Korkein oikeus KKO:2011:1

Seksuaalirikos Seksuaalinen hyväksikäyttö
Virkarikos Virkavelvollisuuden rikkominen
Lääkäri

Kysymys siitä, oliko lääkäri potilaan tutkimisen yhteydessä syyllistynyt seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

RL 20 luku 5 § 1 mom
RL 40 luku 9 § 1 mom

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Syyte Raahen käräjäoikeudessa

Virallinen syyttäjä vaati A:lle 31.7.2007 tehdyn teon perusteella rangaistusta ensisijaisesti rikoslain 20 luvun 5 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja toissijaisesti 24 luvun 9 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan kunnianloukkauksesta. Lisäksi syyttäjä vaati samaan tekoon perustuen rikoslain 40 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan rangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Syytteen mukaan A oli käyttänyt hyväksi asemaansa lääkärinä ja tutkimusta suorittavana henkilönä ja taivuttanut hänestä erityisen riippuvaisen henkilön alistumaan seksuaalisen teon kohteeksi käyttäen törkeästi väärin itsensä ja tutkittavan välistä riippuvuussuhdetta. Asianomistaja B oli mennyt rintojen ultraäänitutkimukseen, jolloin A oli ensin tutkinut B:n rinnat samanaikaisesti molemmin käsin tämän seistessä sekä edestä- että takaapäin. B:n maatessa tutkimuspöydällä A oli levittänyt tutkimuksessa tarvittavan geelin paljain käsin B:n rinnoille molemmin käsin ja todennut, että B:llä on kauniit ja hyvän muotoiset rinnat. Ultraäänitutkimuksen jälkeen A oli kokeillut rintoja uudelleen, pyytänyt B:tä nousemaan seisomaan ja kokeillut rintoja jälleen. Sen jälkeen A oli pyytänyt B:tä lypsämään rintaa eritteen esille saamiseksi. Kun sitä ei ollut tullut, A oli kokeillut nänniä ja puristellut sitä sekä pyytänyt lupaa saada maistaa rintaa. B oli luvannut, jolloin A oli ottanut rinnan käteensä, imenyt nänniä ja kokeillut tämän jälkeen vielä rintoja.

Toissijaisesti syyttäjä esitti, että A oli halventanut B:tä yllä mainitulla menettelyllään siten, että teko oli ollut omiaan aiheuttamaan B:lle vahinkoa tai kärsimystä.

Lisäksi A oli syytteen mukaan yllä mainitulla tavalla lääkärinä suorittanut virkasuhteeseen kuuluvan tehtävän epäasianmukaisesti ja laiminlyönyt käyttäytyä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla. Tekoa ei voitu pitää vähäisenä.

B vaati A:lta teon perusteella vahingonkorvauksena kärsimyksestä 3 000 euroa viivästyskorkoineen.

A kiisti syytteet ja katsoi, että teonkuvauksessa oli ollut virheitä. Kysymyksessä oli ollut normaali tutkimustilanne, jonka potilas oli tulkinnut väärin. Nännin imemisessä oli ollut tarkoitus saada erite esille mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.

Käräjäoikeuden tuomio 20.5.2008

Seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan syytekohdan osalta käräjäoikeus lausui, että rintojen palpaatiolle eli käsin tunnustelemiselle oli ollut lääketieteellinen peruste. Palpaation suorittamistavan osalta käräjäoikeus piti varsin mahdollisena, että tutkittavan seistessä tai tämän takana ollen tehty tutkimus ei ole yleisesti käytettävä tutkimustapa. Käräjäoikeus totesi vaikeaksi erottaa toisistaan puristelu ja painelu rintojen tunnustelutapana. Palpaatio oli yleisen käytännön vastaisesti tehty yhden kerran sijasta kahteen kertaan. Lisäksi käräjäoikeus totesi, että geelin levittäminen rinnoille on tavanomainen rintojen ultraäänitutkimukseen liittyvä toimenpide. Levittämisessä noudatetun menettelyn osalta A:n ja todistajana olleen lääketieteen tohtori, erikoislääkäri C:n tavat poikkesivat toisistaan. Nännin imemiselle A oli saanut tutkittavan luvan.

A oli käyttänyt palpaatiota tehdessään ja tutkimusgeeliä levittäessään eräin osin työtapoja, jotka olivat yleisen käytännön vastaisia. Tällä ei käräjäoikeuden mukaan kuitenkaan selvitys kokonaisuudessaan huomioon ottaen ollut näytetty, että A olisi näin toimien tehnyt seksuaalisen teon.

Käräjäoikeus katsoi myös, että lyhyehkön ajan kestäneen yksittäisen tutkimuksen aikana ei ollut voinut syntyä erityistä riippuvuutta tutkittavan ja lääkärin välille. Pelkästään tutkittavan luottamus lääkärin ammattitaitoon ja -etiikkaan ei aiheuta lain tarkoittamaa erityistä riippuvuutta.

