäärän kanssa. Lääkäri E on perustellut lausuntoaan sillä, että aivovammasta kärsivä henkilö kykenee ponnistelemalla suoriutumaan väliaikaisesti suurestakin työmäärästä.

A:n kuntoutumisesta vastaava lääkäri H on kertonut, että hänen vuonna 2011 tekemiensä havaintojen perusteella A:n oireisto oli vaikeutunut huomattavasti ensimmäisten vuonna 2009 tehtyjen neuropsykologisten tutkimusten jälkeen. Lääkäri I on kertonut, että lääkäreiden E ja H tekemät arviot A:n terveydentilasta olivat oikeita.

Asiassa on vakuutusyhtiöiden B, C ja D pyynnöstä laadittu 27.4.2012 päivätty asiantuntijalausunto 6.10.2008 Thaimaassa tapahtuneen kaatumistapaturman vaikutuksesta A:n terveydentilaan.
Lausunnon laatijoista hovioikeudessa on todistajina kuultu lääkäreitä J, K sekä L.

Lääkäri J on hovioikeudessa kuultuna arvioinut erityisesti lääkäri E:n laatimia lausuntoja ja kertonut, että aivovamman määrittämistilanteessa neurologit tapaavat suhtautua varoen potilaan ilmoittamaan subjektiivisten oireiden merkityksen tulkitsemisessa. Tästä yleisestä käytännöstä poiketen lääkäri E oli lausunnoissaan keskittynyt pääasiassa potilaan kokemiin subjektiivisiin oireisiin ja perustanut diagnoosinsa merkittävissä osin niihin. Lääkäri K on hovioikeudessa kertonut A:n aikaisemmista vammoista, että A oli muun muassa saanut ainakin lievän aivovamman lapsuudessa sattuneen tapaturman johdosta sekä sukellustapaturman johdosta vuonna 1985 kaularankavamman. A oli sairastanut myös masennusta. Tuollaiset aikaisemmat vammat ja sairaudet olivat lääkäri K:n mukaan erittäin tärkeitä esitietoja erityisesti aivovammamääritystä tehtäessä. Lääkäri L on kertonut, ettei aivovamman oirekuvan paheneminen lääkäri H:n kertomalla tavalla ollut uskottavaa. Aivovammatapauksissa oireisto oli voimakkaimmillaan välittömästi tai muutaman kuukauden kuluttua tapahtuman jälkeen.

Lausunnon 27.4.2012 lopputuloksena todetaan, että A:n tapaturma ei täyttänyt aivovammadiagnoosin vähimmäiskriteereitä eikä tämän työkyvyn mahdollisen aleneman voitu osoittaa johtuvan esitetystä kaatumistapaturmasta. A:lla oli jo useiden vuosien ajan esiintynyt päänsärkyä, huimausta ja kaularankaoireita. A:n oireiden aiheuttajaksi ei lausunnon mukaan voitu osoittaa 6.10.2008 tapahtuneeksi väitettyä tapaturmaa, vaan oireiden taustalla olivat mitä ilmeisimmin aikaisempi kallonmurtuma, niskavamma, tapaturmat, uupumus ja masennus sekä mahdolliset muut tekijät.

A:lle tehtyjen kuvantamistutkimusten osalta lääkärit E ja I ovat kertoneet, että A:lle oli noissa tutkimuksissa tullut esiin ”Alar-ligamentin” vaurioon ja aivovammaan sopivat löydökset. Lääkäri I on kertonut, että erityisesti magneettikuvauksessa esiin tullut vasemman ohimolohkon löydös oli ollut selvä aivovammalöydös. Lääkäri M on kertonut, että hänen tekemässään aivojen DTI-kuvauksessa 24.11.2011 oli tullut esille aivovammaan sopiva löydös.

