Rikoslain 39 luku: Velallisen rikoksista

1 § (2003/61)

Velallisen epärehellisyys

Velallinen, joka

1) hävittää omaisuuttaan,

2) ilman hyväksyttävää syytä lahjoittaa tai muuten luovuttaa omaisuuttaan,

3) siirtää omaisuuttaan ulkomaille saattaakseen sen velkojiensa ulottumattomiin taikka

4) lisää perusteettomasti velvoitteitaan

ja siten aiheuttaa maksukyvyttömäksi tulemisensa tai oleellisesti pahentaa maksukyvyttömyyttään, on tuomittava velallisen epärehellisyydestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

KKO:1998:10 KKO:1998:56 KKO:1998:110 KKO:2000:74 KKO:2002:11 KKO:2002:46 KKO:2005:119 KKO:2005:68 KKO:2010:85 KKO:2011:33 KKO:2005:119  KKO:2009:70  KKO:2018:12 KKO:2011:64

Syyte käräjäoikeudessa voisi olla seuraavanlainen:

VELALLISEN EPÄREHELLISYYS Rikoslaki 39 luku 1 § A on velallisen, X Oy:n puolesta toimineena ja yhtiössä tosiasiallista määräysvaltaa käyttäneenä henkilönä ilman hyväksyttävää syytä luovuttanut yhtiön varoja 25000 euroa, ja siten aiheuttanut yhtiön maksukyvyttömäksi tulemisen tai oleellisesti pahentanut yhtiön maksukyvyttömyyttä. Varojen luovuttaminen on tapahtunut joko ottamalla varoja itselle tai toiselle lähipiiriin kuuluvalle henkilölle ja siten siirtämällä varat pois yhtiöstä yhtiölle kuulumattomiin menoihin.

Velallisen epärehellisyydestä on kysymys, kun velallinen jollakin tunnusmerkistössä mainitulla tekotavalla (esim. hävittää omaisuuttaan, ilman hyväksyttävää syytä lahjoittaa tai muuten luovuttaa omaisuuttaan) aiheuttaa maksukyvyttömyyden tai pahentaa oleellisesti maksukyvyttömyyttään. Omaisuuden hävittäminen tarkoittaa toimia, joiden avulla velallisen omaisuus saatetaan velkojien ulottumattomiin. Kyse on vaarantamisrikoksesta, jolla teolla voidaan vahingoittaa velkojien taloudellisia etuja. Rangaistavuuden edellytyksenä on toisin sanoen velallisen tekojen vaikutus tämän kykyyn suoriutua velvoitteistaan. Törkeäksi teon tekee mm. huomattavan hyödyn tavoittelu tai teon tekeminen erityisen suunnitelmallisesti.

1 a § (1994/317)

Törkeä velallisen epärehellisyys

Jos velallisen epärehellisyydessä

1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä,

2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa velkojille tai

3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti

ja velallisen epärehellisyys on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä velallisen epärehellisyydestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

KKO:2004:89 KKO:2011:52 KKO:2013:71 KKO:2018:1 KKO 2020:98 KKO 2020:101

Syyte käräjäoikeudessa voisi olla seuraavanlainen:

TÖRKEÄ VELALLISEN EPÄREHELLISYYS Rikoslaki 39 luku 1a § A on nostanut määräysvallastaan olleesta X Oy:stä osakaslainaa yhteensä 25000 euroa. Lainasta ei ole laadittu velkakirjaa eikä tehty lyhennyssuunnitelmaa. Lainalle ei ole annettu osakeyhtiölain edellyttämää turvaavaa vakuutta eikä yhtiöllä ole ollut voitonjakokelpoisia varoja. Lisäksi A on nostanut yhtiöstä lainaa 10000 euroa, joka on kirjattu tilille muut lyhytaikaiset velat. Yhtiö on asetettu konkurssiin. Yhtiölle on jäänyt verovelkaa 50000 euroa ja YEL-vakuutusmaksusaatavia 5000 euroa. Teollaan A on ilman hyväksyttävää syytä luovuttanut velallisyhtiöstä omaisuutta itselleen ja siten aiheuttanut X Oy:n maksukyvyttömäksi tulemisen tai oleellisesti pahentanut yhtiön maksukyvyttömyyttä. Velallisen epärehellisyydessä on tavoiteltu ja saatu huomattavaa hyötyä ja aiheutettu erityisen tuntuvaa vahinkoa velkojille ja velallisen epärehellisyys on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

