Rikoksen uhrin oikeudet

Olen joutunut rikoksen uhriksi – miten toimia? 

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, tee rikosilmoitus netissä poliisille. Sinulla on oikeus vaatia tekijälle/tekijöille rangaistusta ja korvauksia. Jos rikoksella on silminnäkijää tai todistajaa, ota yhteystiedot talteen. Jos olet joutunut väkivaltarikoksen tai seksuaalirikoksen uhriksi, käy lääkärissä näyttämässä vammasi ja pyydä lääkäriä kirjaamaan ne ylös tarkasti.

Rikoksen asianomistajan tulee palkata oikeudellista apua mahdollisimman pian.  Lakimiehen kanssa voit käydä läpi kuinka paljon korvauksia pahoinpitelyn tekijältä voi vaatia.

Seksuaalirikoksen uhri ota yhteyttä lakimieheen mahdollisimman pian. Kun käräjäoikeus pyytää ilmoittamaan vaatimukset kirjallisesti, voit vielä silloinkin olla yhteydessä lakimieheen. 

Kotivakuutukseen sisältyy yleensä oikeusturvavakuutus. Oikeusapua valtion varoista on myös mahdollista saada.

Lakimies hoitaa rikoksen uhreiksi joutuneiden asiakkaidensa puolesta koko prosessin.

Otathan yhteyttä lakimieheen mikäli tarvitset lisätietoa rikoksen uhrin oikeuksista.

Asianomistajan vaatimukset

Rikosasiassa asianomistajana olevan on mahdollista vaatia syytetyltä vahingonkorvausta. Voit myös yhtyä asianomistajana syyttäjän rangaistusvaatimukseen.

Asianomistajarikos

Jos syyttäjä saa nostaa syytteen rikoksesta ainoastaan asianomistajan vaatimuksesta (asianomistajarikos), esitutkinta toimitetaan vain, jos asianomistaja on ilmoittanut esitutkintaviranomaiselle tai syyttäjälle vaativansa rikokseen syyllistyneelle rangaistusta. Jos asianomistaja peruuttaa rangaistusvaatimuksensa, tutkinta on lopetettava.

Poliisitutkinta eli esitutkinta

Esitutkinnassa uhria kuullaan asianomistajana. Poliisi kuulusteluihin tulee hankkia lakimies avuksi.

Syyteharkinta

Syyttäjä nostaa yleensä syytteen, mutta joskus päätyy tekemään syyttämättäjättämispäätöksen. Kun syyttäjä tekee syyttämättäjättämispäätöksen, rikoksen uhri voi miettiä oman rikossyytteen nostamista. Rikoksen uhrin ei yleensä kannatta tällaisessa tapauksessa nostaa syytettä. Asianomistajan ajama rikossyyte ei ole riskitöntä, asian hävitessään rikoksen uhri joutuu maksamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut. Syyttäjän ajaessa nostamaansa syytettä tätä riskiä ei ole uhrilla ei ole.

Oikeudenkäynti

Syyttäjän nostettua asiassa syytteen, asiaa käsitellään käräjäoikeudessa. 

Käräjäoikeus pyytää rikoksen asianomistajalta vaatimuksesta kirjallisesti.

Rikosvahingon korvaaminen

Tämän loppusivun tekstien lähteenä on © Valtiokonttori ohjeet rikosvahinkokorvauksista vuodelta 2021

Jos joudut rikoksen uhriksi, sinulle voidaan maksaa valtion varoista korvausta henkilövahingosta ja kärsimyksestä. Esine- ja taloudellinen vahinko korvataan vain poikkeustapauksissa.

Sinulla voi olla oikeus valtion maksamiin korvauksiin, jos olet vaatinut niitä oikeudenkäynnissä vahingon aiheuttajalta. Sinun ei kuitenkaan tarvitse yrittää periä korvausta ensin tekijältä. Jos rikoksen tekijää ei ole saatu kiinni tai rikosta ei jostain muusta syystä ole käsitelty tuomioistuimessa tai soviteltu, voit silti hakea korvausta.

Mistä korvausta voi saada?

Lähtökohtaisesti korvauksia voidaan maksaa Suomessa tehdyn rikoksen johdosta.

Ulkomailla tehdyn rikoksen johdosta korvausta voidaan Suomen lain nojalla maksaa henkilövahingosta ja kärsimyksestä, jos uhrilla on kotipaikka Suomessa ja oleskelu ulkomailla johtui työstä, opiskelusta tai muusta vastaavasta syystä tai korvauksen suorittamista on muutoin pidettävä perusteltuna.

Miten tulee toimia korvauksen saamiseksi?

