Korkein oikeus KKO:1990:133

Veropetos Rikokseen osallisuus Rikoksen tekijä

Yhtiö oli antanut väärään kirjanpitoon perustuvan veroilmoituksen. A, joka oli verovuonna toiminut yhtiön toimitusjohtajana ja hallituksen ainoana jäsenenä, oli jättänyt yhtiön kirjanpitoon tulouttamatta myyntituloja. A oli ennen veroilmoituksen antamista eronnut toimitusjohtajan toimesta ja hallituksen jäsenyydestä tullen veroilmoituksen antamisen jälkeen vielä saman vuoden aikana uudelleen valituksi yhtiön toimitusjohtajaksi. Kun A oli tahallaan toiminut siten, että veroilmoitukseen, jonka oli tehnyt asiaan perehtymätön yhtiön uusi edustaja, sisältyi väärä tieto yhtiön verotukseen vaikuttavasta seikasta, A tuomittiin veropetoksesta.

Vrt. KKO:1989:9

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Helsingin raastuvanoikeuden päätös 22.10.1987

Virallisen syyttäjän ja Uudenmaan lääninveroviraston asianomistajana ajamasta syytteestä raastuvanoikeus on päätöksessään lausunut selvitetyksi, että A oli toimiessaan X Oy:n toimitusjohtajana ja ainoana hallituksen varsinaisena jäsenenä yhtiön 28.11.1969 tapahtuneesta perustamisesta 4.3.1977 asti jättänyt yhtiön kirjanpidossa tulouttamatta myyntituloja verovuodelta 1975 ajalta 1.5.31.10.1975 yhteensä 362.453,80 markkaa ja verovuodelta 1976 ajalta 1.11.1975-30.4.1976 yhteensä 360.000 markkaa. Tulouttamattomista myynneistä saadut varat olivat tulleet yhtiön pankkitilille, josta A oli edelleen nostanut sanotut varat. A oli verovuodelta 1975 yhtiön hallituksen jäsenenä ja toimitusjohtajana antanut yhtiön puolesta veroilmoituksen sanottua väärää kirjanpitoa hyväksi käyttäen sekä verovuodelta 1976 edellä kerrotulla menettelyllään jättämällä kirjanpitoon tulouttamatta yhtiön tuloja tahallaan salannut veron määräämiseen vaikuttavan seikan ja siten tahallaan pidättänyt valtiolta, kunnalta ja seurakunnalta veroa.

Tämän vuoksi ja kun kerrottua tekoa oli, veron pidättämisessä käytetty virheellinen kirjanpito ja sen veron suuri määrä, josta rikoksella oli ollut tarkoitus vapautua, sekä rikokseen johtaneet ja siitä ilmenevät seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen pidettävä törkeänä, raastuvanoikeus on, todeten rikoksen tekoajaksi 1.11.1976-1.11.1977, rikoslain 38 luvun 11 §:n ja 7 luvun 2 §:n nojalla tuominnut A:n jatketusta törkeästä veropetoksesta 8 kuukaudeksi vankeuteen. Rangaistus määrättiin ehdolliseksi 31.3.1989 päättyvin koetusajoin.

Lisäksi raastuvanoikeus on velvoittanut A:n suorittamaan Uudenmaan lääninverovirastolle vahingonkorvaukseksi 22.058,89 markkaa 16 prosentin korkoineen vaatimuksen esittämispäivästä 30.4.1987 lukien, kuitenkin siten, että korvauksesta oli vähennettävä, mitä siitä hallinnollista tietä saatiin perityksi. Vielä raastuvanoikeus on velvoittanut A:n korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut todistelukustannukset 69,60 markkaa.

Helsingin hovioikeuden päätös 23.3.1989

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A oli saattanut jutun, on päätöksessään katsonut selvitetyksi, että A oli toimiessaan X Oy:n toimitusjohtajana ja ainoana hallituksen varsinaisena jäsenenä jättänyt yhtiön kirjanpitoon tulouttamatta verovuodelta 1975 yhtiön myyntituloja ajalta 1.5.-31.10.1975 yhteensä 362.453,80 markkaa. Ottaen kuitenkin huomioon, että jälkiverotuksen mukaan yhtiön valtionverotuksessa verotettava tulo oli verovuodelta 1975 jäänyt tappiolliseksi ja kunnallisverotuksessa verotettava tulo alentunut, hovioikeus on katsonut, että A:n ei ollut näytetty verovuoden 1975 osalta jättämällä tulouttamatta kysymyksessä olevat 362.453,80 markkaa pidättäneen tai yrittäneen pidättää veroa. A ei ollut siten tältä osin syyllistynyt veropetokseen.

