Vaasan HO 7.7.2015 129263

Osamaksukaupppa kavallus petos rikosten yhtyminen taloudellinen vahinko

Asianumero:   VaaHO:2015:7

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Kysymys siitä, onko omistuksenpidätysehdoin myydyn osamaksukauppaesineen, jonka kauppahintaa ei ollut maksettu, ilman myyjän lupaa edelleen luovuttaminen rangaistavaa paitsi kavalluksena myös petoksena, kun ostaja on erehdyttänyt esineen vastaanottajaa esineen omistusoikeudesta. Kysymys myös petoksen tunnusmerkistön mukaisen taloudellisen vahingon täyttymisestä.

ETELÄ-POHJANMAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 25.4.2014

Asia: Törkeä kirjanpitorikos ym.

Syyttäjä: Kihlakunnansyyttäjä D

Vastaaja: A

Asianomistajat: B Oy ja C Oy

Muut: S Oy ja H Oy

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

– – –

5. Törkeä kavallus

8240/R/0022477/10

Rikoslaki 28 luku 5 § 1

07.11.2008 Honkajoki

S Oy ostajana ja H Oy myyjänä ovat 10.10.2008 tehneet osamaksusopimuksen Arden S1702B roc -purkukahmarista. Osamaksusopimuksessa H Oy on siirtänyt sopimukseen perustuneet oikeudet B Oy:lle. Sopimuksen ehtojen mukaan B Oy on pidättänyt omistusoikeuden kaupan kohteena olleeseen purkukahmariin, kunnes kauppahinta ja muut sopimukseen perustuneet purkukahmaria koskeneet maksuvelvoitteet on kokonaisuudessaan suoritettu. Sopimuksen ehtojen mukaan ostaja eli S Oy ei ole myöskään saanut myydä tai muulla toimella luovuttaa purkukahmaria kolmannelle ilman B Oy:n erityistä kirjallista lupaa. S Oy:n hallituksen ainoa varsinainen jäsen ja yhtiön toiminnasta tosiasiallisesti vastannut henkilö on ollut A.

Vaikka S Oy ei ollut vielä maksanut osamaksusopimukseen perustunutta kauppahintaa ja muita maksuvelvoitteita kokonaisuudessaan, se on 7.11.2008 ilman B Oy:n lupaa luovuttanut em. purkukahmarin C Oy:lle vaihtokoneena ostaessaan C Oy:ltä MSB MS600 -iskuvasaran. Tällä menettelyllään A on S Oy:n toiminnasta vastanneena henkilönä anastanut hallussaan olleen, B Oy:n omistaman purkukahmarin. Purkukahmarin arvoksi on vaihdon yhteydessä arvioitu 21.960,00 euroa (sis. alv).

Kavalluksen kohteena on ollut erittäin arvokas omaisuus, ja kavallus on myös kokonaisuutena arvostellen ollut törkeä.

6. Törkeä petos

8240/R/0022477/10

Rikoslaki 36 luku 2 § 1

07.11.2008 Honkajoki

A on S Oy:n hallituksen ainoana varsinaisena jäsenenä ja yhtiön toiminnasta tosiasiallisesti vastanneena henkilönä hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä tahallaan erehdyttänyt C Oy:n puolesta toimineen henkilön hyväksymään 7.11.2008 tehdyssä kauppasopimuksessa vaihtokoneeksi eli osaksi kauppahinnan suoritusta Arden S 1702B roc -purkukahmarin, vaikka kyseinen laite ei ole kaupantekohetkellä ollut S Oy:n vaan B Oy:n omaisuutta. A on kaupanteon yhteydessä salannut sen, että purkukahmarin osalta oli voimassa osamaksusopimus B Oy:n kanssa ja ettei purkukahmari näin ollen ollut S Oy:n omaisuutta. Purkukahmarin arvoksi on kauppasopimukseen merkitty 21.960,00 euroa (sis. alv). Erehdyttämisestä on C Oy:lle aiheutunut taloudellista vahinkoa. A on tavoitellut petoksella huomattavaa hyötyä, ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen ollut törkeä.

