Korkein oikeus KKO:2009:79

Pahoinpitely Törkeä pahoinpitely

Vasara ja pesäpallomaila eivät olleet rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja ampuma- tai teräaseeseen rinnastettavia hengenvaarallisia välineitä. Ks. KKO:1996:65

RL 21 luku 6 §

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Syyte ja vastaus Helsingin käräjäoikeudessa

Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta muun ohessa kahdesta törkeästä pahoinpitelystä. Syytteen kohdan 1 mukaan A oli 19.11.2007 Helsingissä tehnyt avopuolisolleen B:lle ruumiillista väkivaltaa lyömällä tätä puisella pesäpallomailalla jalkaan ja päähän. Päähän kohdistuneen iskun seurauksena B:lle oli aiheutunut otsaan vertavuotava haava. Syytteen kohdan 3 mukaan A oli 23.12.2007 Helsingissä tehnyt B:lle ruumiillista väkivaltaa lyömällä tätä kolme kertaa vasaralla takaraivoon. B oli iskujen johdosta menettänyt tajuntansa ja hänelle oli tullut vertavuotavia haavoja.

Syytteen mukaan mainitut tekovälineet, puinen pesäpallomaila ja vasara, olivat hengenvaarallisia välineitä. Teot olivat myös kokonaisuutena arvostellen törkeitä sillä perusteella, että väkivalta mainituilla tekovälineillä on kohdistunut asianomistajan päähän.

A myönsi syytteen teonkuvaukset oikeiksi, mutta katsoi syyllistyneensä niissä enintään pahoinpitelyihin.

Käräjäoikeuden tuomio 16.9.2008

Käräjäoikeus katsoi asiassa esitetyn todistelun valossa näytetyksi, että A oli pahoinpidellyt B:tä syytteessä selostetuin tavoin pesäpallomailalla ja vasaralla päähän lyöden. Tekoja oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeinä. Näin ollen käräjäoikeus katsoi A:n syyllistyneen kummallakin kerralla törkeään pahoinpitelyyn ja tuomitsi hänet niistä rangaistukseen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Kristina Ojala ja lautamiehet.

Helsingin hovioikeuden tuomio 31.12.2008

A valitti hovioikeuteen vaatien, että syyte törkeästä pahoinpitelystä kummassakin kohdassa hylätään.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Heikki Juusela, Risto Hänninen ja Pertti Lattunen (eri mieltä).

Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos Lattunen katsoi, että A:n kohdissa 1 ja 3 käyttämiä tekovälineitä ei voida pitää rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuina teräaseeseen rinnastettavina hengenvaarallisina välineinä. Näin ollen A oli kohdissa 1 ja 3 syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukemien törkeiden pahoinpitelyjen asemesta pahoinpitelyihin. Siten Lattunen tuomitsi A:n rangaistukseen pahoinpitelyistä.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa.

Valituksessaan A katsoen syyllistyneensä kohdissa 1 ja 3 pahoinpitelyyn vaati, että syyksilukemista näiltä osin lievennetään ja rangaistusta vastaavasti alennetaan.

Virallinen syyttäjä ja B vastasivat valitukseen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu

1. Alemmat oikeudet ovat katsoneet, että A:n syyksi 1 ja 3 kohdassa luettuja pahoinpitelyjä on pidettävä törkeinä, koska A oli käyttänyt niiden tekemisessä hengenvaarallisena välineinä pidettäviä puista pesäpallomailaa ja vasaraa. Asiassa on Korkeimmassa oikeudessa ensisijaisesti kysymys siitä, ovatko sanotut välineet laissa tarkoitettuja ampuma- tai teräaseeseen rinnastettavia hengenvaarallisia välineitä.

Sovellettavasta säännöksestä ja sen tulkinnasta

2. Rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan pahoinpitelyä on pidettävä törkeänä, jos siinä käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä, ja rikos myös kokonaisuutena arvostellen on törkeä.