Hovioikeus on lisäksi katsonut selvitetyn, että A oli edellä mainituissa toimissaan jättänyt yhtiön kirjanpitoon tulouttamatta verovuodelta 1976 yhtiön myyntituloja ajalta 1.11.1975-30.4.1976 yhteensä 360.000 markkaa. A oli eronnut yhtiön toimitusjohtajan toimesta ja hallituksen jäsenyydestä 14.2.1977. A ei ollut allekirjoittanut yhtiön puolesta taseita eikä myöskään tehnyt yhtiön puolesta 14.4.1977 allekirjoitettua veroilmoitusta vuodelta 1976. Hän oli kuitenkin yhtiön pääosakkaana ollut vahvistamassa taseita tietoisena siitä, että edellä mainituin tavoin virheelliseen kirjanpitoon perustuvat taseet antoivat väärät tiedot yhtiön tuloksesta ja että niiden perusteella laadittava veroilmoitus tulisi salaamaan yhtiön tuloja. A oli siten toiminnallaan tahallaan pidättänyt väärällä ilmoituksella veroa valtiolta, kunnalta ja seurakunnalta.

Koska veron pidättäminen vuodelta 1976, jota koskeva veroilmoitus oli tullut lopulliseksi veroluetteloiden julkistamispäivänä 1.11.1977, oli tapahtunut käyttäen sitä varten valmistettua virheellistä kirjanpitoa, veropetosta oli, huomioon ottaen rikokseen johtaneet ja siitä ilmenevät seikat kokonaisuudessaan, pidettävä törkeänä.

Näillä ja muutoin raastuvanoikeuden päätöksessä mainituilla perusteilla hovioikeus on, muuttaen raastuvanoikeuden päätöstä ja hyläten syytteen 1.11.1976 tehdyksi väitetystä törkeästä veropetoksesta, rikoslain 38 luvun 11 §:n nojalla tuominnut A:n 1.11.1977 tehdystä törkeästä veropetoksesta 6 kuukaudeksi 15 päiväksi vankeuteen. Vankeusrangaistus oli ehdollinen. Koetusaika, joka oli alkanut raastuvanoikeuden päätöksen julistamisesta 22.10.1987, päättyi 31.3.1989.

Muilta osin hovioikeus on jättänyt raastuvanoikeuden päätöksen voimaan.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A on pyytänyt valituslupaa ja valituksessaan vaatinut syytteen hylkäämistä ja vapauttamistaan tuomituista korvausvelvollisuuksista. Valituslupa on myönnetty 25.9.1989. Virallinen syyttäjä ja Uudenmaan lääninverovirasto ovat antaneet niiltä valituksen johdosta pyydetyt vastaukset.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

A on 1.11.1975-30.4.1976 välisenä aikana, jolloin myyntituloja hovioikeuden päätöksessä kerrotuin tavoin on jätetty tulouttamatta X Oy:n kirjanpitoon, toiminut sanotun yhtiön toimitusjohtajana ja ainoana hallituksen jäsenenä. Kun A on itse toiminut yhtiössä sekä käyttänyt siinä päätösvaltaa, hän on tuolloin voimassa olleen vuoden 1895 osakeyhtiölain 37 ja 38 §:n mukaan ollut velvollinen huolehtimaan siitä, ettei yhtiön kirjanpitoon tehdä virheellisiä merkintöjä, jotka ovat omiaan vähentämään yhtiön verotettavaa tuloa.

X Oy:n veroilmoitus verovuodelta 1976 on allekirjoitettu 14.4.1977. A on ennen veroilmoituksen antamista 14.2.1977 eronnut yhtiön toimitusjohtajan toimesta ja hallituksen jäsenyydestä tullen kyllä 14.11.1977 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa jälleen valituksi yhtiön toimitusjohtajaksi. Vaikka A ei enää hallituksesta eroamisensa jälkeen ole ollut velvollinen antamaan veroilmoitusta verovuodelta 1976 yhtiön puolesta, hän on hoitamalla yhtiön asioita mainituin tavoin virheellisesti tahallaan toiminut siten, että viranomaisille veron määräämistä varten annettuun ilmoitukseen, jonka on tehnyt asiaan perehtymätön yhtiön uusi edustaja, on sisältynyt väärä tieto yhtiön myyntituloista. A on siten menettelyllään tekijänä syyllistynyt veropetokseen, joka hovioikeuden mainitsemilla perusteilla on törkeä.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöstä ei muuteta.

Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Heinonen, oikeusneuvokset Mörä, Nybergh, Ketola ja Suhonen