Korkein oikeus KKO:1988:109

Varkausrikos Rikoksen yritys

A oli anastamistarkoituksessa tunkeutunut autoihin. Hän ei ollut joko löytänyt anastamisen arvoista omaisuutta tai saanut haluamiaan laitteita irroitetuksi autoista. Katsottiin, ettei A ollut omasta tahdostaan luopunut täyttämästä rikosta, ja hänet tuomittiin rangaistukseen varkauden yrityksistä. Ään.

RL 4 luku 2 § 1 mom

(Vahv. jaosto)

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Oulun raastuvanoikeuden päätös 18.6.1986

Virallisen syyttäjän, Oulun kaupunginviskaalin Eva Lindbladin syytteestä raastuvanoikeus on, kuultuaan jutussa asianomistajana Oulusta olevaa koneteknikkoa B:tä, joka osaltaan on yhtynyt syytteeseen, sekä varattuaan Oulusta olevalle Uko-Auto Oy:lle ja Helsingistä olevalle Oy Veho Ab:lle tilaisuuden tulla kuulluiksi, katsonut selvitetyksi, että A oli Oulussa 2.2.1986

a) anastamistarkoituksin tunkeutunut Uko-Auto Oy:n omistamaan, lukittuna olleeseen henkilöautoon OEK-159 siten, että hän oli särkenyt auton oikeanpuoleisen oven sivulasin, ja yrittänyt anastaa autossa olevan radion,

b) anastamistarkoituksin tunkeutunut Uko-Auto Oy:n omistamaan, lukittuna olleeseen henkilöautoon OKM-395 siten, että hän oli rikkonut auton vasemman etuoven lasin, löytämättä kuitenkaan autosta mitään anastamisen arvoista,

c) anastamistarkoituksin tunkeutunut Uko-Auto Oy:n omistamaan, lukittuna olleeseen henkilöautoon NH-882 siten, että hän oli särkenyt auton oikeanpuoleisen oven lasin, sekä sisältä autosta anastanut Clarion -merkkisen autoradion,

d) anastamistarkoituksin tunkeutunut Uko-Auto Oy:n omistamaan, lukittuna olleeseen henkilöautoon ZXY-84 siten, että hän oli rikkonut auton vasemmanpuoleisen oven lasin, sekä yrittänyt anastaa autossa olleen radion, joka oli vaurioitunut,

e) anastamistarkoituksin tunkeutunut Uko-Auto Oy:n omistamaan, lukittuna olleeseen henkilöautoon OAB-551 siten, että hän oli särkenyt auton vasemmanpuoleisen oven sivulasin, sekä anastanut autossa olleen Sony -merkkisen autoradion,

f) anastamistarkoituksin tunkeutunut Uko-Auto Oy:n omistamaan, lukittuna olleeseen henkilöautoon LAS-468 siten, että hän oli rikkonut auton vasemman oven sivulasin, sekä yrittänyt anastaa autossa olleen autoradion, jolloin radio ja keskikonsoli olivat vaurioituneet,

g) anastamistarkoituksin tunkeutunut Uko-Auto Oy:n omistamaan, lukittuna olleeseen henkilöautoon AML-901 siten, että hän oli särkenyt auton vasemman oven sivuikkunan, sekä anastanut autossa kiinnitettynä olleen Blaupunkt -merkkisen autoradion,

h) anastamistarkoituksin tunkeutunut Uko-Auto Oy:n omistamaan, lukittuna olleeseen henkilöautoon OBJ-991 siten, että hän oli särkenyt auton vasemman oven lasin, sekä yrittänyt anastaa autossa olleen autoradion, joka oli vaurioitunut,

i) anastamistarkoituksin tunkeutunut Uko-Auto Oy:n omistamaan, lukittuna olleeseen henkilöautoon OLJ-843 siten, että hän oli särkenyt auton oikeanpuoleisen etuoven lasin, löytämättä kuitenkaan autosta mitään anastamisen arvoista,

j) anastamistarkoituksin tunkeutunut Uko-Auto Oy:n omistamaan, lukittuna olleeseen henkilöautoon VJE-313 siten, että hän oli särkenyt auton vasemmanpuoleisen oven lasin, sekä anastanut autossa kiinnitettynä olleen Clarion -merkkisen radion,