Jos joudut rikoksen uhriksi, tee aina rikosilmoitus poliisille. Jos asia käsitellään tuomioistuimessa, sinun tulee vaatia siellä korvausta rikoksen tekijältä.
Tuomittuja korvauksia voit hakea valtion varoista Valtiokonttorilta joko sähköisesti tai tulostettavalla lomakkeella kolmen vuoden kuluessa siitä, kun korvausasiassa annettiin lainvoimaiseksi tullut tuomio.

Mikäli asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, sinun on haettava korvausta kymmenen vuoden kuluessa rikoksen tapahtumisesta.

Milloin korvausta saa valtion varoista?

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, sinulle voidaan maksaa valtion varoista korvausta vahingosta, joka on aiheutettu Suomessa tehdyllä rikoksella.  Korvaus perustuu rikosvahinkolakiin ja se voi poiketa siitä, mitä rikoksen tekijä on tuomittu maksamaan.

Korvausta voit hakea oikeuden päätöksen jälkeen. Korvaus valtion varoista on kuitenkin toissijainen, joten korvausta on haettava ensisijaisesti muista etuusjärjestelmistä ja vakuutuksesta. Valtiokonttorin myöntämästä korvauksesta vähennetään muiden lakien ja vakuutusten perusteella saadut korvaukset. Sinun ei tarvitse yrittää periä korvausta ensin tekijältä.

Rikoksen uhrina ulkomailla?

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi ulkomailla, voit saada korvausta Suomen lain nojalla silloin, kun sinulla on kotipaikka Suomessa ja oleskelusi ulkomailla johtui

• työstä
• opiskelusta tai muusta vastaavasta syystä tai
• korvauksen maksamista on muutoin pidettävä perusteltuna.

EU-maassa tapahtuneen rikosvahingon korvaaminen

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi Euroopan Unionin jäsenvaltiossa (muussa kuin Suomessa) etkä voi saada korvausta Suomen valtion varoista, voi sinulla kuitenkin olla oikeus saada korvausta sen EU-valtion lain perusteella, jossa rikos tapahtui.

Mitä korvataan?

Rikosvahinkolain perusteella sinulle voidaan maksaa korvausta rikoksella aiheutetusta

1.       henkilövahingosta

2.       kärsimyksestä

3.       poikkeustapauksessa esinevahingosta ja taloudellisesta vahingosta

Lisäksi korvausta voidaan maksaa myös

4.       kun rikoksella on aiheutettu kuolema

5.       oikeudenkäynti- ja hakemuskuluista

Henkilövahingon korvaaminen

Henkilövahingon kärsineelle korvataan:

• sairaanhoitokulut ja muut vahingosta aiheutuneet kulut
• kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta
• pysyvä haitta ja pysyvä kosmeettinen haitta
• ansionmenetys
• henkilövahingon yhteydessä vahingoittuneet vaatteet ja muut henkilökohtaiset käyttöesineet kohtuulliseen määrään.

Henkilövahingon kärsineen erityisen läheiselle henkilölle korvataan:

• henkilövahingon kärsineen hoitamisesta ja muista vahingosta johtuvista toimenpiteistä aiheutuneet kulut ja ansionmenetys.

Henkilövahingon kärsineen erityisen läheisiä henkilöitä voivat olla mm. alaikäisen vanhemmat, puoliso, avopuoliso tai muu vastaavassa asemassa oleva henkilö.

Työnantajalle korvataan:

• palkka tai sitä vastaava korvaus, jonka työnantaja on maksanut rikoksen uhriksi joutuneelle työntekijälleen tämän työkyvyttömyysajalta.

Kärsimyksen korvaaminen

Rikoksen aiheuttamasta kärsimyksestä maksetaan korvausta

• seksuaalirikoksen uhrille
• tapon, murhan tai surman yrityksen uhrille
• törkeän pahoinpitelyn uhrille
• uhrille, jonka vapautta tai henkilökohtaista koskemattomuutta on muutoin vakavasti loukattu (esim. vapauden riisto, laiton uhkaus, pakottaminen, vainoaminen).

Huom. Kuolemantapauksen aiheuttamaa henkistä kärsimystä ei korvata surmansa saaneen läheiselle rikosvahinkolain perusteella.

Esinevahingon ja taloudellisen vahingon korvaaminen

Esine- ja taloudellisesta vahingosta voit saada korvausta vain erityisillä edellytyksillä.

Esinevahingosta voidaan maksaa korvausta, jos rikoksen tekijänä on

• rikoksen vuoksi vapautensa menettänyt henkilö,
• tahdostaan riippumatta laitokseen sijoitettu tai säilöön otettu henkilö tai
• lastensuojelulain nojalla huostaan otettu ja laitoshuoltoon sijoitettu lapsi

ja rikos on aiheutettu

• laitoksessa ollessa tai sijoitettuna laitoksen ulkopuolelle taikka
• lomalla tai karkumatkalla laitoksesta.