– – –

Asianomistajien vaatimukset

– – –

Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 6

C Oy vaatii kohdassa 6, että A velvoitetaan maksamaan sille vahingonkorvauksena kauppasopimukseen 7.11.2008 perustuva maksamatta oleva määrä 12.200 euroa laillisine viivästyskorkoineen 7.11.2008 lukien sekä oikeudenkäyntikulut 4.364 euroa laillisine viivästyskorkoineen.

– – –

Vastaus

– – –

Kohta 5

A kiisti syytteen, koska hän on ollut siinä uskossa, että kaikki maksuerät on tulleet maksetuksi.

– – –

Kohta 6

A kiisti syytteen.

Teko josta A:ta syytetään on syytekohdissa 5 ja 6 sama. Tämän syytekohdan 6 asianomistajalle ei ole syntynyt mitään vahinkoa A:n teonkuvauksen mukaisesta teosta. A:n syytekohtien 5 ja 6 mukaisilla teoilla (yksi ja sama teko) on voitu aiheuttaa vain yksi vahinko ja hyöty. Teolla aiheutettu vahinko on syntynyt ja hyöty saavutettu syytekohdan 5 mukaisesti. A kiisti tahallaan erehdyttäneensä asianomistajaa. Väitetystä erehdyttämisestä ei ole aiheutunut vahinkoa.

C Oy:n korvausvaatimuksen kiistää perusteeltaan ja määrältään.

– – –

Tuomion perustelut

– – –

Kohta 5

Syytekohdassa 5 kuvatut tapahtumat ovat riidattomia. A on kiistänyt syytteen sillä perusteella, että hän on ollut siinä käsityksessä, että purkukahmarin kaikki osamaksuerät ovat tulleet suoritetuiksi. A:n kertomuksen mukaan rahoitusyhtiöltä olisi tullut ilmoitus siitä, että kaikki osamaksuerät ovat tulleet suoritetuiksi.

Asiakirjoista ilmenee, että S Oy on ostanut purkukahmarin osamaksulla 10.10.2008. Sopimusehtojen mukaan luottoaika on ollut 24 kuukautta ja osamaksuerien lukumäärä on ollut myös 24. Osamaksuerät on siten sovittu suoritettaviksi kuukausittain. A on myynyt purkukahmarin vaihtokaupassa 7.11.2008 eli alle kuukauden kuluessa ostamisesta. Tämä seikka huomioiden käräjäoikeus pitää selvänä, että A on tosiasiassa ollut tietoinen siitä, että purkukahmarista ei ole ollut luovutushetkellä maksettuna käsirahan lisäksi kuin yksi erä. A:n menettely on siten luettava hänen syykseen tahallisena kavalluksena.

Rikoslain 28 luvun 5 §:n mukaan kavallusta on pidettävä törkeänä muun muassa, mikäli teon kohteena on ollut erittäin arvokas omaisuus ja jos teko on myös kokonaisuutena arvioiden törkeä. Esillä olevassa tapauksessa purkukahmarin arvona törkeysarviota tehtäessä on pidettävä purkukahmarin arvioitua myyntihintaa vähennettynä suoritetulla käsirahalla ja luovutushetkellä suoritetulla osamaksuerällä. Myyntihinta on sopimuksen mukaan ollut 24.705 euroa. Käsiraha on ollut 5.000 euroa ja osamaksuerän suuruus on ollut 821,04 euroa. Esineen arvo on siten ollut 19.183,96 euroa. Kavalluksen kohteena on siten ollut erittäin arvokas omaisuus ja rikosta on pidettävä myös kokonaisuutena arvioiden törkeänä, kun huomioidaan se, että A on myynyt erittäin arvokkaan esineen jo alle kuukauden kuluttua saatuaan sen haltuunsa. A:n tekohetken jälkeen tekemien suoritusten arvo ei vaikuta rikoksen törkeysarvioon. Sen sijaan sillä on merkitystä rangaistusseuraamusta ja vahingonkorvausta harkittaessa.

Kohta 6

A:ta syytetään kohdan 5 tapauksen vuoksi myös törkeästä petoksesta, koska hän on harhauttanut C Oy:n edustajan ottamaan kyseisen purkukahmarin vaihtokaupassa, vaikka S Oy ei omistanut esinettä.