Lääkärit N ja G ovat puolestaan kertoneet, että A:lle tehdyistä kuvantamistutkimuksista tehdyt havainnot kuten vasemman ohimolohkon löydös olivat joko ”normaalivariaatiota” tai hyvin vanhan vamman aiheuttamia vaurioita. Lääkäri M:n tekemän löydöksen osalta sekä lääkäri N että lääkäri G ovat kertoneet, että lääkäri M:n käyttämä kuvantamistekniikka oli ollut uutta tekniikkaa, joka oli ollut vielä kokeellisella tasolla ja joka oli hyvin herkkä virheille ja toistettavuudeltaan huono. Lääkäri M:n tekemä löydös oli siten sekä lääkäri N:n että lääkäri G:n kertoman mukaan erittäin epävarma. Sekä lääkäri N että lääkäri G ovat kertoneet päätyneensä siihen johtopäätökseen, että kuvantamistutkimuksissa ei ollut tullut esille mitään sellaisia aivo- tai kaularankamuutoksia, jotka olisivat voineet syntyä A:n väitetyssä kaatumistapaturmassa.

Aivovammaa koskevan lääketieteellisen näytön arviointi

Esitetyn asiantuntijatodistelun perusteella hovioikeus toteaa, että lääketieteessä taudinmääritys perustuu keskeisellä tavalla lääkärille annettuihin esitietoihin. Jos annetut tiedot ovat sopusoinnussa tehtyjen löydösten kanssa, taudinmäärityksen perustana ja lähtökohtana on, että annetut tiedot ovat oikeita. Jos esitiedot poikkeavat merkittävästi tehdyistä löydöksistä, lääkärin tulee oikean määrityksen aikaansaamiseksi jatkokysymyksillä pyrkiä selvittämään todelliset ja oikeat tiedot.

Hovioikeudessa kuullut lääkärit ovat olleet asiassa eri mieltä ja päätyneet eri lopputuloksiin. Hovioikeus katsoo, että selittävänä tekijänä on ensisijaisesti eroavaisuudet lääkärien käytettävissä olleissa esitiedoissa. A:ta hoitaneiden lääkärien ja asiantuntijoiden lausunnoissa on esitietoina käytetty A:n antamia puutteellisia tai vääriä tietoja tämän aikaisemmasta terveyshistoriasta ja työkyvystä. Erityisesti lääkäri E:n lausunnon lopputulos on perustunut puutteellisiin tietoihin A:n aikaisemmista vammoista ja sairauksista sekä vääriin tietoihin A:n toiminta- ja työkyvystä. Ottaen lisäksi huomioon, että lääkäri E on tukeutunut aivovammamäärityksessään yleisestä neurologisesta tavasta poiketen merkittävällä tavalla potilaan subjektiivisiin oireisiin, voidaan hänen arviossaan osoittaa seikkoja, jotka ovat voineet aiheuttaa sen virheellisyyden erityisesti työkyvyn arvioinnin osalta.

A:lle tehtyjen kuvantamistutkimusten tuloksista on asiassa esitetty toisistaan poikkeavia arvioita. Hovioikeus katsoo, että edellä kerrottujen ristiriitaisten asiantuntijalausuntojen johdosta kuvantamistutkimusten tulokset ovat jääneet epävarmoiksi eikä niiden perusteella voida tehdä asiassa luotettavia johtopäätöksiä.

Niin sanotun asiantuntijaryhmän lausunnossa 27.4.2012, jossa on jätetty ottamatta huomioon A:n antamat virheelliset tiedot ja jossa on selvitetty hänen terveyshistoriatietonsa, on päädytty siihen lopputulokseen, ettei A:n terveydentilassa eikä työkyvyssä ole ollut havaittavissa mitään kaatumistapaturmasta johtuneita muutoksia.

Hovioikeus katsoo, että edellä sanottua asiantuntijaryhmän lausuntoa on pidettävä paitsi asiassa muutoin myös väitetyn A:n kaatumistapaturman aiheuttaman työkyvyn muutoksen arvioinnin osalta luotettavampana lausuntona.

Väitettyä kaatumista koskevan muun näytön arviointi

A:n kertomus kaatumisesta ja siihen liittyneistä seikoista on ollut epäuskottava. Hän on myöntänyt useita asioita oikeiksi vasta, kun ne on hänelle kiistattomasti osoitettu kuten esimerkiksi matkasuunnitelman muutos, kysymys OMT-terapiasta, asiakirjan väärennys, auton kuljettaminen, kaksoislaskutus ja kysymys ajanvarauskirjan olemassa olosta.