Lisäksi korvataan esinevahinko, jonka valvontarangaistukseen, yhdyskuntapalveluun tai nuorisorangaistukseen tuomittu, yhdistelmärangaistuksen valvonta-aikaa suorittava tai valvottuun koevapauteen sijoitettu on aiheuttanut palvelupaikan tai työelämään ja työn tekemiseen liittyvän perehtymispaikan järjestäjälle taikka sivulliselle suorittaessaan rangaistukseen kuuluvaa palkatonta työtä taikka tehtävää.

Esinevahinko sekä taloudellinen vahinko voidaan korvata myös, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

• vahinko on määrältään huomattava (vähintään 2 000 €) ja
• vahingon syntyyn on vaikuttanut rikoksen uhrin avuttomuus (ikä, sairaus, vamma).

Tällöin harkinnassa otetaan huomioon myös rikoksen uhrin taloudelliset ja muut olosuhteet.

Korvaukset kun rikoksella on aiheutettu kuolema

Jos rikoksella on aiheutettu kuolema, rikosvahinkolain nojalla korvataan:

Hautauskulut kohtuullisten kustannusten mukaan

• Mm. arkku, hautapaikka, hautakivi, muistotilaisuus, kuolinilmoitus
• Perunkirjoituskulut tai muut pesänselvityksestä aiheutuneet kustannukset eivät ole hautauskuluina korvattavia

Hautaamiseen liittyvät kulut kohtuullisten kustannusten mukaan

• Korvaukseen oikeutettuja ovat surmansa saaneen vanhemmat, lapset, aviopuoliso sekä muu näihin rinnastettava surmansa saaneelle erityisen läheinen henkilö
• Mm. matkakulut hautajaisiin, kukkalaitteet, suruvaatteet
• Vain suoranaiset kustannukset; esimerkiksi hautajaisiin osallistumisesta aiheutuvaa ansionmenetystä ei korvata

Elatuksen menetys

• Elatukseen tai elatusapuun oikeutettu (lapset, aviopuoliso) taikka muutoin surmansa saaneen elatuksen varassa ollut henkilö

Läheisen henkilövahinko

• Korvaukseen oikeutettuja ovat surmansa saaneen vanhemmat, lapset, aviopuoliso sekä muu näihin rinnastettava surmansa saaneelle erityisen läheinen henkilö silloin, kun kuolema on aiheutettu tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta.
• Tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja muut tarpeelliset kulut.
• Sairaanhoitoon välittömästi liittyvä lääkinnällinen kuntoutus.

Huom. Kuolemantapauksen aiheuttamaa henkistä kärsimystä ei korvata surmansa saaneen läheiselle rikosvahinkolain perusteella.

Korvaukset oikeudenkäynti- ja hakemuskuluista

Kohtuulliset oikeudenkäyntikulut?

Vahingonkorvausasian hoitamisesta tuomioistuimessa korvataan vakiintuneen korvauskäytännön mukaan 165 euroa/h lisättynä arvonlisäverolla eli 204,60 euroa/h. Määrä perustuu valtioneuvoston asetukseen oikeusavun palkkioperusteesta ja Valtiokonttorin korvaama tuntiveloitus on perusmäärä 110 euroa/h puolitoistakertaisena. Käytäntö perustuu Vakuutusoikeuden hyväksymään linjaan rikosvahinkolain mukaisten oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Lähtökohtaisesti vahingonkorvausasian hoitamisesta aiheutunut tuomioistuimen pääkäsittely korvataan istunnon keston mukaan. Lisäksi asian valmistelusta korvataan kohtuullinen tuntimäärä ja tuomion jälkeisistä toimista yhden tunnin työmäärä. Esitutkinnasta aiheutuneita kuluja ei korvata, sillä ne eivät ole suoranaisesti korvausasian hoitamisesta aiheutuneita kuluja.

Mistä asiamies hankitaan?

Pääsääntöisesti sinun on hankittava asiamies oikeudenkäyntipaikkakunnalta tai samasta tuomioistuinpiiristä. Valtiokonttori ei korvaa asiamiehen matkakuluja, mikäli asiamies on otettu muualta kuin oikeudenkäyntipaikkakunnalta tai samasta tuomioistuinpiiristä. Alle 20 km yhdensuuntaisen matkan kuluja ei korvata.

Muiden lakien ja vakuutusten nojalla saatavat korvaukset ovat ensisijaisia

Valtion varoista maksettava korvaus on aina toissijainen eli muiden lakien ja vakuutusten nojalla saatavat korvaukset vähennetään Valtiokonttorin myöntämästä korvauksesta. Mikäli sinulla on oikeus saada korvausta oikeudenkäyntikuluista esimerkiksi oikeusapulain tai oikeusturvavakuutuksen nojalla, on sinun haettava kulut ensin näistä järjestelmistä. Tavallisin vakuutuksesta myönnettävä korvaus on 8 500 euroa, joten useimmissa tapauksissa rikosvahinkolain mukaisia oikeudenkäyntikuluja ei tule korvattavaksi.