Rikoslain 36 luvun 1 §:stä ilmenee, että petosrikoksen tunnusmerkistön täyttymiseen kuuluu tekijän suorittama erehdyttäminen, asianomistajan erehtyminen ja se, että asianomistajalle aiheutuu erehdyttämisestä vahinkoa. Oikeuskirjallisuuden mukaan pelkkä vaara vahingon aiheutumisesta on riittävä.

Esillä olevassa tapauksessa A on epäilemättä erehdyttänyt asianomistajaa ja asianomistaja on myös erehtynyt purkukahmarin omistusoikeuden suhteen. Sen sijaan asianomistajalle ei ole aiheutunut taloudellista vahinkoa siitä, että A:n edustama yhtiö ei olekaan omistanut purkukahmaria, koska asianomistaja on myynyt purkukahmarin eteenpäin ja saanut siitä normaalin kauppahinnan. Asianomistajalle ei ole edes aiheutunut taloudellisen vahingon vaaraa siitä, että A:n edustama yhtiö ei olekaan omistanut purkukahmaria. Asianomistaja on nimittäin epäilemättä vilpittömästi ollut siinä käsityksessä, että A:n edustama yhtiö myös omistaa purkukahmarin. Kyseessä ei ole ollut rekisteröitävä esine, joten asianomistaja ei ole voinut rekistereistä tarkistaa esineen omistusoikeutta. Tällöin asianomistaja saa hyväkseen kauppakaaren 11 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vilpittömän mielen saantosuojaa. Tämä tarkoittaa sitä, että hän ei ole ollut velvollinen luovuttamaan purkukahmaria oikealle omistajalle muutoin kuin täyttä korvausta vastaan. Selvyyden vuoksi käräjäoikeus toteaa, että poikkeuksena edellä mainitusta on rikoslain voimaanpanoasetuksen 11 §:ssä säädetty, että oikea omistaja saa esineen takaisin lunastuksetta, mikäli esine on viety oikealta omistajalta varkaudella, näpistyksellä, ryöstöllä tai kiristyksellä. Esillä olevassa tapauksessa oikea omistaja on menettänyt esineen kavallusrikoksen kautta, joten asianomistaja saa hyväkseen vilpittömän mielen suojan.

Asianomistajalle on tosin aiheutunut vahinkoa siitä, että A:n edustama yhtiö ei ole pystynyt suoriutumaan vaihtokaupassa sovitusta välirahasta. Kyseinen vahinko on kuitenkin ollut täysin riippumaton siitä onko A:n edustama yhtiö omistanut purkukahmarin vai ei. Kyseinen vahinko on johtunut A:n edustaman yhtiön myöhäisemmästä maksukyvyttömyydestä. Petosrikoksen syyksilukeminen edellyttää sitä, että vastaajan tahallisuus ulottuu kaikkiin rikoksen tunnusmerkistötekijöihin. Asiassa ei ole väitettykään sitä, että A olisi harhauttanut asianomistajaa edustamansa yhtiön maksukykyisyydestä.

– – –

Rangaistusseuraamus

A:n syyksi luetuista rikoksista törkeä kavallus, törkeä kirjanpitorikos ja kaksi velallisen epärehellisyyttä ovat moitittavuudeltaan suurinpiirtein samanarvoisia. Rangaistuksen mittaamisessa käräjäoikeus on laittanut pohjarangaistukseksi yhden edellä mainituista rikoksista, josta A tulisi tuomita 5 kuukauden vankeusrangaistukseen. Muut edellä mainitut rikokset lisäävät rangaistusta 1,5 kuukautta kukin ja kirjanpitorikos 15 päivää. Yhteisen vankeusrangaistuksen pituudeksi käräjäoikeus mittaa siten 10 kuukautta. Koska A ei ole aikaisemmin syyllistynyt rikoksiin, rangaistus on ehdollinen.

Korvausvelvollisuus

Kohdat 2 ja 6

Koska syytteet on hylätty, niin myös asianomistajien korvaus- ja oikeudenkäyntikuluvaatimukset on hylätty.

