Maksutonta lakineuvontaaSoita 0103407010

Korkein oikeus

Korkein oikeus on riita- ja rikosasioiden ylin oikeusaste. Olen koonnut joitakin tärkeäksi pitämiäni hovioikeuksien ja Korkeimman oikeuden ratkaisuja. Ennen niihin tutustumista tulisi tietää keskeisiä prosessioikeudellisia perusasioita ja periaatteita, jotka tuomioistuin ottaa huomioon asioita ratkaistessaan. Näihin tutustuminen helpottaa korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuihin perehtymistä.

KKO osoite: Pohjoisesplanadi 3, 00171 Helsinki

Tämän sivun lähde vuodelta 2021 on KKO https://korkeinoikeus.fi/

Oikeudenkäynnin kohde ja tuomioistuimen tutkimisvalta

Oikeudenkäynnin perustan muodostaa riita-asioissa kantajan kanne ja rikosasioissa syyte. Tuomioistuimen tutkimisvallan rajat määräytyvät niissä esitettyjen vaatimusten pohjalta. Kannetta tai syytettä ei pääsääntöisesti saa muuttaa.

Muutoksenhaussa oikeudenkäynnin kohteena on alemmassa oikeusasteessa käsitelty asia yleensä enintään siinä laajuudessa kuin se on alemmassa oikeudessa käsitelty. Muutoksenhakija voi myös edelleen rajata oikeudenkäynnin kohdetta hakemalla muutosta alemman oikeuden ratkaisuun ainoastaan joltakin osin, esimerkiksi vain oikeudenkäyntikulujen tai rangaistuksen mittaamisen osalta.

Tuomioistuin perustaa ratkaisunsa asiassa esitettyyn lailliseen oikeudenkäyntiaineistoon, ei muuhun.

Eräitä keskeisiä rikosoikeudenkäyntiä koskevia periaatteita

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Rangaistavuuden rajoja ja rangaistusten ennakoitavuutta määrittävää rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta ilmentävät säädöstasolla Suomen perustuslain 8 § ja rikoslain 3 luvun 1 §. Tuomioistuimen kannalta periaate merkitsee sitä, että rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi ja että jokaisen tuomitun rangaistuksen ja muun rikosoikeudellisen seuraamuksen tulee perustua lakiin. Tuomioistuin ei myöskään saa tulkita rikossäännöstä syytetyn vahingoksi sen sanamuodon vastaisesti.

Syyttömyysolettama

Syyttömyysolettama on keskeinen rikoksesta epäillyn oikeusturvan tae. Sen mukaan jokaista rikoksesta epäiltyä ja syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen. Syylliseksi toteaminen edellyttää menettelyä, joka takaa epäiltynä olevalle todelliset mahdollisuudet torjua puolustautumalla häneen kohdistuvat epäilykset. Syyttömyysolettamaa koskeva nimenomainen määräys sisältyy Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6.2 artiklaan ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 14.2 artiklaan.

Taannehtivuuskielto ja lievemmän lain periaate

Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen sisältämästä taannehtivuuskiellosta johtuen tuomioistuin ei saa lakia taannehtivasti soveltaen tuomita rangaistusta sellaisesta teosta, joka ei tekohetkellä ole ollut rangaistava. Kiellettyä on myös tuomita ankarampaa kuin rikoksen tekohetkellä tuomittavissa ollutta rangaistusta. Jos tuomitsemishetkellä on voimassa toinen laki kuin rikosta tehtäessä, sovelletaan kuitenkin uutta lakia, jos se johtaa tekohetkellä voimassa olleen lain soveltamista lievempään lopputulokseen.

Syytesidonnaisuus

Syytesidonnaisuudesta säädetään oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 3 §:ssä. Se tarkoittaa, että tuomioistuin saa tuomita vain siitä teosta, josta rangaistusta on vaadittu. Syytteestä ilmenevä teonkuvaus sitoo siis tuomioistuinta. Tuomioistuin ei kuitenkaan ole sidottu rikosnimikkeeseen tai lainkohtaan, jonka nojalla rangaistusta on vaadittu. Syytesidonnaisuus turvaa myös syytetyn puolustautumismahdollisuuksia. Syytetyllä on mahdollisuus ennakolta varautua siihen, mihin seikkoihin hänen tulee rangaistusvaatimukseen vastatessaan kiinnittää huomiota.