k) anastamistarkoituksin tunkeutunut Uko-Auto Oy:n omistamaan, lukittuna olleeseen henkilöautoon NJ-308 siten, että hän oli särkenyt auton vasemman etuoven lasin, löytämättä kuitenkaan autosta mitään anastamisen arvoista omaisuutta,

l) anastamistarkoituksin tunkeutunut Uko-Auto Oy:n omistamaan, lukittuna olleeseen henkilöautoon OJC-810 siten, että hän oli särkenyt auton vasemmanpuoleisen oven lasin, löytämättä kuitenkaan autosta mitään anastamisen arvoista tavaraa,

m) anastamistarkoituksin tunkeutunut Uko-Auto Oy:n omistamaan, lukittuna olleeseen henkilöautoon OJV-619 siten, että hän oli särkenyt auton vasemmanpuoleisen oven lasin, löytämättä kuitenkaan autosta mitään anastamisen arvoista tavaraa,

n) anastamistarkoituksin tunkeutunut Uko-Auto Oy:n omistamaan, lukittuna olleeseen pakettiautoon OEM-912 siten, että hän oli särkenyt auton vasemmanpuoleisen oven lasin, löytämättä kuitenkaan autosta mitään anastamisen arvoista tavaraa,

o) anastamistarkoituksin tunkeutunut Uko-Auto Oy:n omistamaan ja lukittuna olleeseen henkilöautoon RKR-927 siten, että hän oli särkenyt auton vasemmanpuoleisen oven lasin, löytämättä kuitenkaan autosta mitään anastamisen arvoista tavaraa,

p) anastamistarkoituksin tunkeutunut B:n omistamaan ja lukittuna olleeseen henkilöautoon HST-740 siten, että hän oli särkenyt auton oikeanpuoleisen oven lasin, sekä yrittänyt anastaa konsoliin kiinnitettynä olleen autoradion ja

q) anastamistarkoituksin tunkeutunut Oy Veho Ab:n omistamaan ja lukittuna olleeseen kuorma-autoon siten, että hän oli särkenyt oven lasin, löytämättä kuitenkaan autosta mitään anastamisen arvoista tavaraa.

Sen vuoksi raastuvanoikeus on rikoslain 28 luvun 1 §:n, 7 luvun 2 §:n ja 4 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla tuominnut A:n jatketusta rikoksesta, joka käsitti 4 varkautta ja 13 varkauden yritystä, 5 kuukaudeksi vankeuteen, mistä rangaistuksesta on rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennetty 1 päivä. Vapaudenmenetysaika oli 2.2.1986.

Rovaniemen hovioikeuden päätös 15.1.1987

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A valittamalla oli saattanut jutun, on lausunut, että A oli murtauduttuaan anastustarkoituksessa raastuvanoikeuden päätöksen kohdissa a, b, d, f, h, i, k, l, m, n ja o Uko-Auto Oy:n, p kohdassa B:n sekä q kohdassa Oy Veho Ab:n omistamaan autoon omasta tahdostaan luopunut täyttämästä anastusrikosta. A:n viaksi kuitenkin tältä osin jäi, että hän oli tahallaan ilman laillista oikeutta vahingoittanut p kohdassa B:n autoa rikkomalla sen oikeanpuoleisen oven lasin.

Uko-Auto Oy ja Oy Veho Ab eivät olleet esittäneet omaisuuteensa kohdistuneen rikoksen johdosta rangaistusvaatimusta.

Mainituilla perusteilla hovioikeus on muuttanut raastuvanoikeuden päätöstä siten, että se on hylännyt syytteen raastuvanoikeuden päätöksen a, b, d, f, h, i, k, l, m, n, o ja q kohtien osalta sekä rikoslain 28 luvun 1 §:n 1 momentin, 35 luvun 3 §:n ja 7 luvun 2 §:n nojalla tuominnut A:n c, e, g, j ja p kohtien osalta jatketusta rikoksesta, joka käsitti 4 varkautta ja vahingonteon, 3 kuukauden vankeusrangaistukseen, mistä rangaistuksesta on tehty raastuvanoikeuden päätöksessä mainitun suuruinen vähennys.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 15.4.1987. A on antanut häneltä pyydetyn vastauksen.