– – –

A:n tuomiolauselma

Vastaaja

A

Hylätyt syytteet

1. Rekisterimerkintärikos

28.03.2007 – 31.12.2009

2. Törkeä petos

27.06.2008

6. Törkeä petos

07.11.2008

Syyksi luetut rikokset

3. Velallisen epärehellisyys

01.09.2008 – 24.02.2009

Rikoslaki 39 luku 1 §

4. Törkeä kirjanpitorikos

01.09.2008 – 01.05.2010

Rikoslaki 30 luku 9a § 1

Kirjanpitolaki 1 luku 1 §

Kirjanpitolaki 2 luku 1 §

Kirjanpitolaki 3 luku 1 § ja 6 §

5. Törkeä kavallus

07.11.2008

Rikoslaki 28 luku 5 § 1

7. Kirjanpitorikos

01.12.2009 – 13.09.2010

Rikoslaki 30 luku 9 §

Kirjanpitolaki 1 luku 1 §

Kirjanpitolaki 2 luku 1 §

Kirjanpitolaki 3 luku 1 § ja 6 §

8. Velallisen epärehellisyys

11.12.2009 – 01.07.2010

Rikoslaki 39 luku 1 §

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus

Syyksi luetut rikokset 3-5, 7-8

10 kuukautta vankeutta

Vankeusrangaistus on ehdollinen.

Koeaika päättyy 31.12.2015

Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu

tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja

josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Juha Niemi-Pynttäri ja lautamiehet

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

– – –

Valitus

Vaatimukset

Syyttäjä on vaatinut, että A tuomitaan kohdassa 6 rangaistukseen törkeästä petoksesta käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän syytteen teonkuvauksen mukaisesti ja että A:lle tuomittua ehdollista vankeusrangaistusta tämän vuoksi korotetaan.

Perusteet

Käräjäoikeus on katsonut, että A on erehdyttänyt C Oy:n puolesta toiminutta henkilöä purkukahmarin omistusoikeuden suhteen ja että tämä henkilö on myös erehtynyt tästä seikasta. Petoksen tunnusmerkistön täyttyminen riippuu siten siitä, onko yhtiölle aiheutunut sellaista taloudellista vahinkoa, jota rikoslain 36 luvun petosrikossäännöksissä tarkoitetaan.

Kuten käräjäoikeus on todennut, vaara taloudellisen vahingon aiheutumisesta täyttää petosrikoksen taloudellista vahinkoa koskevan tunnusmerkistötekijän. Esineoikeudelliselle saantosuojalle ei sen sijaan tule antaa ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa rangaistavuuden edellytyksiä. Taloudellisen vahingon vaaran olemassaoloa tulee arvioida määräämistoimen eli tässä tapauksessa C Oy:n ja S Oy:n välisen kauppasopimuksen tekohetken olosuhteiden perusteella. C Oy:lle on A:n tekemän erehdyttämisen seurauksena aiheutunut vaara siitä, ettei yhtiön katsota riittävällä tavalla huolehtineen selonottovelvollisuudestaan tai muuten olleen sellaisessa vilpittömässä mielessä, joka soisi sille ns. saantosuojan. Kun A on erehdyttänyt asianomistajaa siinä onnistuen, teon rangaistavuus ei voi olla sidottu siihen, mikä on ollut asianomistajan mielen vilpittömyys tai miten asianomistaja on täyttänyt selonottovelvollisuutensa. Petosrikoksen tunnusmerkistön täyttyminen ei voi ylipäätään edellyttää luovutuksensaajan saantosuojan arvioimista.

Vastaus

Vaatimus

A on vaatinut, että valitus hylätään.

Perusteet

C Oy:lle ei ole aiheutunut rikoslain 36 luvun 1 §:n mukaista taloudellista vahinkoa eikä sellaisen vahingon vaaraa. Syyttäjä ei ole esittänyt minkäänlaista näyttöä taloudellisen vaaran olemassaolosta tekohetkellä. Käräjäoikeus on oikein tuonut esille sen, miten asianomistaja saa tässä tapauksessa vilpittömän mielen saantosuojaa, jolloin taloudellisen vahingon vaaraa ei ole ollut olemassa tekohetkellä.