2 § (1990/769)

Velallisen petos

Velallinen, joka hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä konkurssi-, ulosotto-, velkajärjestely- tai saneerausmenettelyssä Tämä lisäys/muutos tuli voimaan 1.7.1993 (1993/610)

1) salaa omaisuuttaan,

2) ilmoittaa kokonaan tai osittain perusteettoman taikka valeoikeustoimeen perustuvan velvoitteen,

3) antaa muun väärän tai harhaanjohtavan tiedon velkojien kannalta merkityksellisestä seikasta, tai

4) jättää ilmoittamatta velan,

on tuomittava velallisen petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Tämä lisäys/muutos tuli voimaan 8.2.1993 (1993/54)

Jos velallinen oikaisee erehdyttävän tiedon tai muuten ehkäisee tekonsa vaikutuksen menettelyyn, ennen kuin hän vahvistaa pesäluettelon oikeaksi tai erehdyttävä tieto muuten vaikuttaa menettelyyn, ei tekoa pidetä velallisen petoksena.

KKO:1995:64 KKO:1995:163 KKO:1984-II-168 KKO:2000:39 KKO:2004:112 KKO:2009:25

Syyte käräjäoikeudessa voisi olla seuraavanlainen:

VELALLISEN PETOS Rikoslaki 39 luku 2 § 1 A on hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä ulosottoviranomaisen toimittamassa ulosottoselvityksessä salannut sen, että hänellä on ollut työtuloa X Oy:ltä kaikkiaan 10000 euroa. A on kertonut saavansa vain työttömyyskorvausta, eikä hänellä ole ollut olemassa mitään muita tuloja. Ulosottoselvityksen tekemisen aikaan A on ollut ansiotyössä mainitussa yhtiössä.

3 § (1990/769)

Törkeä velallisen petos

Jos velallisen petoksessa

1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä tai

2) velallinen vahvistaa väärän tai harhaanjohtavan tiedon tuomioistuimessa oikeaksi

ja velallisen petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästävelallisen petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

KKO:2002:122 KKO:2003:13 KKO:2009:63 KKO:2004:112 KKO:2010:49

Syyte käräjäoikeudessa voisi olla seuraavanlainen:

TÖRKEÄ VELALLISEN PETOS A on tehdyssä ulosottoselvityksessä hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä antanut väärän tiedon velkojien kannalta merkityksellisestä seikasta tai salannut sellaisen merkityksellisen tiedon: A ei ole ulosottoselvityksessä ilmoittanut omistamistaan 25000 eurosta eikä sitä, että hänellä on tallelokero, jossa mainitut rahat olivat ulosottoselvityksen tekoaikaan. Teolla on tavoiteltu huomattavaa hyötyä ja teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

6 § (2003/61)

Velkojansuosinta

Jos velallinen, joka tietää itsensä kyvyttömäksi täyttämään velvoitteensa, suosiakseen tiettyä velkojaa muiden velkojien kustannuksella

1) maksaa ennenaikaisesti velan olosuhteissa, joissa maksu ei ole tavanomainen,

2) antaa velkojan saatavasta vakuuden, josta ei ollut sovittu tai jota velallinen ei ollut luvannut velkasuhteen syntyessä,

3) käyttää velvoitteen täyttämiseen epätavallista maksuvälinettä olosuhteissa, jotka huomioon ottaen maksua ei voida pitää tavanomaisena, taikka

4) ryhtyy muuhun sellaiseen velkojan asemaa parantavaan järjestelyyn,

hänet on tuomittava velkojansuosinnasta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

KKO:2009:70 KKO:2018:67