Hakemuskulujen korvaaminen

Sinulle voidaan maksaa kohtuullinen korvaus rikosvahinkohakemuksen tekemisestä aiheutuneista kuluista, jos

• sinulle on myönnetty oikeusapua tai määrätty oikeudenkäyntiavustaja asian tuomioistuinkäsittelyä varten tai
• asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, mutta sinä täytät oikeusavun saamisen taloudelliset edellytykset.

Sovinnolla vahvistettujen korvausten hakeminen

Rikoksesta aiheutuneiden vahingonkorvausten sovittelu ei estä korvausten hakemista valtiolta rikosvahinkolakiin perustuen.

Lähtökohtaisesti Valtiokonttori hyväksyy vahingonkorvauksista tehdyn sovinnon tuomioistuimen tai paikallisen sovittelutoimiston vahvistamana. Ensisijaisesti sopimus on kuitenkin sitova vain sen osapuolten välillä, joten sovintosopimus ei sido tai ole Valtiokonttorin antaman päätöksen pohjana samalla tavalla kuin tuomioistuimen tuomio.

Korvaukset suoritetaan aina rikosvahinkolain mukaisesti, joten korvausta ei makseta yli lain mukaisen enimmäismäärän, yli vakiintuneen korvauskäytännön eikä korvausta suoriteta, jos se ei ole rikosvahinkolain mukaan mahdollista.

Ansionmenetyskorvausta maksetaan hakijalle tapahtumasta aiheutuneen ansionmenetyksen mukaan, kuitenkin enintään 150 e/pv.

Oikeudenkäyntikuluista ei suoriteta korvausta jos ne on sopimuksessa sovittu jäävän kummankin osapuolen vahingoksi.

Muutoin sovittelun perusteella haettuja korvauksia käsitellään samoin periaattein rikosvahinkolain mukaisesti.

Ulosottoon hakemisesta syntyneitä kuluja ei korvata, sillä ne eivät ole aiheutuneet korvauksen hakemisesta Valtiokonttorista.

Muun lain nojalla ja muualta, esim. tekijältä ja vakuutuksesta saaduista korvauksista on aina ilmoitettava Valtiokonttorille. Valtion varoista maksettava korvaus on toissijainen ja aiheettomasti maksettu korvaus peritään takaisin.

Mikäli käräjäoikeuden vahvistaman sovinnon tai sovittelutoimistossa tehdyn sovinnon jälkeen syntyy uusia kuluja, voidaan näistä hakea korvausta suoraan Valtiokonttorilta.

Millainen korvaus maksetaan?

Korvauksen määrä

Korvaus määrätään lähtökohtaisesti vahingonkorvauslaissa säädettyjen perusteiden mukaan. Rikosvahinkolaki kuitenkin poikkeaa eräiltä osin siitä, mitä vahingonkorvauslaissa on säädetty.

Rikosvahinkolaki sisältää enimmäismäärät tietyille korvauksille ja korvaukseen tehtävän perusvähennyksen.  Korvausten enimmäismäärät ja perusvähennys vahvistetaan kolmen vuoden välein. Korvaukset on tarkistettu vuoden 2018 alussa.

Seuraavia enimmäismääriä sovelletaan 1.1.2018 alkaen tapahtuneisiin rikoksiin

• kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta 12 000 euroa
• kärsimys 3 600 euroa. Seksuaalirikoksen uhrille kärsimyksestä maksettava korvaus voi kuitenkin olla enintään 9 500 euroa tai, jos uhri oli tekohetkellä kahdeksaatoista (18) vuotta nuorempi, enintään 16 200 euroa
• enimmäiskorvaus henkilövahingosta ja kärsimyksestä on yhteensä 61 500 euroa
  
• ansionmenetyksestä maksettava korvaus sekä työnantajalle maksettava korvaus voi olla enintään 150 euroa päivältä (ei sisälly enimmäiskorvaukseen)
• surmansa saaneen läheiselle maksettava korvaus yhteensä enintään 6 000 euroa.
•  esinevahinko ja taloudellinen vahinko  yhteensä 31 000 euroa.

Muualta saadut korvaukset otetaan huomioon vähennyksenä Valtiokonttorin myöntämistä korvauksista.

Rikosvahinkolain perusteella maksettavalle korvaukselle ei makseta korkoa.

Perusvähennys

Vahinkoa kärsineelle saman vahinkotapahtuman perusteella kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta ja kärsimyksestä suoritettavien korvausten yhteismäärästä tehdään perusvähennys, jonka määrä on 220 euroa.

Tuomioistuimen ratkaisun vaikutus rikosvahinkokorvaukseen

Valtiokonttorin päätöksen perustana on tuomioistuimen päätös. Jos poikkeamme tuomioistuimen korvausasiassa antamasta ratkaisusta, perustelemme päätöksessämme poikkeamisen syyt.