Reformatio in pejus -kielto

Reformatio in pejus -kielto sääntelee muutoksenhakutuomioistuimen tutkimisvallan rajoja. Kielto sisältää sen, että muutoksenhakutuomioistuin ei saa muuttaa valituksenalaista tuomiota muutoksenhakijan vahingoksi ja tämän vastapuolen eduksi, jos vastapuoli ei ole hakenut muutosta. Jos ainoastaan rikosasian vastaaja hakee muutosta, tuomiota ei siis saa muuttaa hänen vahingokseen.

Poikkeuksena kiellosta tuomiota voidaan rikosasiassa muuttaa vastaajan eduksikin, kun syyttäjä yksin hakee muutosta. Arvioitaessa muutoksenhaulla saavutettavissa olevaa lopputulosta huomioon on otettava myös vastapuolella oleva vastavalitusoikeus.

Suomen hovioikeudet

Suomessa on tällä hetkellä viisi hovioikeutta: Turun hovioikeus, Vaasan hovioikeus, Itä-Suomen hovioikeus, Helsingin hovioikeus ja Rovaniemen hovioikeus.

Turun hovioikeus

Tuomiopiiri: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Kuhmoinen, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi. Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski TL, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Turku, Uusikaupunki, Vehmaa. Brändö, Eckerö, Finström, Föglö, Geta, Hammarland, Jomala, Kumlinge, Kökar, Lemland, Lumparland, Maarianhamina, Saltvik, Sottunga, Sund, Vårdö. Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela, Ypäjä.

Yhteystiedot

Hämeenkatu 11, 20500 Turku

Puhelin

029 56 41100 (vaihde)

Kirjaamo

029 56 41204 (jäljennöstilaukset)

029 56 41203, 029 56 41170 (tiedustelut)

029 56 41201 (kirjaaja)

029 56 41202 (apulaiskirjaaja)

Telekopio

029 56 41101 (kirjaamo)

029 56 41102 (hallinto)

Sijainti ja toimitilat

Turun hovioikeuden toimitilat sijaitsevat Akatemiatalossa, osoitteessa Hämeenkatu 11. Hovioikeudella on Akatemiatalossa käytössään pääkäsittelysalit 102, 103, 104, 121, 123, 137 ja 138. Suullisten pääkäsittelyjen toimittamista varten Akatemiatalon 1. kerroksessa on seitsemän salia. Salien 102, 103, 104, 121, 123, 137 ja 138 sisäänkäynti tapahtuu Hämeenkadun puolelta pääsisäänkäynnistä. Akatemiatalossa ei ole yleisölle tarkoitettuja odotustiloja, joten vuoroaan odottavat todistajat ja yleisö joutuvat odottamaan käytävillä. Rakennuksessa on automaatti, josta voi ostaa kahvia.

Pysäköinti

Hovioikeudella ei ole omaa pysäköintialuetta. Akatemiataloa reunustavilla Tuomiokirkonkadulla ja Rothoviuksenkadulla sekä Åbo Akademin päärakennuksen edessä Tuomiokirkontorilla on kuitenkin edullisia pysäköintipaikkoja ilman aikarajoitusta. Kohtuullisen kävelymatkan päässä Tuomiokirkon ja Akatemiatalon ympäristössä on myös maksuttomia kadunvarsipaikkoja.

Hovioikeuden historiaa

Turun hovioikeuden ensimmäinen istunto pidettiin 31.10.1623 Turun linnassa.

Vaasan hovioikeus

Tuomiopiiri: Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Seinäjoki, Soini, Teuva, Vimpeli , Ähtäri, Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari ,Äänekoski, Halsua, Kannus, Kaskinen, Kaustinen, Kokkola, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Laihia, Lestijärvi, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Pedersören kunta, Perho, Pietarsaari, Toholampi, Uusikaarlepyy, Vaasa, Veteli , Vöyri. Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä ,Ulvila

Hovioikeuden sijainti

Hovioikeus sijaitsee Vaasan keskustassa Vaskiluotoon johtavan sillan oikealla puolella Hovioikeudenpuistossa. Rantakatu Hovioikeudenpuisto Vaasa

Puhelin

029 56 41600 vaihde

029 56 41646 (kirjaamo)

029 56 41608 (kansliapäällikkö)

029 56 41679 (kirjasto)

029 56 41626 (1. osaston kanslia)

029 56 41636 (2. osaston kanslia)

029 56 41695 (kirjaamo)

Hovioikeuden historiaa

Vaasan hovioikeus on perustettu vuonna 1775.