– – –

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Kohta 6: törkeä petos

Kysymyksenasettelu

S Oy ostajana ja H Oy myyjänä ovat 10.10.2008 tehneet osamaksusopimuksen Arden S1702B roc -purkukahmarista. H Oy on siirtänyt sopimukseen perustuneet oikeudet B Oy:lle. Sopimuksen ehtojen mukaan B Oy on pidättänyt omistusoikeuden kaupan kohteena olleeseen purkukahmariin, kunnes kauppahinta ja muut sopimukseen perustuneet purkukahmaria koskeneet maksuvelvoitteet on kokonaisuudessaan suoritettu. Sopimuksen ehtojen mukaan ostaja eli S Oy ei ole saanut myydä tai muulla toimella luovuttaa purkukahmaria kolmannelle ilman B Oy:n erityistä kirjallista lupaa. A on ollut S Oy:n hallituksen ainoa varsinainen jäsen ja yhtiön toiminnasta tosiasiallisesti vastannut henkilö.

A on kohdassa 5 tuomittu käräjäoikeudessa törkeästä kavalluksesta, kun hän oli S Oy:n puolesta ilman B Oy:n lupaa 7.11.2008 luovuttanut edellä mainitun purkukahmarin C Oy:lle vaihtokoneena ostaessaan viimeksi mainitulta yhtiöltä iskuvasaran. Tällä menettelyllä A:n on katsottu S Oy:n toiminnasta vastanneena henkilönä anastaneen hallussaan olleen, B Oy:n omistaman purkukahmarin. Kavalluksen kohteena on katsottu olleen erittäin arvokas omaisuus ja kavallusta on pidetty myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

Syyttäjä on katsonut A:n syyllistyneen kohdassa 6 törkeään petokseen, kun hän on S Oy:n hallituksen ainoana varsinaisena jäsenenä ja yhtiön toiminnasta tosiasiallisesti vastanneena henkilönä hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä tahallaan erehdyttänyt C Oy:n puolesta toimineen henkilön hyväksymään 7.11.2008 tehdyssä kauppasopimuksessa vaihtokoneeksi eli osaksi kauppahinnan suoritusta edellä mainitun purkukahmarin, vaikka kyseinen laite ei ole kaupantekohetkellä ollut S Oy:n vaan B Oy:n omaisuutta. Syytteen mukaan A on kaupanteon yhteydessä salannut sen, että purkukahmarin osalta oli voimassa osamaksusopimus eikä purkukahmari näin ollen ollut S Oy:n omaisuutta. Purkukahmarin arvoksi on kauppasopimukseen merkitty 21.960 euroa (sis. alv). Erehdyttämisestä on C Oy:lle aiheutunut taloudellista vahinkoa. A on tavoitellut petoksella huomattavaa hyötyä, ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen ollut törkeä.

Käräjäoikeus on hylännyt syytteen törkeästä petoksesta katsoen, että A on epäilemättä erehdyttänyt asianomistaja C Oy:tä ja että yhtiö on myös erehtynyt purkukahmarin omistusoikeuden suhteen. Sen sijaan käräjäoikeus on katsonut, ettei C Oy:lle ole aiheutunut taloudellista vahinkoa siitä, ettei S Oy ollut omistanut purkukahmaria, koska C Oy on myynyt purkukahmarin edelleen ja saanut siitä normaalin kauppahinnan. Käräjäoikeus on katsonut, ettei asianomistajalle ole aiheutunut edes taloudellisen vahingon vaaraa, koska C Oy on ollut vilpittömästi siinä käsityksessä, että S Oy omistaa purkukahmarin. Käräjäoikeus on katsonut C Oy:n saavan kauppakaaren 11 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vilpittömän mielen saantosuojaa, jolloin se ei ole ollut velvollinen luovuttamaan purkukahmaria oikealle omistajalle muutoin kuin täyttä korvausta vastaan.