Rikoksen tekijä on velvollinen maksamaan vahingon kärsineelle tuomioistuimen vahingonkorvauslain perusteella määräämän korvauksen. Oikeus korvauksen saamiseen rikoksen tekijältä siirtyy valtiolle siltä osin kuin Valtiokonttori on rikosvahinkolain perusteella myöntänyt korvausta vahinkoa kärsineelle.

Ennakkokorvaus

Sinulle voidaan vaatimuksestasi maksaa ennakkokorvausta, jos korvausasiasi ratkaisu viivästyy Valtiokonttorissa ja sinulla on ilmeinen oikeus määrältään merkittävään korvaukseen.

Toisessa EU-maassa rikoksella aiheutettu vahinko

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi Euroopan Unionin jäsenvaltiossa (muussa kuin Suomessa) etkä voi saada korvausta Suomen valtion varoista, sinulla voi olla oikeus saada korvausta sen jäsenvaltion lainsäädännön perusteella, jossa rikos tapahtui.

EU:n direktiivi rikoksen uhreille maksettavista korvauksista helpottaa korvausten hakemista

EU:n direktiivillä (2004/80/EY) on luotu yhteistyöjärjestelmä, jonka pyrkimyksenä on helpottaa rikosten uhrien mahdollisuutta hakea korvausta Euroopan unionin jäsenvaltioiden rajat ylittävissä tilanteissa.

Yhteistyöjärjestelmää sovelletaan jäsenvaltioiden alueella tehtyjen tahallisella väkivaltarikoksella aiheutettujen vahinkojen korvaamiseen. Korvaus myönnetään tekopaikkavaltion rikosvahinkojen korvaamisesta annetun lainsäädännön perusteella ja sen maksaa sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jonka alueella rikos on tehty.

Korvauksen hakeminen

Jos sinulla on asuinpaikka Suomessa, voit jättää Valtiokonttoriin hakemuksen, joka koskee muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tehdyllä väkivaltarikoksella aiheutetun vahingon korvaamista.

Valtiokonttori antaa sinulle yleistä neuvontaa liittyen korvauksen hakemiseen sekä tietoa siitä, miten korvaushakemus täytetään ja mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä.

Sinulta ei peritä maksuja eikä kuluja Valtiokonttorin antamista, Euroopan Unionin jäsenvaltioiden rajat ylittävien rikosvahinkojen korvauksen hakemiseen liittyvistä käännös- tai muista palveluista.

Mistä saa lisätietoja ja korvaushakemuslomakkeita?

Korvausta haetaan tekopaikkavaltion korvaushakemuslomakkeella. Lomakkeita ja lisätietoja saat Valtiokonttorista ja tekopaikkavaltion viranomaiselta.

Menettely rajat ylittävissä rikosvahingoissa. Menettelyn vaiheet ovat:

1. Euroopan Unionin alueella tapahtuneen tahallisen väkivaltarikoksen uhri, jolla on asuinpaikka Suomessa, voi tehdä hakemuksen rikosvahinkojen korvaamiseksi suomen tai ruotsin kielellä tai tekopaikkavaltion hyväksymällä kielellä.

2. Valtiokonttori avustaa hakijaa hakemuksen tekemisessä, neuvoo todistusasiakirjojen hankkimisessa ja lähettää hakemuksen tekopaikkavaltion viranomaiselle. Valtiokonttori käännättää tarvittaessa asiakirjat tekopaikkavaltion viranomaisen hyväksymälle kielelle.

3. Valtiokonttori ei saa arvioida hakemusta.

4. Tekopaikkavaltion viranomainen ilmoittaa hakijalle ja Valtiokonttorille:

• asian käsittelystä vastaavan yhteyshenkilön tai osaston
• mahdollisuuksien mukaan arvion siitä, mihin mennessä päätös tullaan tekemään.

5. Tekopaikkavaltion viranomainen voi esittää lisätietopyyntöjä. Valtiokonttori antaa tarvittaessa hakijalle neuvoja lisätietopyyntöihin vastaamisessa. Valtiokonttori toimittaa hakijan pyynnöstä lisätiedot tekopaikkavaltion viranomaiselle.

6. Tekopaikkavaltion viranomainen voi halutessaan kuulla hakijaa, todistajaa tai asiantuntijaa. Kuuleminen voidaan järjestää Valtiokonttorin avustuksella tai Valtiokonttori voi kuulla henkilöä ja toimittaa kuulemisesta selvityksen tekopaikkavaltion viranomaiselle.

7. Tekopaikkavaltion viranomainen lähettää päätöksen hakijalle ja Valtiokonttorille.

Voinko saada rikoksen uhrina juristin apua rikosvahinkohakemuksen tekemiseen?

Sinulle voidaan maksaa kohtuullinen korvaus rikosvahinkohakemuksen tekemisestä aiheutuneista kuluista, jos sinulle on myönnetty oikeusapua tai määrätty oikeudenkäyntiavustaja asian tuomioistuinkäsittelyä varten tai asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, mutta sinä täytät oikeusavun saamisen taloudelliset edellytykset.

Ulosottolaitos

Ulosottolaitos aloitti toimintansa 1.12.2020

Ulos­ot­to­lai­tos, on muo­dos­tet­tu ai­em­min toi­mi­neis­ta 22 ulos­ot­to­vi­ras­tos­ta ja Val­ta­kun­nan­vou­din­vi­ras­tos­ta.

Uudistuksen myötä paikallisten ulosottovirastojen ja Ahvenanmaan maakunnanvoudinviraston aiemmin hoitamat ulosoton täytäntöönpanotehtävät siirtyivät Ulosottolaitoksen hoidettavaksi.

Valtaosa ulosoton rahasaatavien perinnästä hoidetaan valtakunnallisessa perustäytäntöönpanon toimintayksikössä sähköisesti, eikä tämä edellytä velallisen tapaamista.

Ulosottolaitoksen viisi laajan täytäntöönpanon alueellista toimintayksikköä vastaa omilla alueillaan muun muassa ulosmitatun omaisuuden myynnistä sekä muista vaativammista täytäntöönpanotehtävistä. Lisäksi vaativia, viranomaisyhteistyötä edellyttäviä tehtäviä hoidetaan valtakunnallisessa erityistäytäntöönpanon toimintayksikössä. Ulosottolaitoksessa on myös viraston toimintoja tukeva yhteiset palvelut -yksikkö.

Ulosottolaitoksen keskushallinnolle siirtyi aiemmin Valtakunnanvoudinvirastolle ja ulosottovirastoille kuuluneita hallintoon, kehittämiseen ja ohjaukseen sekä oikeudellisiin kysymyksiin liittyviä tehtäviä.

Ulosoton toimipaikat säilyivät

Ulosoton 64 toimipaikkaa säilyivät uudistuksessa ennallaan. Ulosoton toimipaikoissa voi asioida niiden aukioloaikoina.

Osa virkanimikkeistä muuttui, vastaava ulosottomies voi vaihtua

Uudistuksen myötä ulosottotehtäviä hoitavat ulosottotarkastajat, ulosottoylitarkastajat sekä kihlakunnanvoudit. Kihlakunnanulosottomiehen virkanimike poistui käytöstä.

• velallisilla on edelleen vastaava ulosottomies, jonka yhteystiedot näkyvät asiakkaan saamasta kirjeestä tai ulosoton sähköisestä asiointipalvelusta käyttökatkon jälkeen joulukuussa
• velallisen vastaava ulosottomies voi vaihtua muutosten johdosta

Toimipaikkojen käyntiosoitteet

Ete­lä-Suo­mi

Toi­mi­pai­kat: Es­poo, Hel­sin­ki, Hy­vin­kää, Jär­ven­pää, Loh­ja, Por­voo, Raa­se­po­ri, Van­taa

Puhelin

Valtakunnallinen asiakaspalvelunumero 029 56 58800

Vastaavan ulosottomiehen yhteystiedot

Vastaavan ulosottomiehen yhteystiedot on ilmoitettu ulosotosta lähetetyissä asiakirjoissa sekä sähköisessä asiointipalvelussa kohdassa Omat tiedot.

Postiosoite

Ulosottolaitoksen täytäntöönpanotehtäviä hoitavilla yksiköillä on yhteinen valtakunnallinen postiosoite.

PL 1, 00067 Ulosottolaitos

Käyntiosoitteet ja asiakaspalvelun aukioloajat

Espoo

Avoinna arkisin 9−15

Vitikka 1 B 2, 4.krs, 02630 Espoo

Helsinki

Avoinna arkisin 8−16.15

Mäkelänkatu 2 A, 5.krs, 00500 Helsinki

Hyvinkää

Urakankatu 1, 05900 Hyvinkää

Järvenpää

Mannilantie 26−28, 04400 Järvenpää

Lohja

Postikatu 3 B, 08100 Lohja

Porvoo

Tulliportinkatu 1, 06100 Porvoo

Raasepori

Ajurinpuisto 4, 2.krs, 10600 Raasepori

Vantaa

Avoinna arkisin 9−15

Teknobulevardi 7 H, 01530 Vantaa

Länsi-Suomi

Toi­mi­pai­kat: Huit­ti­nen, Kan­kaan­pää, Kau­ha­jo­ki, Kok­ko­la, Kris­tii­nan­kau­pun­ki, Loi­maa, Pa­rai­nen, Pie­tar­saa­ri, Pori, Rau­ma, Salo, Sei­nä­jo­ki, Tur­ku, Uusi­kau­pun­ki, Vaa­sa

Puhelin

Valtakunnallinen asiakaspalvelunumero 029 56 58800

Vastaavan ulosottomiehen yhteystiedot

Vastaavan ulosottomiehen yhteystiedot on ilmoitettu ulosotosta lähetetyissä asiakirjoissa sekä sähköisessä asiointipalvelussa kohdassa Omat tiedot.