Käräjäoikeus totesi, että rintojen arvostelu tutkimustilanteessa ei ollut ollut asianmukaista. Tämä ja osittain epätavanomaisten tutkimusmenetelmien käyttäminen ei kuitenkaan täyttänyt syytteessä tarkoitettuja tunnusmerkistöjä. Asiassa ei ollut käynyt ilmi seikkoja, joista olisi voitu päätellä A:n olleen tutkimuksen yhteydessä seksuaalisesti kiihottunut tai pyrkineen toteuttamaan seksuaalisia tarpeitaan tutkittavan henkilön avulla. A:lla ei ollut myöskään näytetty olleen tarkoitusta loukata B:n kunniaa. Näin ollen käräjäoikeus hylkäsi syytteet ja niihin liittyvät korvausvaatimukset.

Koska A:n ei ollut näytetty työssään syyllistyneen seksuaaliseen hyväksikäyttöön eikä kunnianloukkaukseen, hänen ei ollut näytetty syyllistyneen myöskään virkavelvollisuuden rikkomiseen.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Timo Tammiketo ja lautamiehet.

Rovaniemen hovioikeuden tuomio 9.10.2009

Virallinen syyttäjä ja B valittivat hovioikeuteen vaatien, että A tuomitaan syytteen mukaisesti. B vaati lisäksi, että A velvoitetaan suorittamaan hänelle hänen käräjäoikeudessa vaatimansa vahingonkorvauksen.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Helinä Haataja, Tapio Alkula ja Janne Anttila.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Viralliselle syyttäjälle ja B:lle myönnettiin valituslupa.

Valituksessaan syyttäjä vaati, että A tuomitaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta tai vaihtoehtoisesti kunnianloukkauksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

B yhtyi syyttäjän valitukseen sekä vaati lisäksi, että A velvoitetaan korvaamaan hänelle kärsimyksestä 3 000 euroa viivästyskorkoineen.

A vastasi valitukseen.

Korkein oikeus on toimittanut asiassa suullisen käsittelyn.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu

1. Syyttäjä ja asianomistaja B ovat vaatineet A:lle rangaistusta 31.7.2007 tehdystä seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai toissijaisesti kunnianloukkauksesta. Lisäksi he ovat saman teon perusteella vaatineet A:lle rangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyttäjä ja B ovat katsoneet, että A:n menettely lääketieteellisessä tutkimustilanteessa oli täyttänyt seksuaalisen teon tunnusmerkistön ja että A oli taivuttanut hänestä erityisen riippuvaisen B:n tuohon tekoon tai ainakin halventanut B:tä teollaan.

2. Syytteessä tarkoitettu teko on tapahtunut B:n tultua syöpäepäilyn vuoksi saamansa lähetteen perusteella rintojen ultraäänitutkimukseen. A on tutkinut B:n rinnat ennen ultraäänitutkimusta tämän seistessä sekä edestä- että takaapäin käyttäen molempia käsiä samanaikaisesti. Tutkimuksessa tarvittavan geelin A on levittänyt paljain käsin B:n rinnoille. Hän on tässä yhteydessä myös kehunut B:n rintoja kauniiksi ja hyvinmuodostuneiksi. Ultraäänitutkimuksen jälkeen A on toistamiseen ja samalla tavoin tutkinut B:n rinnat. Sitten hän on pyytänyt B:tä lypsämään toista rintaansa eritteen esille saamiseksi. Kun sellaista ei ole tullut, hän on luvan pyydettyään ja saatuaan imenyt B:n nänniä.

3. A on kiistänyt, että kysymyksessä olisi ollut seksuaalinen teko. Kysymys on ollut normaalista tutkimustilanteesta. B ei myöskään ole ollut hänestä erityisen riippuvainen henkilö.

4. Rintojen tunnusteleminen käsin eli palpaatio sekä geelin levittäminen rinnoille ultraäänitutkimusta varten ovat olleet potilaan tutkimisen kannalta tarpeellisia ja lääketieteellisesti perusteltuja toimenpiteitä. Kysymys on siitä, onko A:lla toimenpiteet tehdessään ollut myös seksuaalinen tarkoitus ja onko hän tutkimustilannetta hyväksikäyttäen syyllistynyt B:hen kohdistettuun seksuaalirikokseen syytteessä tarkoitetulla tavalla.

Seksuaalinen hyväksikäyttö

5. Rikoslain 20 luvun 5 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan se, joka asemaansa hyväksikäyttäen taivuttaa sukupuoliyhteyteen tai ryhtymään muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon tai alistumaan sellaisen teon kohteeksi henkilön, joka on hänestä erityisen riippuvainen, käyttämällä törkeästi väärin tätä riippuvuussuhdetta tekijästä. Luvun 10 §:n 2 momentin mukaan seksuaalisella teolla tarkoitetaan tekoa, jolla tavoitellaan seksuaalista kiihotusta tai tyydytystä ja joka tekijä ja kohteena oleva henkilö sekä teko-olosuhteet huomioon ottaen on seksuaalisesti olennainen.

6. Sen selvittämiseksi, miten palpaatio- ja ultraäänitutkimus esillä olevan kaltaisessa tilanteessa normaalisti suoritetaan, Korkein oikeus on kuullut lääketieteen tohtori, radiologian erikoislääkäri Y:tä. Käytettävissä on ollut Saarenmaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle (TEO) 4.10.2007 antama asiantuntijalausunto, johon TEO on omassa lausunnossaan 17.12.2007 yhtynyt. Lisäksi käsillä on ollut röntgenylilääkäri X 5.5.2008 antama asiantuntijalausunto, selvitystä eräästä kliinistä radiologiaa koskevasta teoksesta ja Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin julkaisemia hoitosuosituksia.

7. Vastaaja A ja asianomistaja B ovat suullisessä käsittelyssä kuultuina kuvanneet tutkimustilanteen tapahtumia ja tutkimuksen suorittamistapaa. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Korkein oikeus katsoo, että A:n toimenpiteet ovat poikenneet vakiintuneesta ja lääketieteellisesti suositellusta käytännöstä. Palpaatiota ei ohjeisteta tekemään tutkittavan seistessä eikä molemmin käsin rintoja kouraotteella puristelemalla ja pyörittelemällä vuoroin edestä ja takaa, kuten A:n on kuvattu tehneen. Ohjeistuksen mukaan palpaatio tehdään yleensä potilaan ollessa makuuasennossa sormilla säteittäisesti ja järjestelmällisesti painelemalla. Asiassa ei ole myöskään osoitettu lääketieteellistä perustetta rintojen tutkimiselle useaan kertaan eikä nännin imemiselle. Samoin tutkimusgeelin levittäminen paljain käsin ja yhtäaikaisesti molemmilla käsillä on poikkeuksellista. Potilaan rintojen ulkonäön kehuminen ei kuulu tutkimuksen suorittamiseen.

8. Se, että A on poikennut suositelluista lääketieteellisistä tutkimustavoista, ei vielä riitä osoittamaan menettelyn seksuaalista luonnetta. Kokonaisuutena arvioiden A:n menettely on kuitenkin ollut sen laatuista, että se vahvasti viittaa seksuaalisen kiihotuksen tai tyydytyksen tavoitteluun. B, jolle jo terveyskeskuksessa oli tehty palpaatiotutkimus, koki kertomansa mukaan A:n tutkimusotteet epäasiallisina ja seksuaalisväritteisinä. Ne kuuluivat hänen mukaansa pikemminkin parisuhteeseen kuin lääketieteelliseen tutkimukseen. Se seikka, että B on ilmeisesti tilanteen yllätyksellisyyden vuoksi vasta tutkimuksen jälkeen reagoinut A:n menettelyyn, jää vaille merkitystä. Mainituilla perusteilla Korkein oikeus pitää selvitettynä, että A on lääketieteellisen tutkimuksen yhteydessä tehnyt B:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavan teon, jota on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä seksuaalisesti olennaisena.

9. Sovellettava tunnusmerkistö edellyttää, että tekijä on asemaansa hyväksikäyttäen taivuttanut asianomistajan seksuaaliseen tekoon tai alistumaan sellaisen teon kohteeksi. Käsillä olevan syytteen mukaan rangaistavuus edellyttää lisäksi asianomistajan erityistä riippuvaisuutta tekijästä sekä sitä, että teossa on käytetty törkeästi väärin tätä riippuvuussuhdetta.

10. Lääkäri ja potilas eivät ole tiedoiltaan tasavertaisia tutkimus- ja hoitosuhteessa. Sen tunnusomaisia piirteitä ovat yhtäältä lääkärin asiantuntemus ja siitä johtuva auktoriteettiasema ja toisaalta se, että potilas kokee normaalisti välttämättömäksi suostua tarvittaviin toimenpiteisiin, vaikka pitäisikin niitä vastenmielisinä tai yksityisyytensä kannalta kiusallisina.

11. Tutkimustoimenpiteeseen suostuminen ei tarkoita, että potilas luopuisi seksuaalisesta itsemääräämisoikeudestaan. Tätä itsemääräämisoikeutta voidaan edellä 5 kohdassa selostetun seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistön täyttävällä tavalla loukata, jos potilas tutkimuksen varjolla joutuu alistumaan tosiasiassa seksuaalisen teon kohteeksi siinä uskossa, että teko on osa asianmukaista ja välttämätöntä tutkimusta. Tällaisessa tapauksessa taivuttaminen tapahtuu jo silloin, kun tutkimuksen suorittava henkilö asemaansa hyväksikäyttäen tutkimuksen varjolla erehdyttää potilaan alistumaan tällaiseen tekoon.

12. Tutkimuksen suorittavan lääkärin ja hänen potilaansa suhde saattaa kestää vain lyhyen aikaa, mutta potilaan riippuvuus lääkäristä on kuitenkin voimakas. Erityisesti silloin, kun on kysymys vakavasta sairausepäilystä, ovat tutkimuksen kiireellisyys, tutkimuskeinojen vähäisyys ja potilaan epätietoisuus omiaan vahvistamaan riippuvuussuhdetta.

13. Käsillä olevassa tapauksessa tuolloin 20-vuotias B on tullut terveyskeskuksen lähetteen mukaisesti erikoislääkärin tutkittavaksi vakavan sairausepäilyn vuoksi. Hän on perustellusti voinut luottaa siihen, että tutkimus suoritetaan asianmukaisesti ja noudattaen lääkärin eettisiä periaatteita. Ryhtymällä tällaisessa tilanteessa lääkärintutkimuksen varjolla seksuaaliseen tekoon A on käyttänyt törkeästi hyväkseen potilaansa luottamusta ja tutkimustilanteeseen liittynyttä erityistä riippuvuussuhdetta. Tämän vuoksi ja kun asianomistajan ei ole edes väitetty antaneen suostumusta seksuaaliseen tekoon, seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistö on täyttynyt.

Virkavelvollisuuden rikkominen

14. Rikoslain 40 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan virkavelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan virkamies, joka virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä samassa luvussa säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen.

15. Kun A:n syyksi nyt luetaan tahallinen rikos hänen suorittaessaan virkatehtävää, Korkein oikeus toteaa, että hän on vastoin kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 17 §:n 1 ja 2 momenteissa säädettyjä velvollisuuksia suorittanut virkatehtävän epäasianmukaisesti ja laiminlyönyt käyttäytyä asemansa ja tehtävänsä vaatimalla tavalla.

16. Virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistö edellyttää, että teko ei ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen ottaen huomioon sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat. Kun teolla on olennaisesti loukattu potilaan seksuaalista itsemääräämisoikeutta, ei sitä voida pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä.

17. Näillä perusteilla Korkein oikeus toteaa, että A on menettelyllään syyllistynyt myös virkavelvollisuuden rikkomiseen.

Rangaistusseuraamus

18. A:n syyksi luettu teko on loukannut asianomistajan seksuaalista itsemääräämisoikeutta lääkärin ja potilaan välisessä luottamus- ja riippuvuussuhteessa sekä luottamusta viranhoidon asianmukaisuuteen. Kysymyksessä on kuitenkin ollut yksittäinen teko, joka on kohdistunut aikuiseen asianomistajaan.

19. Korkein oikeus katsoo, että oikeudenmukainen rangaistus A:n syyksi luetuista seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta on 80 päiväsakkoa.

Vahingonkorvausvaatimus

20. B on vaatinut, että A velvoitetaan korvaamaan hänelle kärsimyksestä 3 000 euroa viivästyskorkoineen tekopäivästä 31.7.2007 lukien. A on kiistänyt kokonaisuudessaan vaatimuksen kärsimyksen korvaamisesta.

21. Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on sillä, jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu. Säännöksen 2 momentin mukaan korvaus määrätään sen kärsimyksen perusteella, jonka loukkaus on omiaan aiheuttamaan ottaen erityisesti huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä loukkauksen julkisuus.

22. A on loukannut syykseen luetulla teolla B:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja siten tämän edellä mainitussa säännöksessä tarkoitettua vapautta. B:llä on oikeus korvaukseen kärsimyksestä. Korvausta korottavaan suuntaan vaikuttaa se, että loukkaus on tehty luottamusta edellyttävässä lääkäri-potilas-suhteessa, että loukkaus on kohdistunut terveydestään vakavasti huolestuneeseen potilaaseen ja että A:n menettely on ollut B:lle näistäkin syistä nöyryyttävää. Toiseen suuntaan puolestaan vaikuttaa se, että teko on kohdistunut täysi-ikäiseen henkilöön, jonka riippuvuussuhde tekijään on ollut hetkellinen. Korkein oikeus arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi B:lle aiheutuneesta kärsimyksestä 1 200 euroa.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan. A tuomitaan 31.7.2007 tehdyistä seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta 80:een 60 euron määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa yhteensä 4 800 euroa.

A velvoitetaan suorittamaan B:lle korvauksena kärsimyksestä 1 200 euroa ja sille korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa 31.7.2007 lukien.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mikko Tulokas, Gustav Bygglin, Liisa Mansikkamäki, Timo Esko ja Jukka Sippo. Esittelijä Vilja Hahto.