Rikoslain 47 luku: Työrikoksista

1 § (2018/217)

Työturvallisuusrikos

Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta

1) rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tai

2) aiheuttaa työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden tai epäkohdan taikka mahdollistaa työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen laiminlyömällä valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä tai jättämällä huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä,

on tuomittava työturvallisuusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Rangaistus kuolemantuottamuksesta, vammantuottamuksesta ja vaaran aiheuttamisesta säädetään 21 luvun 8–11 ja 13 §:ssä.

Työturvallisuusrikoksena ei kuitenkaan pidetä yksittäistä työturvallisuusmääräysten rikkomista, joka on työturvallisuuden kannalta vähäinen ja josta säädetään rangaistus työturvallisuuslain (738/2002) 63 §:ssä, työterveyshuoltolain (1383/2001) 23 §:ssä tai laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain (395/2012) 20 §:ssä.

KKO:1993:162 KKO:2012:105 KKO:2013:56 KKO:2014:75 HelHO:2012:8

Syyte käräjäoikeudessa voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

TYÖTURVALLISUUSRIKOS Rikoslaki 47 luku 1 § 1 Työturvallisuuslaki 8 §, 10 § 41 § 1 ja 41 § 1-2 Valtioneuvoston päätös (856/1998) 2 § 1, 3 § 1-2, 6 § 1, 8 § 1, 13 § ja 17 § A ja B ovat X Oy -nimisen työnantajan edustajina, huolimattomuudesta rikkoneet työturvallisuudesta annettuja säännöksiä sekä mahdollistaneet työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen laiminlyömällä valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä X Oy:n tuotantotiloissa

Työturvallisuuslain 8 §:n mukaan työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon muun muassa työhön, työolosuhteisiin ja työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan poistettava vaaratekijät jatkuvasti tarkkaillen työympäristöä, työyhteisöä ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa.

Työturvallisuuslain 10 §:n mukaan työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava muun muassa työstä ja työolosuhteista aiheutuvat vaaratekijät ottaen huomioon muun ohella tapaturman vaara kiinnittäen huomiota erityisesti kyseisessä työssä ja työpaikassa esiintyviin työturvallisuuslain 5 luvussa tarkoitettuihin vaaroihin.

Työturvallisuuslain 5 luvussa on työtä ja työolosuhteita koskevia tarkempia säännöksiä. Siihen sisältyvässä työturvallisuuslain 41 §:ssä on säädetty muun muassa koneiden käytöstä. Sen mukaan koneiden tarpeellisista suojalaitteista on huolehdittava. Koneiden käyttö ei saa aiheuttaa vaaraa niillä työskenteleville työpaikan työntekijöille tai muille työpaikalla oleville henkilöille. Pääsyä koneen vaara-alueelle on rajoitettava muun muassa suojusten ja turvalaitteiden avulla.

Valtioneuvoston päätöksellä työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 865/1998 siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen on annettu tarkempia säännöksiä muun muassa koneiden turvallisesta käytöstä. Päätöksen 2 §:n 1 momentin mukaan työnantajan tulee huolehtia siitä, että työssä käytettäväksi hankittava työväline täyttää sitä koskevat vaatimukset sen mukaan kuin vaatimuksista erikseen säädetään, tai jos tällaisia säännöksiä ei ole, tämän päätöksen 2 ja 3 luvun mukaiset vaatimukset. Päätöksen 3 §:n 1 momentin mukaan työnantajan tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että työntekijä voi käyttää hänen käyttöönsä annettua työvälinettä turvallisuutensa vaarantumatta. Valitessaan työvälinettä työntekijän käyttöön työnantajan tulee ottaa huomioon työn luonne ja työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat työpaikan erityisolosuhteet sekä kyseisen työvälineen käytöstä aiheutuvat vaarat.

Päätöksen 6 §:n mukaan työnantajan tulee antaa työntekijälle, valmistajan ja maahantuojan ohjeet huomioiden, riittävästi opetusta ja ohjausta työvälineen käytöstä, sen käytöstä saaduista kokemuksista ja vaarojen välttämisestä sekä ennalta-arvattivista poikkeuksellisista tilanteista. Työvälineen käytössä on noudatettava annettuja ohjeita sekä huolellisuutta ja varovaisuutta.