Hovioikeudessa on kysymys siitä, täyttyvätkö petoksen tunnusmerkistön edellyttämät erehdyttäminen sekä taloudellisen vahingon aiheuttaminen. Viimeksi mainitun tunnusmerkistötekijän osalta on kysymys siitä, voidaanko esineoikeudelliselle saantosuojalle antaa tässä asiassa merkitystä vai onko C Oy:lle katsottava aiheutuneen petoksen tunnusmerkistön täyttävä taloudellisen vahingon vaara 7.11.2008, jolloin A on S Oy:n puolesta luovuttanut purkukahmarin vaihtokoneena, vaikkei S Oy omistanut purkukahmaria. Asiassa on kysymys vielä siitä, voidaanko A tuomita menettelystään sekä törkeästä kavalluksesta että törkeästä petoksesta vai onko kysymyksessä katsottava olevan vain yksi rikos.

Oikeudellinen arviointi ja syyksilukeminen

Erehdyttäminen

A on hovioikeuden pääkäsittelyssä vedonnut siihen, ettei hän ole tahallaan erehdyttänyt C Oy:tä purkukahmarin omistusoikeudesta, koska hän oli luullut S Oy:n omistavan purkukahmarin.

A on 10.10.2008 S Oy:n puolesta yhtiön hallituksen ainoana varsinaisena jäsenenä ja yhtiön toiminnasta tosiasiallisesti vastanneena henkilönä ostanut kysymyksessä olevan purkukahmarin osamaksusopimuksella edellä kerrotuin tavoin. Kirjallisena todisteena esitetyn osamaksusopimuksen mukaan osamaksueriä on ollut 24, joista ensimmäisen erän eräpäivä on ollut 15.11.2008 ja viimeisen 15.10.2010. B Oy on edellä kerrotuin tavoin pidättänyt omistusoikeuden esineeseen kunnes kauppahinta ja muut sopimukseen perustuneet purkukahmaria koskeneet maksuvelvoitteet on kokonaisuudessaan suoritettu eikä S Oy ole saanut myydä tai muulla toimella luovuttaa purkukahmaria kolmannelle ilman B Oy:n erityistä kirjallista lupaa. Kirjallisena todisteena esitetyn osamaksusopimuksen siirtosopimuksen 1.6.2009 mukaan purkukahmarista on vielä tuolloin ollut maksamatta 23 erää ja velkapääoma on ollut 20.173,22 euroa. Tästä huolimatta A on vain vajaa kuukausi 10.10.2008 allekirjoitetun osamaksusopimuksen tekemisen jälkeen 7.11.2008 tehdyllä kauppasopimuksella luovuttanut purkukahmarin vaihtokoneena S Oy:n ostaessa C Oy:ltä iskuvasaran. Kirjallisena todisteena esitetyn kauppasopimuksen mukaan A on allekirjoituksellaan vakuuttanut, että myyjälle luovutettu vaihtokone on ostajan omistama ja täysin maksettu. Hovioikeus katsoo samoin kuin käräjäoikeus, että A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä täysin tietoisena siitä, ettei S Oy omista purkukahmaria luovuttanut sen yhtiön omistamana vaihtokoneena ja siten erehdyttänyt C Oy:n edustajaa, joka on myös erehtynyt luulemaan, että S Oy on omistanut koneen.

Taloudellinen vahinko

Lain esitöiden (HE 66/1988 vp s. 132-133) ja oikeuskirjallisuuden (esim. Jussi Tapani teoksessa Dan Frände ym. Keskeiset rikokset 2014, s. 600 ja Rikosoikeus 2013, s. 983) mukaan petoksen tunnusmerkistön mukaisena taloudellisena vahinkona voidaan pitää myös sellaista tilannetta, jossa taloudellisen määräämistoimen hetkellä syntyy huomioon otettava vaara vahingon aiheuttamisesta. Petossäännöksessä tarkoitetun vahingon ei tarvitse kaikissa tilanteissa realisoitua. Taloudellisen tappion välitön vaara merkitsee usein sellaista taloudellisen aseman todellista heikentymistä, että sitä voidaan pitää tunnusmerkistössä tarkoitettuna taloudellisena vahinkona, vaikka lopullista tappiota ei syntyisikään.