Korkein oikeus on oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 23 §:n nojalla määrännyt, ettei hovioikeuden päätöstä ole toistaiseksi pantava täytäntöön.

Virallinen syyttäjä on muutoksenhakemuksessaan uudistanut rangaistusvaatimuksensa.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

A:n on näytetty 2.2.1986 Oulussa Uko-Auto Oy:n pihalla menetelleen raastuvanoikeuden päätöksessä kerrotulla tavalla. A on etsinyt autoista anastettavaksi kelpaavaa omaisuutta, lähinnä radiolaitteita. Neljästä autosta hän on onnistunut saamaan radion irti ja ottanut sen mukaansa syyllistyen siten neljään varkauteen. Muista autoista hän ei ole joko yrityksistään huolimatta onnistunut irroittamaan radiota tai löytänyt anastamisen arvoista omaisuutta. A ei näin ollen ole omasta tahdostaan luopunut täyttämästä rikosta, vaan on syyllistynyt varkauden yrityksiin.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätös kumotaan muulta paitsi avustajanpalkkion ja A:lle valtion varoista maksettavaksi määrätyn pöytäkirjanotteen lunastusmaksun osalta ja asia jätetään raastuvanoikeuden päätöksen lopputuloksen varaan.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo (eri mieltä), Ailio, Takala (eri mieltä), Ådahl, Nikkarinen, Mörä, Lehtonen, Lindholm (eri mieltä), Haarmann (eri mieltä), Roos ja Rintala (eri mieltä)

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Oikeusneuvos Rintala: Olen Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevällä kannalla muutoin paitsi kohtien b, i, k, l, m, n, o ja q osalta. Katson, että A on näissä kohdissa mainituissa tilaisuuksissa, todettuaan ettei autoissa ollut hänen haluamaansa omaisuutta, omasta tahdostaan luopunut täyttämästä varkausrikosta. Kun Uko-Auto Oy ja Oy Veho Ab eivät ole esittäneet omaisuuteensa kohdistuneen rikoksen johdosta rangaistusvaatimusta, jätän asian mainittujen kohtien osalta hovioikeuden päätöksen lopputuloksen varaan. Kohtien a, c, d, e, f, g, h, j ja p osalta tuomitsen A:n rikoslain 28 luvun 1 §:n, 4 luvun 1 §:n 1 momentin ja 7 luvun 2 §:n nojalla jatketusta rikoksesta, joka käsittää 4 varkautta ja 5 varkauden yritystä, 4 kuukaudeksi vankeuteen. Tästä rangaistuksesta teen raastuvanoikeuden päätöksessä mainitun suuruisen vähennyksen.

Oikeusneuvos Haarmann oli samaa mieltä kuin oikeusneuvos Rintala.

Oikeusneuvos Lindholm, jonka lausuntoon oikeusneuvos Takala yhtyi, lausui: Kaikki raastuvanoikeuden päätöksessä mainitut 17 autoa, joihin A on tunkeutunut, ovat olleet muusta ympäristöstä erottuvalla Uko-Auto Oy:n piha-alueella. A on tunkeutunut autoihin anastamisen tarkoituksessa. Tunkeutumiset ovat liittyneet välittömästi toisiinsa muodostaen katkeamattoman tekosarjan. A:lle on ollut samoin kuin on hänen toimintansa moitittavuudenkin kannalta samantekevää, kuka on kunkin auton omistanut. A on siten, vaikka osa autoista on ollut muiden kuin yhtiön omistamia, teoillaan syyllistynyt vain yhteen rikokseen. Tekojen määrä ja tekotapa huomioon ottaen raastuvanoikeuden niistä tuomitsema rangaistus on sopiva.

Mainitsemillani perusteilla kumoan hovioikeuden päätöksen muulta paitsi A:lle valtion varoista maksettavaksi määrätyn pöytäkirjan lunastusmaksun osalta ja muutan raastuvanoikeuden päätöstä siten, että tuomitsen A:n raastuvanoikeuden hänen syykseen lukeman jatketun rikoksen asemesta rikoslain 28 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla varkaudesta 5 kuukaudeksi vankeuteen, josta rangaistuksesta rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennän 1 päivän. Vapaudenmenetysaika 2.2.1986.

Oikeusneuvos Salervo oli samaa mieltä kuin oikeusneuvos Rintala.