3. Lainkohta on tämän sisältöisenä ollut voimassa 1.9.1995 lähtien (578/1995), vaikka sitä on rangaistusasteikon osalta myöhemmin muutettu. Niin kuin tuolloisen säännöksen esitöistä (HE 94/1993 vp s. 96) ilmenee, aikaisemman lain vastaavaa säännöstä on täsmennetty niin, että muina hengenvaarallisina välineinä tulisivat kysymykseen vain ampuma- tai teräaseisiin rinnastettavat hengenvaaralliset välineet. Tätä on esitöissä perusteltu sillä, että mitä moninaisemmat välineet, esimerkiksi kivet ja laudanpätkät, voivat sinänsä olla hengenvaarallisia, mutta rajaamalla peruste terä- ja ampuma-aseisiin ja niihin rinnastettaviin hengenvaarallisiin välineisiin, on haluttu korostaa normia varsinaisten aseiden käytön suuremmasta tuomittavuudesta.

4. Korkeimman oikeuden nykyisen sisältöistä lakia koskevassa ratkaisukäytännössä esimerkiksi kumipamppua ei ole pidetty ampuma- tai teräaseeseen rinnastettavana hengenvaarallisena välineenä (KKO 1996:65).

Johtopäätökset tässä asiassa

5. A:n käyttämät pesäpallomaila ja vasara eivät ole poikenneet tavanomaisista vastaavista välineistä. Niillä voidaan sinänsä ja varsinkin A:n käyttämällä tavalla päähän lyömällä aiheuttaa hengenvaara. Kysymyksessä olevan tulkinnan kannalta tämä ei ole kuitenkaan ratkaisevaa vaan säännöksessä tarkoitetun hengenvaarallisen välineen on lisäksi oltava nimenomaan ampuma- tai teräaseeseen rinnastettava. Korkein oikeus katsoo, ettei A:n käyttämää pesäpallomailaa ja vasaraa voida rinnastaa ampuma- tai teräaseeseen.

6. A:lle on vaadittu rangaistusta ja hänen on katsottu syyllistyneen 1 ja 3 kohdassa törkeään pahoinpitelyyn vain sillä perusteella, että niissä on käytetty ampuma- tai teräaseeseen rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä. Koska pahoinpitelyt eivät edellä todetuin tavoin tällä perusteella ole törkeitä, A on näiltä osin syyllistynyt pahoinpitelyihin.

Rangaistus

7. A on kahdesti varsin lyhyen ajan sisällä pahoinpidellyt B:tä lyömällä tätä päähän välineellä, jolla voidaan aiheuttaa hengenvaara. B on jälkimmäisellä kerralla menettänyt tajuntansa. Huomioon ottaen rikosten vaarallisuus ja vahingollisuus sekä niistä ilmenevä A:n syyllisyys näistä ja 2 kohdassa A:n syyksi luetusta rikoksesta oikeudenmukainen yhteinen vankeusrangaistus on, kun rangaistusta mitattaessa lisäksi otetaan rikoslain 7 luvun 6 ja 7 §:n nojalla kohtuuden mukaan huomioon rangaistusta alentavana tekijänä Helsingin käräjäoikeuden 15.2.2008 tuomitsema, sittemmin vankeudeksi muunnettu yhdyskuntapalvelurangaistus, 1 vuosi 3 kuukautta vankeutta.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan.

A tuomitaan hovioikeuden hänen syykseen kohdissa 1 ja 3 lukemien törkeiden pahoinpitelyjen asemesta rikoslain 21 luvun 5 §:n 1 momentin nojalla 19.11.2007 ja 23.12.2007 tehdyistä pahoinpitelyistä ja hänen syykseen kohdassa 2 luetusta pahoinpitelystä yhteiseen 1 vuoden 3 kuukauden vankeusrangaistukseen.

Rangaistusta mitattaessa on otettu rikoslain 7 luvun 6 ja 7 §:n nojalla kohtuuden mukaan huomioon alentavana tekijänä Helsingin käräjäoikeuden 15.2.2008 tuomitsema rangaistus.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Gustaf Möller, Gustav Bygglin, Pasi Aarnio, Juha Häyhä ja Hannu Rajalahti. Esittelijä Anne Moilanen.