Korkein oikeus KKO:1999:92

Vakuusoikeuden loukkaus Panttaus

A ja pankki olivat sopineet, että pankki sai pantiksi A:n omistaman Espanjassa sijainneen huoneiston. Kun huoneiston panttauksen edellyttämiä Espanjan lain mukaisia rekisteröintitoimenpiteitä ei ollut tehty, A ei ollut myydessään huoneiston syyllistynyt vakuusoikeuden loukkaukseen.

RL 28 luku 12 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Virallisen syyttäjän syyte ja asianomistajan korvausvaatimus

Virallinen syyttäjä kertoi syytekirjelmässään muun ohessa, että A oli tammikuussa 1996 myynyt Espanjassa sijainneen huoneistonsa, joka oli 6.5.1991 pantattu Suomen Työväen Säästöpankille yhtiön X velkojen vakuudeksi, ja siten loukannut pankin panttioikeutta luovuttamalla vakuudeksi antamaansa omaisuutta eteenpäin. Sen vuoksi syyttäjä vaati A:n tuomitsemista tältä osin rangaistukseen vakuusoikeuden loukkauksesta.

Pankin sijaan tullut Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal -Silta Oy yhtyi asianomistajana syytteeseen ja vaati A:lta vahingonkorvauksena myydyn huoneiston arvon korkoineen.

A:n vastaus

A kiisti syytteen katsoen, ettei panttaus ollut pätevä, koska kysymys Espanjan lain mukaan oli kiinteästä omaisuudesta, jonka panttaus edellytti omaisuusrekisteriin merkitsemistä. Pankin velvollisuutena olisi ollut hankkia panttaukselle mainittu niin sanottu julkivarmennus. Ollakseen pätevä panttaus edellytti pätevää panttaussopimusta, saamissuhdetta, omistusta ja julkivarmennusta. Tässä tapauksessa julkivarmennus oli jäänyt puuttumaan.

Käräjäoikeuden tuomio 10.4.1997

Käräjäoikeus totesi, että A:n esittämät panttauksen edellytykset olivat sinänsä oikeat. Edellytykset olivat kuitenkin vaikutuksiltaan erilaisia siten, että panttaussopimusta ja saamissuhdetta oli pidettävä panttauksen pätevyyden perusedellytyksinä. Julkivarmennus eli vakuusjärjestelylle julkisuutta luova menettely toimi oikeussuojan varmistamisena niin sanottujen kollisioiden varalle eli suhteessa kolmansiin henkilöihin. Panttaussopimuksen osapuolet olivat tahdonilmaisuihinsa sidottuja eikä sopimuksen sitovuus heidän välillään edellyttänyt julkivarmennusta.

Käräjäoikeus piti A:n pankille antamaa panttaussitoumusta sitovana sopimuksena A:n ja pankin välillä ja katsoi A:n syytteessä kerrotulla menettelyllään syyllistyneen vakuusoikeuden loukkaukseen.

Käräjäoikeus tuomitsi A:n rikoslain 28 luvun 12 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla vakuusoikeuden loukkauksesta sekä hänen syykseen myös luetusta törkeästä kavalluksesta yhteiseen ehdolliseen 7 kuukauden vankeusrangaistukseen. Lisäksi A velvoitettiin muiden korvausten ohella suorittamaan vakuusoikeuden loukkauksen osalta omaisuudenhoitoyhtiölle korvaus pankille aiheutetusta vahingosta.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Suojanen sekä lautamiehet Manninen, Mattila ja Mekkonen.

Turun hovioikeuden tuomio 21.1.1998

Hovioikeus, jossa A haki muutosta, hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut siitä, että A:n ja pankin välinen yleispanttaussopimus, jolla A oli 6.5.1991 pantannut kyseisen huoneiston pankille yhtiön X velkojen vakuudeksi, oli osapuolia sitova. Sopimuksella pankille oli syntynyt panttioikeus huoneistoon. A oli myymällä huoneiston loukannut panttioikeutta ja siten syyllistynyt vakuusoikeuden loukkaukseen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Veso, Salonen ja Hurme. Esittelijä Markku Nieminen.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle on myönnetty valituslupa. Valituksessaan A on vaatinut syytteen hylkäämistä.

Virallinen syyttäjä ei ole antanut häneltä pyydettyä vastausta. Omaisuudenhoitoyhtiö on antanut siltä pyydetyn vastauksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 1.9.1999

Valituslupa

A:n valituslupahakemus hylätään hovioikeuden tuomion kohdassa 1 tarkoitetun törkeän kavalluksen ja siihen liittyvän korvausvelvollisuuden osalta.

Pääasia

A ja pankki ovat sopineet, että pankki sai pantiksi yhtiölle X antamansa lainan vakuudeksi alempien oikeuksien tuomioissa mainitun A:n omistaman Espanjassa sijainneen huoneiston.

Kysymys on siitä, onko A myydessään mainitun huoneiston syyllistynyt rikoslain 28 luvun 12 §:ssä tarkoitettuun vakuusoikeuden loukkaukseen. Sanotun lainkohdan mukaan vakuusoikeuden loukkauksesta on tuomittava se, joka loukkaa toisen pantti- tai pidätysoikeutta muun muassa luovuttamalla omaisuuttaan.

Espanjan lain mukaan kysymyksessä olevan kaltaisen kohteen panttaaminen olisi edellyttänyt rekisteröintitoimia. Kun sellaisia ei ollut suoritettu, pätevää panttioikeutta ei ollut pankille syntynyt eikä A sen vuoksi ollut huoneiston myydessään syyllistynyt rikoslain 28 luvun 12 §:ssä tarkoitettuun vakuusoikeuden loukkaukseen.

Tuomiolauselma

Muutokset hovioikeuden tuomioon:

Vakuusoikeuden loukkausta koskeva syyte hylätään. A vapautetaan siltä osin tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal -Silta Oy:lle.

A tuomitaan hänen viakseen jäävästä törkeästä kavalluksesta kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen. Vankeusrangaistus on ehdollinen. Koetusaika on alkanut 10.4.1997 ja päättynyt 30.6.1999.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Haarmann, Paasikoski, Tulokas, Palaja ja Krogerus. Esittelijä Jarmo Hirvonen.