A on käräjäoikeudessa myöntänyt syytteessä selostetun menettelynsä ja osaksi myös syytteen oikeaksi siten kuin edellä on selostettu. Myöntämisensä hän on hovioikeudessa peruuttanut syistä, jotka on myös edellä mainittu.

Aivovamman seurauksena potilaalla usein esiintyvä konfabulaatio (taipumus liioitella) ei ole uskottava selitys A:n vaihtelevalle selitykselle eikä käyttäytymiselle ottaen huomioon erityisesti se, että hän on vääristellyt tosiasioita ainoastaan hänelle edullisella tavalla.

Johtopäätökset

Hovioikeus katsoo kuten käräjäoikeuskin, että mahdollisella aivo- tai kaularankavammalla taikka niiden laadulla ei ole asiassa ratkaisevaa merkitystä. Asiassa on olennaista, onko A kertonut vakuutusyhtiöille totuudenvastaisesti terveydentilastaan ja erityisesti työkyvystään ja onko hän näin toimimalla erehdyttänyt tai yrittänyt erehdyttää vakuutusyhtiöitä maksamaan hänelle oikeudettomia korvauksia tai etuuksia ja onko hän menettelyllään aiheuttanut vakuutusyhtiöille vahinkoa tai sen vaaraa.

A:ta hoitaneet asiantuntijat ovat arvioineet A:n terveydentilaa tämän antamien virheellisten ja puutteellisten tietojen pohjalta ja päätyneet sen vuoksi esittämiinsä lopputuloksiin erityisesti tämän toiminta- ja työkyvyn arvioinnin osalta. A on, toimittamalla näitä virheellisiin tietoihin pohjautuneita lääketieteellisiä selvityksiä vakuutusyhtiöille korvaushakemustensa perusteeksi tietäen asioitten oikean laidan, tietoisesti erehdyttänyt vakuutusyhtiöitä maksamaan itselleen korvauksia ja päivärahoja, joihin hän ei ole ollut oikeutettu.

Ajanvarauskirjan ja asiakkaiden kertomusten perusteella asiassa on tullut selvitetyksi A:n tekemä työn määrä ja laatu. Tehty työmäärä osaltaan osoittaa hänen työkykynsä olleen tavanomainen.

Asiassa ei ole merkitystä sillä, että A on tällä hetkellä oikeutettu työkyvyttömyytensä perusteella työkyvyttömyyseläkkeeseen. Asian ratkaisun kannalta merkittävää on se, että A:lla ei ole ollut oikeutta syytteessä tarkoitettuihin tapaturmavakuutuslain ja vakuutusehtojen perusteella maksettaviin korvauksiin ja päivärahoihin.

Asiassa esitetty selvitys huomioon ottaen A:lla on ollut tieto mihin seuraamuksiin väärien tietojen antaminen ja päällekkäisten korvausten hakeminen johtaa. Korvausten suuresta yhteismäärästä johtuen vakuutusyhtiöt ovat kärsineet tai olleet vaarassa kärsiä asiassa huomattavia taloudellisia vahinkoja.

Edellä sanotuin ja muutoin käräjäoikeuden tuomiossa lausutuin perustein hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen. Ei ole ilmennyt perusteita muuttaa käräjäoikeuden ratkaisua syyksilukemisen, rangaistusseuraamuksen eikä korvausvelvollisuuden osalta.

B

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun syyksilukemisen osalta.

Kohtuullinen rangaistus B:n syyksi luetuista rikoksista on 40 päiväsakkoa.

Oikeudenkäyntikulut

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Hovioikeuden ratkaisun lopputulos ilmenee tuomiolauselmista.

VASTAAJA

A

TUOMIOLAUSELMA

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

VASTAAJA

B

TUOMIOLAUSELMA

Muutos käräjäoikeuden tuomiolauselmaan

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

SAKKO
40 päiväsakkoa a 24 euroa = 960 euroa
Rangaistusta on lievennetty.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei muuteta.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenlaamanni Simo Simola
hovioikeudenneuvos Mariitta Lehmus
hovioikeudenneuvos Salla-Maaret Keränen

Esittelijä: viskaali Kalle Kalliokoski

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Korkeimman oikeuden ratkaisu 13.6.2013 : Ei valituslupaa