Itä-Suomen hovioikeus

Tuomiopiiri: Asikkala, Enonkoski, Hamina, Hartola, Heinola, Heinävesi, Hirvensalmi, Hollola, Iisalmi, Iitti, Ilomantsi, Imatra, Joensuu, Joroinen, Juuka, Juva, Kaavi, Kangasniemi, Keitele, Kitee, Kiuruvesi, Kontiolahti, Kotka, Kouvola, Kuopio, Kärkölä, Lahti, Lapinlahti, Lappeenranta, Lemi, Leppävirta, Lieksa, Liperi, Luumäki, Miehikkälä, Mikkeli, Mäntyharju, Nurmes, Orimattila, Outokumpu, Padasjoki, Parikkala, Pertunmaa, Pieksämäki, Pielavesi, Polvijärvi, Puumala, Rantasalmi, Rautalampi, Rautavaara, Rautjärvi, Ruokolahti, Rääkkylä, Savitaipale, Savonlinna, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Sulkava, Suonenjoki, Sysmä, Taipalsaari, Tervo, Tohmajärvi, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto, Vieremä, Virolahti

Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 A, 70100 Kuopio

Puhelin: 029 56 41530 (kirjaamo)

Puhelinvaihde: 029 56 41400

Kouvolan istuntopaikka

Kauppalankatu 43 B 45100 Kouvola

Hovioikeuden historiaa

Viipurin hovioikeus – Itä-Suomen hovioikeus

Itä-Suomen hovioikeus, entiseltä nimeltään Viipurin hovioikeus, on perustettu vuonna 1839. Toimittuaan 100 vuotta Viipurissa hovioikeus siirtyi talvisodan johdosta Heinolan kautta Kuopioon vuonna 1940. Hovioikeuden nimi muutettiin 2.3.1945 annetulla asetuksella Itä-Suomen hovioikeudeksi. Itä-Suomen hovioikeus ja Kouvolan hovioikeus yhdistettiin uudeksi Itä-Suomen hovioikeudeksi 1.4.2014 lukien.

Helsingin hovioikeus

Tuomiopiiri: Askola, Espoo, Hausjärvi, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Lapinjärvi, Loppi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Pyhtää, Riihimäki, Sipoo, Tuusula, Vantaa

Helsingin hovioikeudelle kuuluu asioita, joita ei käsitellä muissa hovioikeuksissa:

sotilasoikeudenkäyntiasiat
eräät kansainväliset perheoikeusasiat ja lapsikaappausasiat
elinkautiseen vankeuteen tuomitun ja koko rangaistuksen rangaistuslaitoksessa suorittamaan määrätyn ehdonalaista vapauttamista koskevat asiat (1.10.2006 alkaen)
eräät virkasyyteasiat
valitukset Suomen Asianajajaliiton ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien kurinpitoasioista

Käyntiosoite: Salmisaarenranta 7 I, 00180 Helsinki

Puhelin: 029 56 40789 (kirjaamo)

Puhelinvaihde: 029 56 40500

Rovaniemen hovioikeus

Tuomiopiiri: Alavieska, Enontekiö, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Hyrynsalmi, Ii, Inari, Kajaani, Kalajoki, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kempele, Kittilä, Kolari, Kuhmo, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Muonio, Nivala, Oulainen, Oulu, Paltamo, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Pudasjärvi, Puolanka, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Ranua, Reisjärvi, Ristijärvi, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Simo, Sodankylä, Sotkamo, Suomussalmi, Taivalkoski, Tervola, Tornio, Tyrnävä, Utajärvi, Utsjoki, Vaala, Ylitornio, Ylivieska

Käyntiosoite: Valtakatu 10, 96200 Rovaniemi

Puhelinvaihde: 029 56 41800

Kirjaamo: 029 56 41841

Hovioikeuden historiaa

Rovaniemen hovioikeus on Euroopan Unionin pohjoisin ylioikeus. Rovaniemen hovioikeus on perustettu vuonna 1979, yhtä aikaa Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan kanssa.