Postiosoite

Ulosottolaitoksen täytäntöönpanotehtäviä hoitavilla yksiköillä on yhteinen valtakunnallinen postiosoite.

PL 1, 00067 Ulosottolaitos

Käyntiosoitteet ja asiakaspalvelun aukioloajat

Huittinen

Kappelikuja 3, 32700 Huittinen

Kankaanpää

Paasikivenkatu 13, 38700 Kankaanpää

Kauhajoki

Topeeka 24, 2.krs, 61800 Kauhajoki

Kokkola

Kaarlelankatu 74, 2. krs, 67100 Kokkola

Kristiinankaupunki

Parmaninkatu 11 C, 64100 Kristiinankaupunki

Loimaa

Vareliuksenk. 2 B, 32200 Loimaa

Parainen

Rantatie 30, 2.krs, 21600 Parainen

Pietarsaari

Kanavapuistikko 1, 2. krs, 68600 Pietarsaari

Pori

Avoinna arkisin 9−15

Valtakatu 12 C 5 krs, 28100 Pori

Rauma

Aittakarinkatu 21, 26100 Rauma

Salo

Kirkkokatu 1−3, 3.krs, 24100 Salo

Seinäjoki

Avoinna arkisin 9−15

Juhonkatu 4, 3. krs, 60320 Seinäjoki

Turku

Avoinna arkisin 8−16.15

Sairashuoneenkatu 2−4, 20100 Turku

Uusikaupunki

Välskärintie 2 C, 23500 Uusikaupunki

Vaasa

Avoinna arkisin 9−15

Korsholmanpuistikko 45, 3. krs, 65101 Vaasa

Itä-Suomi

Toi­mi­pai­kat: Ii­sal­mi, Joen­suu, Kot­ka, Kou­vo­la, Kuo­pio, Lap­peen­ran­ta, Mik­ke­li, Nur­mes, Piek­sä­mä­ki, Sa­von­lin­na, Var­kaus

Puhelin

Valtakunnallinen asiakaspalvelunumero 029 56 58800

Vastaavan ulosottomiehen yhteystiedot

Vastaavan ulosottomiehen yhteystiedot on ilmoitettu ulosotosta lähetetyissä asiakirjoissa sekä sähköisessä asiointipalvelussa kohdassa Omat tiedot.

Postiosoite

Ulosottolaitoksen täytäntöönpanotehtäviä hoitavilla yksiköillä on yhteinen valtakunnallinen postiosoite.

PL 1, 00067 Ulosottolaitos

Käyntiosoitteet ja asiakaspalvelun aukioloajat

Iisalmi

Virrankatu 2, 2.krs, 74100 Iisalmi

Joensuu

Avoinna arkisin 9−15

Torikatu 36 A, 1.krs, 80100 Joensuu

Kotka

Vuorikatu 5 C, 48100 Kotka

Kouvola

Avoinna arkisin 9−12

Vuorikatu 1, 45100 Kouvola

Kuopio

Avoinna arkisin 9−15

Viestikatu 3, 70600 Kuopio

Lappeenranta

Avoinna arkisin 9−12

Pormestarinkatu 1 A, 2. krs, 53100 Lappeenranta

Mikkeli

Avoinna arkisin 9−12

Raatihuoneenkatu 5, 5.krs, 50100 Mikkeli

Nurmes

Nurmeksenkatu 25, 75500 Nurmes

Pieksämäki

Savontie 18, 76100 Pieksämäki

Savonlinna

Olavinkatu 24, 3.krs, 57130 Savonlinna

Varkaus

Pirnankatu 2, 2.krs, 78200

Sisä-Suomi

Toi­mi­pai­kat: Fors­sa, Hä­meen­lin­na, Ikaa­li­nen, Jy­väs­ky­lä, Jäm­sä, Kan­ga­sa­la, Lah­ti, Mänt­tä-Vilp­pu­la, No­kia, Rii­hi­mä­ki, Tam­pe­re, Val­kea­kos­ki, Ääne­kos­ki

Puhelin

Valtakunnallinen asiakaspalvelunumero 029 56 58800

Vastaavan ulosottomiehen yhteystiedot

Vastaavan ulosottomiehen yhteystiedot on ilmoitettu ulosotosta lähetetyissä asiakirjoissa sekä sähköisessä asiointipalvelussa kohdassa Omat tiedot. Tutustu sähköiseen asiointipalveluun ja asioi verkossa.

Postiosoite

Ulosottolaitoksen täytäntöönpanotehtäviä hoitavilla yksiköillä on yhteinen valtakunnallinen postiosoite.

