Rikoslain 37 luku: Maksuvälinerikoksista

1 § (2001/369)

Rahanväärennys

Joka valmistaa väärää rahaa tai väärentää rahaa saattaakseen sen käypänä liikkeeseen taikka tässä tarkoituksessa tuo maahan, vie maasta, hankkii, vastaanottaa, kuljettaa tai toiselle luovuttaa vääräksi tai väärennetyksi tietämäänsä rahaa, on tuomittava rahanväärennyksestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.

KKO:2001:45 THO:2007:9

2 § (1990/769)

Törkeä rahanväärennys

Jos rahanväärennyksessä

1) väärän tai väärennetyn rahan määrä tai arvomäärä on huomattava tai

2) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti

ja rahanväärennys on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästärahanväärennyksestä vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.

Syyte käräjäoikeudessa voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

TÖRKEÄ RAHANVÄÄRENNYS Rikoslaki 37 luku 2 § 1 A ja B ovat yhdessä ja yksissä tuumin saattaakseen väärää rahaa käypänä liikkeeseen tuoneet maahan vääriksi tietämiään 500 euron seteleitä yhteensä 21 kappaletta eli väärää rahaa 10 500 euron arvosta. Väärät setelit on valmistettu offsetpainomenetelmällä ja niissä on ollut vesileima-, turvalanka- ja hologrammijäljitelmät sekä jäljitelty UV-valossa näkyviä turvatekijöitä. A ja B ovat luovuttaneet kyseisistä seteleistä toisille 13 kappaletta. Seteleitä on levitetty maksuvälineeksi tehtäessä noin 100 euron ostoksia ja näin ollen vaihtorahana on saatu noin 400 euroa käypää rahaa per ostokerta. Tämän lisäksi A ja B ovat ainakin neljä eri kertaa yrittäneet levittää väärennettyjä 500 euron seteleitä. Loput kahdeksan väärennettyä 500 euron seteliä ovat löytyneet heidän käytössänsä olleesta autosta. Koska rahanväärennyksessä rikos on tehty erityisen suunnitelmallisesti levittäen rahaa lyhyen ajan sisällä usealla eri kerralla eri puolilla Suomea useissa eri liikkeissä ja kun väärennetyn rahan arvomäärä on huomattavan suuri, on rahanväärennystä pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

8 § (1990/769)

Maksuvälinepetos

Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä,

1) käyttää maksuvälinettä ilman sen laillisen haltijan lupaa, lupaan perustuvan oikeutensa ylittäen tai muuten ilman laillista oikeutta tai

2) luovuttaa maksuvälineen tai maksuvälinelomakkeen toiselle saattaakseen sen ilman laillista oikeutta käytettäväksi,

on tuomittava maksuvälinepetoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Tämä lisäys/muutos tuli voimaan 1.9.1997 (1997/602)

Maksuvälinepetoksesta tuomitaan myös se, joka tilin katteen tai sovitun enimmäisluottorajan ylittäen väärinkäyttää 1 momentissa tarkoitettua maksuvälinettä ja siten aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa, jollei hänellä maksuvälinettä käyttäessään ollut aikomus viipymättä korvata vahinko.

KKO:1996:41 KKO:1996:42 KKO:1994:67 KKO:1995:45 KKO:1999:110 KKO:2019:44 KouHO:2009:9

Syyte käräjäoikeudessa voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

MAKSUVÄLINEPETOS Rikoslaki 37 luku 8 § A on, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä, käyttänyt B:n pankkikorttia ilman sen laillisen haltijan lupaa nostamalla pankkiautomaatilta 60 euroa ja yrittämällä nostaa hetkeä myöhemmin vielä 20 euroa siinä kuitenkaan onnistumatta, koska tilillä ei silloin ollut riittävää katetta.

9 § (1990/769)

Törkeä maksuvälinepetos

Jos maksuvälinepetoksessa

1) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa tai

2) rikoksentekijä on rikoksen tekemistä varten tehnyt tai teettänyt maksuvälinelomakkeita, joista rikoksessa käytetty maksuväline on valmistettu, taikka rikos muuten tehdään erityisen suunnitelmallisesti

ja maksuvälinepetos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästämaksuvälinepetoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

10 § (1990/769)

Lievä maksuvälinepetos

Jos maksuvälinepetos, huomioon ottaen tavoitellun hyödyn tai aiheutetun vahingon määrä taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä maksuvälinepetoksesta sakkoon.

Syyte käräjäoikeudessa voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

LIEVÄ MAKSUVÄLINEPETOS Rikoslaki 37 luku 10 § A on anastettuaan B:n Visa Electron-kortin, hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä käyttänyt korttia ilman sen laillisen haltijan B:n lupaa 11 euron suuruisen ostoksen maksamiseen. Maksuvälinepetos on ottaen huomioon tavoitellun hyödyn määrä kokonaisuutena arvostellen vähäinen.