Korkein oikeus KKO:1997:129

Pahoinpitely Urheilu

A oli jääkiekkopelissä lyönyt vastustajan pelaajaa B:tä poikittaisella mailalla niskaan niin, että B oli saanut aivotärähdyksen ja muita vammoja. Koska A:n teko ylitti pelitilanteessa tavanomaisen rajuuden ja voimankäytön rajat, hänen katsottiin syyllistyneen pahoinpitelyyn.

RL 21 luku 5 § 1 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Oulun käräjäoikeuden tuomio 31.5.1994

Virallisen syyttäjän syytteestä käräjäoikeus lausui, että Oulussa jäähallissa oli 17.11.1991 jääkiekko-ottelussa Eka-Kiekon ja Kajaanin Hokin välillä peliä pelattu Eka-Kiekon puolustuspäässä Kajaanin Hokin kuudella pelaajalla Eka-Kiekon neljää pelaajaa vastaan. Käräjäoikeus katsoi asiassa näytetyksi, että tällöin Eka-Kiekon pelaajan B:n ollessa maalin edessä kiekko oli kimmonnut rännin kautta siniviivaa kohti ja että Kajaanin Hokin pelaaja A oli luistellut lähelle P-pistettä ja tullut täyttä vauhtia luistellen takaisin häneen nähden selin ollutta B:tä kohti sekä iskenyt B:tä kaksin käsin mailasta kiinni pitämällä niin sanotulla poikittaisella mailalla hartiaseutuun, jolloin B oli iskun voimasta kaatunut jäähän seurauksin, että B oli ollut noin 20 minuuttia tajuttomana ja hänelle oli tullut otsan vasemmalle puolelle T:n muotoinen kalloluuhun ulottuva haava, suun limakalvolle kolme haavaa sekä aivotärähdys. Pelitilanne ei ollut edellyttänyt A:n menettelevän kerrotulla tavalla.

Huomioon ottaen, että A oli kohdistanut iskun lujalla vauhdilla luistellen kohti paikallaan häneen nähden selin seisoneeseen B:hen, käräjäoikeus on katsonut A:n tahallaan aiheuttaneen B:n ruumiinvammat ja siten tehnyt tälle ruumiillista väkivaltaa. Tämän vuoksi käräjäoikeus tuomitsi rikoslain 21 luvun 5 §:n 1 momentin nojalla A:n pahoinpitelystä 25:een 20 markan määräiseen päiväsakkoon.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Pesonen-Ehrola ja lautamiehet Kaskela, Kemppainen ja Korhonen.

A valitti hovioikeuteen.

Rovaniemen hovioikeuden tuomio 24.10.1995

Hovioikeus lausui, että jääkiekkopelin luonteeseen kuului sääntöjen asettamissa rajoissa tapahtuva pelaajien puolin ja toisin hyväksymä voimakeinojen käyttö. Toisaalta pelaajat eivät kuitenkaan peliin osallistumalla antaneet suostumustaan sääntöjen vastaisten voimakeinojen käytölle. Kanssapelaajan tahallinen vahingoittaminen jäi sekä pelin sääntöjen että pelaajan suostumuksen ulkopuolelle. Hovioikeus katsoi selvitetyksi, että vaikka kysymyksessä oli ollut sinänsä jääkiekkopelissä usein esiintyvä tilanne, A oli kuitenkin ilman tuollaiseen pelitilanteeseen kuuluvia tapahtumia edeltänyttä syytä menetellyt käräjäoikeuden päätöksessä kerrotulla tavalla. Näillä perusteilla hovioikeus katsoi A:n syyllistyneen käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan rikokseen.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Simola, Peltoniemi ja Siljander. Esittelijä Maria Siurua.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati, että syyte hylätään. B vastasi valitukseen

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 11.9.1997

Perustelu

A on kysymyksessä olevassa tilanteessa menetellyt käräjäoikeuden tuomiossa kuvatulla tavalla. Näin toimiessaan hän on pelitilanteessa ylittänyt jääkiekolle tavanomaisen rajuuden ja voimankäytön rajat. A:n on täytynyt käsittää, että käräjäoikeuden mainitsemien, B:n saamien vammojen syntyminen on ollut varsin todennäköinen seuraus hänen menettelystään. A on siten tahallaan aiheuttanut B:n vammat.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Haarmann, Krook, Möller ja Palaja. Esittelijä Sirpa Ahola.