Taloudellisen vahingon vaaran olemassaoloa on tässäkin tilanteessa arvioitava määräämistoimen eli 7.11.2008 tehdyn kauppasopimuksen tekohetken olosuhteiden perusteella. Kauppasopimusta tehtäessä C Oy:n edustaja on myydessään S Oy:lle 34.160 euron arvoisen iskuvasaran ottanut kaupassa vaihtokoneena A:n tarjoaman S Oy:n omistamaksi väittämän purkukahmarin. Purkukahmarin arvoksi on kauppasopimukseen merkitty 21.960 euroa. Kun S Oy ei olekaan omistanut vaihtokoneena antamaansa purkukahmaria, C Oy ei vastoin luuloaan olekaan saanut siihen täyttä omistusoikeutta, vaan purkukahmarin omistusoikeus on ollut edelleen B Oy:llä. Hovioikeus katsoo, että tällaisessa tilanteessa C Oy:lle on katsottava syntyneen huomioon otettava vaara taloudellisen vahingon aiheutumisesta. Se, että C Oy olisi mahdollisesti myöhemmin saanut vilpittömän mielen saantosuojaa eikä olisi joutunut luovuttamaan purkukahmaria B Oy:lle lunastuksetta, vaan on saanut siitä täyden hinnan myytyään sen eteenpäin, ei muuta tätä arviota. Petoksen tunnusmerkistön mukainen taloudellinen vahinko (vahingon vaara) on tässä tapauksessa täyttynyt kaupantekohetkellä 7.11.2008.

Törkeys- ja kokonaisarvostelu

Ottaen huomioon purkukahmarin arvo kauppasopimuksessa A on tavoitellut petoksella huomattavaa taloudellista hyötyä. Koska A on antanut vaihtoesineenä toisen omistaman arvokkaan koneen, petosta on myös pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

Onko A tuomittava kohdissa 5 ja 6 eri rikoksista?

Syytekohdan 5 kavallusrikos on toteutettu 7.11.2008 samalla teolla kuin A:n syytekohdassa 6 kerrottu C Oy:öön kohdistunut menettely. Viimeksi mainittua ei voida pitää kavalletun omaisuuden säännönmukaisena hyödyntämistapana. Kysymys ei siten ole kavallusrikoksen rankaisemattomasta jälkiteosta. A on siten tuomittava kohdassa 6 törkeästä petoksesta (ks. KKO 18.6.2010 nro 1312 ja Itä-Suomen HO 6.7.1979 PÄ-561b/79).

Syyksilukeminen

A on 7.11.2008 Honkajoella S Oy:n hallituksen ainoana varsinaisena jäsenenä ja yhtiön toiminnasta tosiasiallisesti vastanneena henkilönä hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä tahallaan erehdyttänyt C Oy:n puolesta toimineen henkilön hyväksymään 7.11.2008 tehdyssä kauppasopimuksessa vaihtokoneeksi eli osaksi kauppahinnan suoritusta Arden S1702B roc -purkukahmarin, vaikka kyseinen laite ei ole kaupantekohetkellä ollut S Oy:n vaan B Oy:n omaisuutta. A on kaupanteon yhteydessä salannut sen, että purkukahmarin osalta oli voimassa osamaksusopimus B Oy:n kanssa ja ettei purkukahmari näin ollen ollut S Oy:n omaisuutta. Purkukahmarin arvoksi on kauppasopimukseen merkitty 21.960 euroa (sis. alv). Erehdyttämisestä on C Oy:lle aiheutunut taloudellista vahinkoa. A on tavoitellut petoksella huomattavaa hyötyä, ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen ollut törkeä.

Rangaistusseuraamus

Kohtien 5 ja 6 rikokset on tehty samalla teolla. Tähän nähden kohdan 6 törkeän petoksen syyksilukemisen vaikutus A:lle tuomittuun rangaistukseen on kaksi kuukautta.

– – –

A:n tuomiolauselma

Vastaaja

A

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Syyksi luettu rikos

6. Törkeä petos 07.11.2008

Rikoslaki 36 luku 2 § 1

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus

Syyksi luetut rikokset 3-8

1 vuosi vankeutta

Vankeusrangaistus on ehdollinen.

Koeaika päättyy 30.4.2016

Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu

tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja

josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.

– – –

Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet

Hovioikeudenlaamanni Raija Liljenfeldt, hovioikeudenneuvos Annette Laukkonen ja hovioikeudenneuvos Eerika Hirvelä

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimainen.