Korkein oikeus KKO:2020:83

Virkarikos Tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen Tuomari Oikeudenkäynnin julkisuus Tuomioistuimen ratkaisun julkisuus Salassapito

Käräjätuomari oli tuomiossa määrännyt asianomistajien henkilöllisyyden salassa pidettäväksi. Käräjätuomari oli laadittuaan tuomion salassa pidettävän ja julkisen kappaleen ilmoittanut tuomion olevan valmis annettavaksi. Käräjäoikeuden tiedottaja oli toimittanut tiedotusvälineille tuomion julkisen kappaleen, johon oli jäänyt salassa pidettäväksi määrättyjä asianomistajien nimiä. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että käräjätuomari oli syyllistynyt tuottamukselliseen virkasalaisuuden rikkomiseen. (Ään.)

RL 40 luku 5 § 2 mom

Asian käsittely Helsingin hovioikeudessa

Vaatimukset, vastaus ja lausuma

Syyttäjä vaati käräjätuomari X:n tuomitsemista rangaistukseen ensisijaisesti tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Asianomistajat yhtyivät syytteeseen ja vaativat X:n ja valtion velvoittamista suorittamaan heille vahingonkorvauksia.

X kiisti syytteen.

Valtio kiisti asianomistajien korvausvaatimukset siinä tapauksessa, että syyte hylättiin.

Hovioikeuden tuomio 3.4.2019 nro 114725

Hovioikeus katsoi X:n syyllistyneen tuottamukselliseen virkasalaisuuden rikkomiseen ja tuomitsi hänet 25 päiväsakon sakkorangaistukseen. Lisäksi hovioikeus tuomitsi valtion ja X:n suorittamaan korvausta asianomistajille.

Hovioikeus katsoi selvitetyksi, että käräjätuomari X oli 28.2.2017 huolimattomuudesta antanut käräjäoikeuden tuomiosta julkisen kappaleen, joka oli sisältänyt salassa pidettäväksi määrättyjä asianomistajien nimiä. Hänen huolimaton menettelynsä oli johtanut tietojen, joita ei olisi saanut ilmaista, oikeudettomaan paljastamiseen tiedotusvälineiden edustajille.

X:n laatimassa tuomiossa asianomistajien henkilöllisyys ja muut tunnistetiedot oli määrätty salassa pidettäväksi oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 6 §:n ja 24 §:n nojalla. Tämä salassapito oli perustunut siihen, että tuomiosta kävi ilmi asianomistajien seksuaaliseen ja muuhun yksityiselämään sekä terveydentilaan liittyviä seikkoja, joita oli pidettävä erityisen arkaluonteisina. X oli yhdessä käräjäsihteerin kanssa tehnyt salassapitomerkintöjä ratkaisuun, mutta kaikkia salassa pidettäväksi määrättyjä tietoja ei ollut tällaisiksi merkitty. Ennen tuomion toimittamista julkisuuteen X oli vielä tarkistanut paperille tulostetun tuomion julkisen version ja hyväksynyt sen julkaistavaksi. X:ltä oli jäänyt huomaamatta, että julkisuuteen annettava tuomio sisälsi salassa pidettäviä tietoja. Julkiseen tuomioon oli jäänyt sen sivuille 13, 14, 15, 19, 20, 51, 73 ja 91 salassa pidettäväksi määrätty asianomistajan henkilöllisyyden paljastava tieto.

X:n teossa erityisen arkaluonteiset salassa pidettävät tiedot oli peruuttamattomasti paljastettu suurelle joukolle tiedotusvälineiden edustajia jutussa, joka oli kiinnostanut laajalti yleisöä. Asianomistajien arkaluonteisten tietojen salassa pysymisestä huolehtiminen oli ollut X:n keskeinen ja olennainen velvollisuus. Tietojen paljastuminen oli ollut asianomistajille vahingollista ja siitä oli aiheutunut heille henkistä haittaa ja kärsimystä. X:n menettely oli voinut varsin huomattavassa määrin loukata sekä vaarantaa yksityistä etua ja tietojen paljastaminen oli ollut omiaan vaarantamaan luottamusta viranomaisen toimintaan yleisestikin.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Jukka Kontio ja Markku Laine.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

X vaati valituksessaan ensisijaisesti, että syyte hylätään ja hänet vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudesta ja toissijaisesti, että hänen katsotaan syyllistyneen tuottamuksellisen virkasalaisuuden rikkomisen asemesta tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. X vaati myös, että hänet jätetään rangaistukseen tuomitsematta tai, jos hänen syykseen katsotaan jäävän tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen, hänelle tuomittu sakkorangaistus lievennetään varoitukseksi, tai joka tapauksessa rangaistusta alennetaan. Hän vaati edelleen, että hänet joka tapauksessa vapautetaan vahingonkorvausvelvollisuudesta, koska hänen viakseen jäi vain lievä tuottamus.

Valtio vaati valituksessaan, että se vapautetaan velvollisuudesta suorittaa asianomistajille korvauksia, mikäli syyte hylätään.

Syyttäjä vaati vastauksessaan, että X:n valitus hylätään. Toissijaisesti syyttäjä vaati, että X tuomitaan rangaistukseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Asianomistajat vaativat, että valitukset hylätään.

Suullinen valmistelu ja suullinen käsittely

Korkein oikeus toimitti valmisteluistunnon ja suullisen käsittelyn.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta

1. Käräjätuomari X oli tammi-helmikuussa 2017 käsitellyt ja ratkaissut muun ohella salakatselurikoksia koskeneen asian. Yleisöä laajalti kiinnostaneessa asiassa oli ollut yli 30 asianomistajaa ja syytettynä oli ollut julkisuuden henkilö. Käräjäoikeus oli syyttäjän ja asianomistajien pyynnöstä toimittanut pääkäsittelyn kokonaan yleisön läsnä olematta. Kaikki oikeudenkäyntiasiakirjat oli rikosasian vireille tulosta saakka määrätty salassa pidettäviksi.

2. X oli määrännyt myös laatimansa tuomion salassa pidettäväksi asianomistajien henkilöllisyyden ja heidän tunnistetietojensa osalta. Muilta osin tuomio oli ollut julkinen. Salassapitomääräys oli annettu oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 6 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 24 §:n nojalla, koska tuomiosta kävi ilmi asianomistajien seksuaaliseen kanssakäymiseen ja muuhun yksityiselämään sekä terveydentilaan liittyviä seikkoja.

3. X oli vastannut tuomion salassa pidettävän ja julkisen kappaleen laatimisesta. Käräjäsihteerin tehtävänä oli ollut tehdä salausmerkinnät tuomion laatimisessa käytettyyn rikostuomiojärjestelmään (Ritu-järjestelmä) X:n ohjeiden mukaisesti. X oli tarkastanut tuomion perusteluja ja sen salausmerkintöjä vielä tuomion antamispäivän 28.2.2017 aamupäivällä. Tarkastustyönsä jälkeen X oli ilmoittanut käräjäsihteerille, että tuomion sai antaa.

4. Käräjäsihteeri oli tuomion antamispäivänä kello 12.45 lähettänyt asianosaisille tuomion salassa pidettävän ja julkisen kappaleen sekä käräjäoikeuden tiedottajalle julkisen kappaleen. Tiedottaja oli kello 13 lähettänyt tuomion julkisen kappaleen noin 140:lle tiedotusvälineen edustajalle, jotka olivat ilmoittautuneet käräjäoikeuden sähköpostilistalle.

5. Salausmerkintöjä oli puuttunut 151-sivuisen tuomion julkisen kappaleen sivuilta 13, 14, 15, 19, 20, 51, 73 ja 91. Sivuilta oli käynyt ilmi seitsemän asianomistajan nimet, jotka paljastivat salassa pidettäväksi määrätyn henkilöllisyyden. Asianomistajien nimet oli voitu yhdistää tuomiosta ilmeneviin yksityiskohtaisiin tietoihin muun muassa heidän sukupuolielämästään. Heidän nimensä oli voitu yhdistää myös heidän terveydentilaansa koskeviin tietoihin, kuten heille rikoksesta aiheutuneisiin psyykkisiin oireisiin ja sairauksiin. Tiedot olivat olleet erityisen arkaluonteisia.

6. Pian tuomion lähettämisen jälkeen asianosaisen avustaja oli ilmoittanut X:lle, että tuomion julkiseen kappaleeseen oli jäänyt näkyviin salassa pidettäviä tietoja. X oli tämän jälkeen selvittänyt asiaa, ollut yhteydessä tiedottajaan ja pyytänyt hävittämään tuomion julkisen kappaleen sekä huolehtinut korjatun tuomion tekemisestä.

7. Syyttäjä on X:ää vastaan hovioikeudessa nostamassaan syytteessä vaatinut, että X tuomitaan rangaistukseen ensisijaisesti tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Asianomistajat ovat yhtyneet syytteeseen. Neljä asianomistajaa on vaatinut, että X ja valtio velvoitetaan suorittamaan heille vahingonkorvauksia.

8. X on kiistänyt syytteen. Hän ei ole menettelyllään paljastanut tietoja, joita ei olisi saanut ilmaista, hänen menettelynsä ei ole ollut huolimatonta ja kysymyksessä on ollut joka tapauksessa vähäinen teko.

9. Hovioikeus on tuominnut X:n rikoslain 40 luvun 5 §:n 2 momentin nojalla tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta 25 päiväsakon sakkorangaistukseen. Lisäksi hovioikeus on tuominnut valtion ja X:n suorittamaan asianomistajille korvausta kärsimyksestä.

Kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa

10. Korkeimmassa oikeudessa on X:n valituksen perusteella kysymys ensisijaisesti siitä, onko virkasalaisuuden rikkomisen tunnusmerkistöön kuuluva salassa pidettävän tiedon paljastaminen täyttynyt sillä, että X on käräjätuomarina antanut puutteellisesti salatun julkisen tuomion, joka on lähetetty käräjäoikeudesta tiedotusvälineiden edustajille. Jos vastaus on myönteinen, kysymys on X:n menettelyn huolimattomuudesta ja teon vähäisyydestä.

Sovellettavat säännökset

11. Tuomioistuimen ratkaisun määräämisestä salassa pidettäväksi säädetään oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 24 §:ssä. Pykälän 2 momentin 1 kohdan nojalla tuomioistuin voi määrätä ratkaisun pidettäväksi salassa asianomistajan henkilöllisyyden osalta rikosasiassa, jos rikosasia koskee erityisen arkaluonteista hänen yksityiselämäänsä liittyvää seikkaa. Lain rangaistussäännöksiä koskevassa 34 §:ssä säädetään, että rangaistus 24 §:n nojalla määrätyn asiakirjan salassa pitämistä koskevan velvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan.

12. Viittaussäännöksessä mainittua rikoslain 40 luvun 5 §:ää sovelletaan silloin, kun salassapitovelvollisuuden rikkojana on tuomari, muu virkamies tai julkista valtaa käyttävä henkilö. Pykälän 1 momentin 1 kohdan ja 2 momentin mukaan, jos virkamies huolimattomuudesta palvelussuhteensa aikana oikeudettomasti paljastaa sellaisen asiakirjan tai tiedon, joka viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain tai muun lain mukaan on salassa pidettävä tai jota ei lain mukaan saa ilmaista, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus sekä muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta.

13. Rikoslain 3 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan (tuottamus).

Paljastamista koskeva tunnusmerkistötekijä

14. X on esittänyt, ettei hän ole paljastanut salassa pidettävää tietoa. Hänen tehtävänsä ja toimintansa olivat päättyneet siihen, että hän oli ilmoittanut tuomion olevan valmis annettavaksi. Hän ei ollut itse luovuttanut tuomion julkista kappaletta tiedotusvälineille.

15. Kuten kohdasta 12 ilmenee, virkamiehen tuomitseminen rikoslain 40 luvun 5 §:n nojalla rangaistukseen edellyttää, että hän on oikeudettomasti paljastanut sellaisen asiakirjan tai tiedon, joka viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain tai muun lain mukaan on salassa pidettävä tai jota ei lain mukaan saa ilmaista. Pykälän säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä on lausuttu, että lainkohdassa käytetään sanontaa ”paljastaa” sen ilmentämiseksi, että tunnusmerkistössä on otettu huomioon molemmat salassapitovelvollisuuden rikkomisen päätyypit eli niin sanotun asiakirjasalaisuuden ja muun salassapitovelvollisuuden eli vaitiolovelvollisuuden rikkominen. Yhtenä esimerkkinä salassapitovelvollisuudesta on mainittu oikeuden päätöksellä määrätty salassapitovelvollisuus (HE 58/1988 vp s. 60). Lain esitöissä ei ole käsitelty sitä, millä tavalla paljastaminen voi tapahtua.

16. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan tuomioistuimen tuomio tulee julkiseksi, kun se on annettu tai kun se on asianosaisen saatavissa, jollei asiakirjan julkisuudesta taikka salassapidosta tai muusta tietojen saantia koskevasta rajoituksesta tässä tai muussa laissa säädetä.

17. Tuomion julistamisesta ja antamisesta kansliassa säädetään oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 7 §:ssä. Tuomio on joko julistettava heti pääkäsittelyn ja päätösneuvottelun jälkeen tai, jos laajassa tai vaikeassa asiassa tuomioistuimen jäsenten neuvottelu tai tuomion laatiminen sitä vaatii, annettava tuomioistuimen kansliassa. Lain esitöiden mukaan kansliatuomio annetaan panemalla se nähtäville tuomioistuimen kansliaan viimeistään sinä päivänä, jonka tuomioistuin on asianosaisille käsittelyn päättyessä ilmoittanut. Tuomion on siis tuolloin oltava kaikilta osin valmis (HE 82/1995 vp s. 132).

18. Tuomion julistaminen tai antaminen on tuomarin tehtävä. Tuomioistuimen ja siis tuomarin antaman tuomion toimittamisesta asianosaisille ja yleisölle, kuten myös oikeaksi todistetun jäljennöksen antamisesta asianosaisille, voi huolehtia joku toinen tuomioistuimen virkamies. Tuomarin vastuu antamansa tuomion sisällöstä ja oikeellisuudesta ulottuu myös niihin tuomion kappaleisiin, jotka on tällä tavalla toimitettu asianosaisille ja yleisölle.

19. Korkein oikeus toteaa, että virkasalaisuuden rikkomista koskeva rikoslain 40 luvun 5 § on avoin sen suhteen, miten salassa pidettävä asiakirja tai tieto paljastetaan. Säännöksen sanamuoto, lain esityöt eivätkä sääntelyn tavoitteet tue niin ahdasta tulkintaa, että rangaistussäännöksen piiriin kuuluisivat ainoastaan ne tilanteet, joissa tekijä henkilökohtaisesti luovuttaa salassa pidettävän tiedon sivulliselle tai vain omin toimin saattaa tiedon sivullisten saataville. Jos virkamiehen tarkoituksena on ollut tuottaa yleisölle toimitettava julkinen asiakirja, hänen rikosoikeudellista vastuutaan salassapitovelvollisuuden rikkomisesta ei poista se, että tiedonsiirron toteuttaa käytännössä joku muu henkilö.

20. Tässä tapauksessa X on määrännyt tuomiossa sen salassapidosta asianomistajien henkilöllisyyden ja muiden tunnistetietojen osalta. Muilta osin tuomio on ollut julkinen. X on tiennyt käräjäoikeudessa vakiintuneesti noudatetusta menettelystä, jonka mukaan yleistä kiinnostusta herättävissä asioissa julkinen tuomio lähetetään tiedotusvälineille.

21. X:n tehtävänä ja vastuulla on ollut laatia ja antaa salassapitomääräyksen mukainen yleisölle tarkoitettu julkinen tuomio. Salassa pidettäviksi määrätyt tiedot ovat paljastuneet X:n menettelyn seurauksena, kun hän on hyväksynyt annettavaksi puutteellisesti salatun julkisen tuomion. X on näin ollen antamalla salassa pidettäväksi määrättyjä asianomistajien nimiä sisältäneen tuomion julkisen kappaleen rikoslain 40 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla oikeudettomasti paljastanut salassa pidettäviä tietoja.

Tuottamuksen arviointi

22. Tuomion osittainen salaaminen oli toteutettu edellä kohdassa 3 mainitussa Ritu-järjestelmässä. Salausmenettely oli ollut kaksivaiheinen, mikä oli edellyttänyt sekä julkisuusluokan valintaa että salattavien tekstikohtien merkitsemistä. Tuomiossa oli ollut satoja salattavia kohtia. Ritu-järjestelmä ei ollut huomauttanut julkisuusluokan valinnan ja salausmerkintöjen ristiriidasta. Kirjallisena todisteena esitetystä Oikeusrekisterikeskuksen sähköpostiviestistä 22.3.2017 käy ilmi, että tuomiossa kuudella sivulla oli ollut ristiriita julkisuusluokan valinnan ja salattavan tekstikohdan välillä, kun taas kahdella sivulla ei ollut valittu julkisuusluokkaa osittain salaiseksi eikä myöskään merkitty tekstikohtaa salattavaksi. Tekstistä salausmerkinnät olivat puuttuneet kaikkiaan neljän asianosaisen nimen kohdalla.

23. X:n kertomuksesta Korkeimmassa oikeudessa ilmenee, että hän oli tottunut käyttämään Ritu-järjestelmää, joskin hän oli luullut salausmenettelyä yksivaiheiseksi. Riidatonta on, että X oli tarkastanut tuomion salausmerkintöjä vielä tuomion antamispäivän aamupäivällä tietokoneen näytöltä Ritu-järjestelmästä sekä paperille tulostetuista julkisesta ja salassa pidettävästä kappaleesta. Korkeimmassa oikeudessa X on kertonut kokeneensa, että tuomion kirjoittamiseen oli ollut riittävästi aikaa ennen sen antamista. Riidatonta on, että salausmerkintöjen puutteellisuus oli ollut nähtävissä ainakin paperitulosteista. Kun X oli mielestään saanut tarkastettua tuomion, hän oli ilmoittanut käräjäsihteerille tuomion olevan valmis annettavaksi.

24. Olosuhteissa vaadittavaa huolellisuutta arvioitaessa on otettava huomioon, että tuomarin keskeisiin virkavelvollisuuksiin kuuluu huolehtia niin oikeudenkäynnin julkisuudesta kuin myös sen rajoittamisesta yksityiselämän ja arkaluonteisten tietojen suojaamiseksi. Ratkaistavana olleessa asiassa on ollut kyse luvattomasta sukupuoliyhteyksien kuvaamisesta ja kuvamateriaalin levittämisestä, joilla rikoksilla oli loukattu asianomistajien yksityisyyden suojaa. Asianomistajat olivat oikeudenkäynnissä vaatineet henkilöllisyytensä salaamista. Salassapidon huolellisen toteuttamisen tärkeyttä on lisännyt se, että salassa pidettäväksi määrättyjä asianosaisten tunnistetietoja on ollut paljon ja että tuomio yleisöä kiinnostaneessa rikosasiassa tulisi saamaan suuren julkisuuden.

25. Esitetyn selvityksen mukaan Ritu-järjestelmä on salausmenettelyltään ollut varsin työläs käytettäväksi etenkin tämän kaltaisessa laajassa rikosasiassa, jossa on käsitelty yli 30:een asianomistajaan kohdistuneita syytteitä ja jonka tuomiossa on ollut satoja salattavia kohtia. Salausmenettelyn kaksivaiheisuus, joka on mahdollistanut ristiriidat julkisuusluokan valinnan ja salausmerkintöjen välillä, on osaltaan lisännyt riskiä siitä, että tuomion julkiseen kappaleeseen jää salassa pidettäväksi määrättyjä tietoja. Ritu-järjestelmään on myöhemmin lisätty ominaisuus, joka varoittaa käyttäjää salausmerkintöjen ja julkisuusluokan ristiriidasta.

26. Korkein oikeus toteaa, että vaikka X ei ole ollut kaikilta osin selvillä Ritu-järjestelmän toimintaperiaatteista ja salausmerkintöjen käytännön toteuttamisesta, hänen vastuulleen on kuitenkin kuulunut salausmerkintöjen tarkastaminen ja sen varmistaminen, että tuomion julkiseen kappaleeseen ei jää salassa pidettäviä tietoja. Oikeusrekisterikeskuksen selvityksestä ja tiedotusvälineille toimitetusta julkisen tuomion kappaleesta voidaan päätellä, että osa siihen jääneistä asianomistajien nimistä oli tietokoneen näytöltä näkynyt salattuna. Nämäkin puutteellisuudet salausmerkinnöissä ovat kuitenkin olleet nähtävissä X:n käytössä olleista paperitulosteista. Tuomion sivuilla 13, 14 ja 15 olleet salaamatta jääneet asianomistajien nimet ovat lisäksi olleet kunkin kappaleen alussa ja siten helposti havaittavissa. Kysymys ei ole ollut yksittäisestä salassa pidettävän tiedon jäämisestä julkiseen tuomiokappaleeseen, vaan kysymys on ollut useista virheistä tuomion eri osissa.

27. Ottaen huomioon edellä todetut seikat ja se, että X on tuomion julkiseen kappaleeseen jääneistä salausmerkintöjen puutteellisuuksista huolimatta ilmoittanut tuomion olevan valmis annettavaksi, hän on rikkonut olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hänellä olisi ollut kyky ja tilaisuus sitä noudattaa. X:n menettely on siten ollut huolimatonta.

Vähäisyysarviointi

28. Kuten kohdasta 12 ilmenee, virkamiestä ei ole tuomittava tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta, jos teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus sekä muut tekoon liittyvät seikat on kokonaisuutena arvostellen vähäinen.

29. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2020:78 käsitellyt laajasti tuottamuksellisten virkarikosten yhteydessä tehtävän vähäisyysarvioinnin yleisiä perusteita ja sitä koskevaa oikeuskäytäntöä. Aikaisemmasta Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännöstä on tiivistettynä todettu yhtäältä se, ettei vähäisinä ole pidetty sellaisia virkavelvollisuuden rikkomisia, jotka ilmentävät tekijässä välinpitämättömyyttä virkavelvollisuuksia kohtaan, ja toisaalta se, ettei rangaistusvastuuta ole perusteltua ulottaa sellaisiin yksittäisiin tekoihin, jotka jäävät tekijän syyllisyyden asteen kannalta vähäisiksi ja jotka eivät muutoinkaan edellytä rangaistuksen tuomitsemista (kohta 19). Tapauskohtaisessa arviossaan Korkein oikeus otti erityisesti huomioon teosta ja teko-olosuhteista ilmenevän teon vähäisen moitittavuuden ja sen, ettei käräjätuomarin tekemä virhe ollut tosiasiassa vaikuttanut tuomittuun rangaistukseen.

30. X:n laatimassa tuomiossa asianomistajien henkilöllisyys on määrätty salassa pidettäväksi. Salassapitoa koskeva määräys on perustunut yksityiselämän ydinalueille kuuluvien intressien eli seksuaalielämää ja terveydentilaa koskevien tietojen suojaamiseen. X:n velvollisuus huolehtia asianomistajien erityisen arkaluonteisten tietojen salassa pysymisestä on siten ollut asiassa keskeinen. Useiden asianomistajien henkilöllisyys on paljastunut ainakin 140:lle tiedotusvälineen edustajalle, mikä on ollut asianomistajille vahingollista ja haitallista. Salassa pidettävien tietojen paljastuminen suoraan käräjäoikeudesta annetusta tuomiosta on ollut omiaan vaarantamaan myös luottamusta lainkäytön asianmukaisuuteen. Nämä seikat puoltavat johtopäätöstä, että tekoa ei voida pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä.

31. Vaikka X:n menettely on edellä esitetyillä perusteilla ollut olosuhteisiin nähden huolimatonta, hänen toimintaansa ei ole aihetta luonnehtia välinpitämättömäksi tai piittaamattomaksi. Kysymys on ollut yksittäisestä tapauksesta. X on myös heti tekonsa jälkeen ryhtynyt toimiin tilanteen korjaamiseksi. Vaikka seitsemän asianomistajan henkilöllisyys on paljastunut julkisen tuomion saaneille toimittajille, asianomistajien nimiä ei ole julkaistu tiedotusvälineissä. Tiedossa ei ole, miten laajalti heidän henkilöllisyytensä on muutoin paljastunut.

32. Vaikka X:n teon moitittavuuden aste ei ole erityisen korkea, teon ennakoitavissa olleet seuraukset ovat olleet vakavia niin asianosaisten kannalta kuin laajemminkin horjuttaen luottamusta oikeudenhoitoon. Korkein oikeus katsoo, että tässä tapauksessa teon vähäisyyttä vastaan puhuvat tekijät ovat selvästi painavampia kuin teon vähäisyyden puolesta puhuvat seikat. Näin ollen Korkein oikeus katsoo, että X:n tekoa huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus sekä muut tekoon liittyvät seikat ei ole pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä.

Korkeimman oikeuden johtopäätös syyksilukemisesta

33. Edellä esitetyillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei hovioikeuden syyksilukemista ole aihetta muuttaa. Kun X:n on katsottu syyllistyneen ensisijaisen rangaistusvaatimuksen mukaiseen tuottamukselliseen virkasalaisuuden rikkomiseen, toissijaista rangaistusvaatimusta ei ole tarpeen arvioida.

Rangaistusseuraamus

34. Kun hovioikeus on katsonut, että edellytyksiä jättää X rangaistukseen tuomitsematta ei ole ollut, se on päätynyt pitämään 25 päiväsakon sakkorangaistusta oikeudenmukaisena seuraamuksena X:n syyksi luetusta rikoksesta. Hovioikeus on ottanut huomioon moitittavuutta lisäävänä sen, että X:n teolla oli ollut useita asianomistajia, joiden arkaluonteisia yksityiselämää koskevia tietoja oli salassapitomääräyksestä huolimatta päätynyt noin 140:lle tiedotusvälineen edustajalle. Moitittavuutta vähentävänä hovioikeus on ottanut huomioon, että Ritu-järjestelmä oli osaltaan mahdollistanut sen, että X:lle oli voinut muodostua virheellinen käsitys salausmerkintöjen asianmukaisuudesta, ja että X oli pyrkinyt poistamaan virheensä heti sen havaittuaan.

35. Korkein oikeus hyväksyy hovioikeuden arvioinnin ja katsoo, ettei hovioikeuden X:lle tuomitsemaa rangaistusta ole aihetta muuttaa.

Vahingonkorvausvelvollisuus

36. Syyksilukemisen ja edellä tuottamuksen arvioinnin kohdalla todetut seikat huomioon ottaen X:n huolimattomuutta ei voida pitää lievänä. Näin ollen myöskään vahingonkorvausvelvollisuutta ei ole aihetta muuttaa.

37. Korvausvastuun poistamista koskeva valtion vaatimus on esitetty sen varalta, että syyte hylätään. Asian näin päättyessä hovioikeuden tuomio jää tältä osin voimaan.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Marjut Jokela, Pekka Koponen (eri mieltä), Lena Engstrand (eri mieltä), Mika Ilveskero ja Timo Ojala. Esittelijä Kaisa Kuparinen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Oikeusneuvos Engstrand: Olen enemmistön kanssa samaa mieltä teon syyksiluettavuuden edellytysten täyttymisestä ja siitä, ettei tekoa voida pitää rikoslain 40 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Tältä osin X:n teon moitittavuutta lisää perusteluissa todetuin tavoin se, että kysymys on ollut useista asianomistajista, joiden arkaluonteisia yksityiselämää koskevia tietoja on käräjäoikeuden salassapitomääräyksestä huolimatta päätynyt noin 140:lle tiedotusvälineiden edustajalle.

Sen sijaan katson, että tekoa ei voida sen vähäisyyttä arvioitaessa pitää perustelujen kohdissa 30 ja 32 lausutulla tavalla laajemmin luottamusta lainkäyttöön horjuttavana. Aiheutunut vahinko on ollut seurausta teknisluonteisesta järjestelmän väärästä käytöstä eikä se osoita yleistä piittaamattomuutta tuomarin virkavelvollisuuksia kohtaan taikka pitkäkestoista tehtävien laiminlyöntiä. Kyseessä on pikemminkin ollut tietty osaamattomuus Ritu-järjestelmän käytössä.

Olen samaa mieltä enemmistön kanssa siitä, että asiassa ei ole edellytyksiä jättää X:ää rikoslain 6 luvun 12 §:n mukaisesti tuomitsematta rangaistukseen. Rangaistuksen mittaamisessa olen kuitenkin eri mieltä edellä mainituista, kohdista 30 ja 32 ilmenevistä X:n teon moitittavuuteen vaikuttavista seikoista, jotka on otettava huomioon myös rangaistuksen mittaamisessa. Lisäksi katson, että harkinnassa on annettava enemmän painoarvoa hänen tekonsa moitittavuutta vähentäville seikoille. Edellä todetuin tavoin katson, että aiheutunut vahinko on ollut seurausta osaamattomuudesta teknisen järjestelmän käytössä.

Järjestelmässä tekoajankohtana olleet puutteet ovat osaltaan vaikuttaneet virheiden syntymiseen. Salausmenettely oli ollut kaksivaiheinen, mikä oli edellyttänyt sekä julkisuusluokan valintaa että salattavien tekstikohtien merkitsemistä. Sovellus ei ollut huomauttanut julkisuusluokan valinnan ja salausmerkintöjen ristiriidasta, ja X:n kertomalla tavalla osa tuomion julkiseen kappaleeseen näkyviin jääneistä salassa pidettävistä nimistä oli näkynyt salattuina tietokoneella. Järjestelmään liittyvien ongelmien merkitystä ja vakavuutta osoittaa se, että järjestelmää on korjattu nyt kysymyksessä olevien tapahtumien jälkeen siten, että se varoittaa käyttäjää salausmerkintöjen ja julkisuusluokan ristiriitatilanteesta. X:n teon moitittavuutta vähentää myös se, että vaikka kysymys on ollut yhteensä kahdeksasta eri virheestä, niin puutteellisesti salatut kohdat ovat muodostaneet vain hyvin pienen osan laajan 151-sivuisen tuomion salattavista tiedoista sekä sen lukuisista muista oikeudellisesti merkittävistä ja huolellista tarkastamista edellyttävistä kohdista.

Teon vahingollisuus on teon aiheuttamien seurausten vuoksi ollut edellä todetuin perustein merkittävä, mutta rangaistuksen mittaamisessa myös huomioon otettava tekijän syyllisyys ei ole tätä ollut. X on lisäksi pyrkinyt poistamaan virheensä vaikutukset välittömästi sen havaittuaan. Näillä perusteilla katson, että oikeudenmukainen rangaistus X:n syyksi luetusta rikoksesta on 10 päiväsakkoa. Tämän vuoksi muutan hovioikeuden tuomiota alentamalla hovioikeuden tuomitseman sakkorangaistuksen 10 päiväsakkoon.

Oikeusneuvos Koponen: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Engstrand.