Päätöksen 8 §:n mukaan työnantajan tulee valvoa käytettävän työvälineen kuntoa soveltuvin keinoin. Työvälineitä tai niiden osia ei saa kuorimittaa tai rasittaa työssä siten, että sen vuoksi aiheutuu vaaraa.

Päätöksen 13 §:n mukaan mahdollisuuksien mukaan ja laitteeseen liittyvistä vaaroista ja sen normaalista pysähtymisajasta riippuen työvälineessä on oltava hätäpysäytyslaite.

Päätöksen 17 §:n mukaan jos on vaara koskettaa työvälineen liikkuvia osia, mikä voisi johtaa tapaturmiin, nämä osat on varustettava suojuksin ja laittein, jostka estävät pääsyn vaaravyöhykkeille tai jotka pysäyttävät vaarallisten osien liikkeet ennen kuin vaaravyöhyke saavutetaan.

Työturvallisuuslaki asettaa velvollisuuksia myös työntekijälle. Hänen on lain 18 §:n mukaan noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita sekä muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ylläpitämiseksi tarvittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissä olevin keinoin myös omasta turvallisuudestaan.

2 § (1995/578)

Työaikasuojelurikos

Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta

1) työntekijän vahingoksi laiminlyö työaika- tai vuosilomakirjanpidon, pitää sitä väärin, muuttaa, kätkee tai hävittää sen taikka tekee sen mahdottomaksi lukea tai

2) menettelee työaika- tai vuosilomalainsäädännössä rangaistavaksi säädetyllä tavalla työsuojeluviranomaiselta saadusta kehotuksesta, määräyksestä tai kiellosta huolimatta,

on tuomittava työaikasuojelurikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Syyte käräjäoikeudessa voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

TYÖAIKASUOJELURIKOS Rikoslaki 47 luku 2 § Työaikalaki 19 § 1 ja 2 sekä 42 § 3 A on toimitusjohtajana toimiessaan X Oy:n palveluksessa ja tehtävissään työnantajan edustajana tahallaan tai ainakin törkeästä huolimattomuudesta menetellyt työaikalainsäädännössä rangaistavaksi säädetyllä tavalla ylityötä teettäessään. A on tehnyt tämän työsuojeluviranomaiselta saaduista kehotuksista huolimatta. Toimitusjohtaja A:n alaisuudessa on teetetty koko vuoden ylitöitä yli työaikalain sallimien enimmäismäärien, jotka ovat olleet enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjaksona, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa ja lisäylityönä 80 tuntia kalenterivuodessa, jos siitä on sovittu. Tällaista sopimusta yhtiössä ei ole ollut työntekijöiden kanssa.

3 § (2009/885)

Työsyrjintä

Työnantaja tai tämän edustaja, joka työpaikasta ilmoittaessaan, työntekijää valitessaan tai palvelussuhteen aikana ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa työnhakijan tai työntekijän epäedulliseen asemaan

1) rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden tai terveydentilan taikka

2) uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella,

on tuomittava työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

KKO:2015:41 KKO:2016:53 KKO:2018:46 HelHO:2007:5  HelHO:2009:10 KKO 2020:97

3 a § (2004/302)

Kiskonnantapainen työsyrjintä

Jos työsyrjinnässä asetetaan työnhakija tai työntekijä huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työnhakijan tai työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä, tekijä on, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, tuomittava kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

THO:2013:8

6 a § (2004/302)

Luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttö

Työnantaja tai tämän edustaja, joka ottaa palvelukseen tai pitää palveluksessa ulkomaalaisen, jolla ei ole työntekijän oleskelulupaa tai muuta työntekoon Suomessa oikeuttavaa lupaa, on tuomittava luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä tuomitaan myös urakan tai aliurakan antaja tai työn teettäjä taikka heidän edustajansa, joka laiminlyö varmistautua siitä, että sen ulkomaiselle yritykselle antamassa urakointi- tai aliurakointityössä taikka ulkomaisen yrityksen sen käyttöön asettamana vuokratyövoimana työskentelevillä ulkomaalaisilla työntekijöillä on työntekijän oleskelulupa tai muu työntekoon Suomessa oikeuttava lupa.