PL 1, 00067 Ulosottolaitos

Toimipaikkojen käyntiosoitteet ja aukioloajat

Forssa

Rautatienkatu 18, 30420 Forssa

Hämeenlinna

Avoinna arkisin 9−15

Arvi Kariston katu 5, 4.krs, Hämeenlinna

Ikaalinen

Vanha Tampereentie 9, 39500 Ikaalinen

Jyväskylä

Avoinna arkisin 9−15

Vapaudenkatu 54, 40100 Jyväskylä

Jämsä

Keskuskatu 17, 42101 Jämsä

Kangasala

Kuohunharjuntie 9, 36200 Kangasala

Lahti

Avoinna arkisin 9−15

Kirkkokatu 12 A, 4.krs, 15140 Lahti

Mänttä-Vilppula

Ratakatu 12-14, 35800 Mänttä

Nokia

Nokian valtatie 25 E, 37100 Nokia

Riihimäki

Temppelikatu 10 B, 3.krs, 11100 Riihimäki

Tampere

Avoinna arkisin 8−16.15

Kelloportinkatu 5 A, 3.krs, 33100 Tampere

Valkeakoski

Apiankatu 5, 37600 Valkeakoski

Äänekoski

Teollisuuskatu 3, 44150 Äänekoski

Pohjois-Suomi

Toi­mi­pai­kat: Ina­ri, Haa­pa­jär­vi, Kemi, Ke­mi­jär­vi, Kuh­mo, Kuusa­mo, Ka­jaa­ni, Muo­nio, Oulu, Pel­lo, Pu­das­jär­vi, Raa­he, Ro­va­nie­mi, So­dan­ky­lä, Suo­mus­sal­mi, Yli­vies­ka

Puhelin

Valtakunnallinen asiakaspalvelunumero 029 56 58800

Vastaavan ulosottomiehen yhteystiedot

Vastaavan ulosottomiehen yhteystiedot on ilmoitettu ulosotosta lähetetyissä asiakirjoissa sekä sähköisessä asiointipalvelussa kohdassa Omat tiedot. Tutustu sähköiseen asiointipalveluun ja asioi verkossa.

Postiosoite

Ulosottolaitoksen täytäntöönpanotehtäviä hoitavilla yksiköillä on yhteinen valtakunnallinen postiosoite.

PL 1, 00067 Ulosottolaitos

Toimipaikkojen käyntiosoitteet ja aukioloajat

Inari

Ivalontie 10, 2. krs, 99800 Ivalo

Haapajärvi

Kustaa Vaasankatu 2, 85800 Haapajärvi

Kajaani

Avoinna arkisin 9−12

Lönnrotinkatu 2 A, 4.krs, 87100 Kajaani

Kemi

Avoinna arkisin 9−12

Valtakatu 28, 4.krs, 94100 Kemi

Kemijärvi

Vapaudenkatu 11, 2.krs 98100 Kemijärvi

Kuhmo

Koulukatu 6, 88900 Kuhmo

Kuusamo

Kaiterantie 20, 93600 Kuusamo

Muonio

Yrjö Kokontie 4, 2.krs., 99300

Oulu

Avoinna arkisin 8−16.15

Rata-aukio 2, 4.krs. 90130 Oulu

Pello

Asiakaspalvelua vain ajanvarauksella

Pudasjärvi

Jukolantie 1, 93100 Pudasjärvi

Raahe

Avoinna tiistaisin ja torstaisin 9−12

Kummatinkatu 6, 92150 Raahe

Rovaniemi

Avoinna arkisin 9−15

Hallituskatu 5 C 4. krs, 96100 Rovaniemi

Sodankylä

Toivonniementie 1, 2.krs, 99600 Sodankylä

Suomussalmi

Keskuskatu 18, 89600 Suomussalmi

Ylivieska

Valtakatu 4, 84100 Ylivieska

Vanhat ulosottopiirit:

Etelä Karjalan ulosottovirasto, Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto, Etelä-Savon ulosottovirasto, Helsingin ulosottovirasto, Itä- ja Keski-Uusimaan ulosottovirasto, Kainuun ulosottovirasto, Kanta-Hämeen ulosottovirasto, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirasto, Keski-Suomen ulosottovirasto, Kymenlaakson ulosottovirasto, Landskapsfogdeämbetet i landskapet Åland, Lapin ulosottovirasto, Länsi-Pohjan ulosottovirasto, Länsi-Uusimaan ulosottovirasto, Oulun seudun ulosottovirasto, Pirkanmaan ulosottovirasto, Pohjois-Karjalan ulosottovirasto, Pohjois-Savon ulosottovirasto, Päijät-Hämeen ulosottovirasto, Raahen seudun ulosottovirasto, Satakunnan ulosottovirasto, Varsinais-Suomen ulosottovirasto